Ei ollut kaunis voitto, mutta sitäkin maukkaampi!
Teräväiseltä ja Tuohimaalta helvetin hyviä näyttöjä. Teräväinen oli aktiivinen läpi ottelun taklaten ja raataen. Kruununa sitten vielä voittomaali, niin ei voi kuin olla tyytyväinen. Antaa pojan pelata miesten kassa, junnukentässä homma ei näin hyvin toiminut. Tuohimaalle myös isot kiitokset, sen verran hyvin limppu tarttui ja maalilla näytti olevan aivan toinen kaveri kuin viimeisten viikkojen aikana, pl. viimeisin matsi Lukkoa vastaan.
Jokerien nuoremman osaston pelaajista sitten on mainittava Manelius toisena ääripäänä. Jotenkin mies oli helvetin epävarma tänään nini sijoittumisen, pelinluvun kuin ihan puhtaiden syöttöjenkin kanssa. Muutaman kerran sai nitroja nauttia miehen antaessa hätäisiä sokkosyöttöjä. Ehkä kuvaavin tilanne oli kuitenkin miehen keikkuessa hyökkäyksen kärjessä: tilanne päättyi Kärppien vaarallisen tilanteen tynkään vasemman (TV:stä kaljoissa katsottuna toki) laidan jäätyä täysin auki ja Kärppien saatua kiekon helposti. Noh, uhrautuvasti mies kuitenkin pelasi ja nuo voisi pistää kokemattomuuden piikkiin. Kuitenkin sellainen pieni toive Erkalle, että älä laita Maneliusta Klingbergin pakkipariksi: ainakin allekirjoittanut joutuisi terveydellisten syiden takia katkaisemaan lähetyksen katsomisen tai poistumaan hallilta. Sen verran paljon sydänvaivoja on kuitenkin suvussa ollut, että riskiä en rupea ottamaan.
Eaves oli sitten positiivinen kaveri. Ensimmäinen matsi yli kuukauteen loukkaantumisten jälkeen (OK, pelasi muutaman vaihdon HPK:ta vastaan) ja heti noinkin vaarallinen. Hiukan tuntui se viimeinen silaus puuttuvan, mutta väkevä esitys kaiken kaikkiaan. Plussana sitten tyylipuhdas aloitusvoitto ja maskin teko ratkaisumaalissa. Paskahousut jäätyvät tiukassa tilanteessa, Eavesin tyyliset pelaajat ratkaisevat matseja omilla henkilökohtaisilla ratkaisuillaan.
Ruudulle ja Väänäselle pakko antaa pyyhkeitä. OK, Rudin ensimmäinen jäähy meni täysin tuomarin piikkiin, mutta tuo viimeinen... Matsi 2-1, kaverilla momentum ja aivan turha jalkakamppi. Väänäsen tekoa sitten ei voi kuin ihmetellä, meidän ehkä kovin ÄIJÄ ottaa tuollaisen jäähyn tuossa tilanteessa... Noh, Väänäsen tietäen hän kyllä menee itseensä ja seuraavassa matsissa kentällä ollessaan hän on joukkueen kingi.
Noh, vaikka tuo viimeisten minuuttien AV olikin kokeneiden pelaajian "ansiota" ja pumppu takoi Katupoikien laulua, niin kyllä pelissä oli munaa. Vaikka tyylipuhtaita aloitusvoittoja Heino ei ottanutkaan, niin yksi asia pisti silmään: Viuhkolan kauhessa kiekkoa, Heino oli lopulta pari kertaa se ensimmäinen kaveri siinä. Ja tilanne ei varmasti ole se, etteikö Viuhkola osaisi pelata myös vastustajan sentteriä pois noissa tilanteissa.
Tuomarit sitten... Ei vittu voi olla seeprat aina näin pihalla. Ensimmäisessä erässä vihellettiin käytännössä kaikki vähänkään sählyn sääntöjä rikkovat tilanteet. Sen jälkeen sitten pilli pysyikin melko kiitettävästi taskussa, jätettiinpä sitä jopa selviä tilanteita viheltämättä. Vaikka keskimäärin tuomarityöskentely täällä saattaakin olla Euroopan huippua, niin ei tällainen hommailu voi jatkua. Tosin positiivista oli se, että tuomareilla oli sentään munaa viheltää rikkeitä ratkaisevassa paikassa, perinteiseen tyyliin kun viimeisessä erässä lasketaan vain maalit ja liigapörssipisteet.
Kärpiltä Viuhkolan ketju oli helvetin vaarallinen. Siffamaisen tiukkaa kirjanpitoa en näin perjantaikaljojen ääressä pitänyt, mutta kunnioitettavan korkea luku tuosta todennäisesti tulisi. Myös Karhunen ansaitsee maininnan, hän ei tätä matsia kuitenkaan Kärpille hävinnyt. Mäen kääntölaukaus saattaa aiheuttaa jossittelua, mutta noin yllättävää tilannetta maalivahti ei kyllä pysty lukemaan. Teräväisen häkki taas oli mitä oli: Kärppien sentterille aivan tyylipuhdas aloitustappio, viivasta veto kovan maskin takaa ja ohjuri.
Pelillisesti Kärppien peli näytti paremmalta. Kiekko tuntui löytävän tiensä ylös paljon kovemmalla prosentilla kuin meillä. Vastaavaan kiinnitin huomiota jo Lukkoa vastaan, mutta nyt kontrasti tuntui vielä suuremmalta. Samoin YV:ssä ero oli kuin yöllä ja päivällä. Kärppien YV pyöri helvetin hyvin ja laukauksia tuli, siinä missä Jokereilla oli jopa vaikeuksia päästä alueelle. Tuohimaan hyvät otteet, uhrautuva puolustus ja jopa tuurikin jeesasivat sen verran, että toista YV-maalia ei nähty.
Varsinkin viimeinen erä oli sitten viihdyttävä, tuossa oli kyllä sitä perinteistä draamaa. Junnu tekee johtomaalin verisen loukkaantumisen tehneen sentterin aloitusvoiton jälkeen, vastustajan painaessa lopussa kokeneet pelaajat hörhöilevät ja lopulta taistelun jälkeen paljon aiheestakin paskaa niskaansa saanut junnumolari nostaa hanskat kohti kattoa. I like!