No niin eli alkaahan Wiipuriltakin tulemaan kunnon tekstiä:) Allekirjoitan ja tuotahan täällä on koitettu toitottaa. Jos meillä olisi ykköskentässä kolme Dickensonin kaltaista peliä dominoivaa pelaajaa, voisi alemmissa kentissä riittää vähempikin. Yleensä tällaisilla kovilla pelaajilla on se vaikutus, että saavat myös koko joukkueen itseluottamuksen kohdilleen. Onnistumisilla on tapana ruokkia koko joukkuetta. Viime kauden Blues on tästä hyvä esimerkki. Kun eavesit, osalat, kellerit ja laatikaiset pelasivat huikeaa kiekkoa, nousi samalla alemmista kentistä kähköstä, lajusta ja kumppania. Eli jatkossa enemmän panostusta muutamaan kovaan pelimieheen ja sitten neloskentässä voi aivan hyvin pelata Koskelaista ja Sompia, kolmosessa taas Lampista ja kumppania, jos vain se kärki on kunnossa. Näkeehän sen illasta toiseen millainen tsemppi näillä omilla pelaajilla on. He jaksavat kyllä taistella ja ei KooKoo heihin kaadu. Panostetaan laatuun eikä määrään!
Mitä taas tulee liiganousuun niin siitä olen edelleen eri mieltä. Se ei ole tämän vuosikymmenen juttu vaan vasta parin vuoden päästä sitä voidaan harkita. Nyt pitää kasvattaa yleisömäärää, taloudellista pohjaa, kasata voittavaa runkoa, vahvistaa organisaation osaamista ja nostaa junnujen tasoa. Monessa kohdassa ollaan jo oikealla tiellä, mutta liigakelpoisia emme missään nimessä ole. Frimodigilla on nyt liian kova uho päällä vaikka kaveri on tehnyt erinomaista työtä KooKoon johdossa. Sen mitä ko. kaveria tuntee niin mikään jalat maassa tyyppi hän ei ole, joten siksi tällaiset lausunnot ovat ihan ymmärrettäviä.