Oikeastaan en ollut juurikaan yllättynyt venäläisten taisteluhaluttomuudesta. Vielä joitakin vuosia sitten itänaapuri olisi painanut päälle oikein kunnolla, vaikka rosterissa olisi ollut vain muutama NHL-apu. Jalosen on onnistunut scoutata hyvin venäläisten systeemi ja hankkia pelaavaan kokoonpanoon juuri ne tyypit, jotka parhaiten osaavat latistaa venäläisten peli-ilon. Venäläisten tapa yrittää jinxata Suomea ennen ottelua osui kuin osuikin oikeaan, sillä Jalosen pelityyli ei vaan sovi venäläisille.
Jonkinlaista uutta lääkettä maajoukkue kyllä kaipaa peleihinsä muutenkin. Aivan liian monta kertaa slaavilainen veri kuohahtaa kaikkein kriittisimmällä hetkellä, jonka vuoksi Venäjä on jäänyt varsin usein ilman sitä kirkkainta mitalia. Sammelvuo onnistui saamaan venäläiset puolelleen olemalla oma itsensä sekä kuuntelemalla pelaajia. Jotain samanlaista voisi Venäjän jääkiekkoliitto yrittää myös maajoukkueen osalta eli palkata joku ulkopuolinen henkilö luotsaamaan porukan tiiviiksi ryhmäksi, jossa ei sooloilla eikä lähdetä lipsumaan yhteisestä linjasta.
Huippupelaajien olettaisi kestävän sellaisen systeemin, vaikka kaikki eivät sellaiseen suostuisi, koska vanha meininki olisi joidenkin mielestä se ainoa oikea tapa. Jossain vaiheessa maajoukkueen kuitenkin kannattaa tiirailla myös muita strategioita. Venäjä tulee jatkossakin pysymään jääkiekon huippumaana, mutta se todellinen suuruus saavutetaan vasta sitten, kun kaikki pelaavat yhteen hiileen ihan niin kuin aikoinaan Punakone teki.
Pelkkä isänmaallisuus ei riitä, vaan tarvitaan myös nöyryyttä ja tiimihenkeä.