Tästä voisi kirjoittaa pitemminkin, mutta on se nyt outoa, miten entinen pelikirjakoutsi ja kaavan valmentaja pahimmasta päästä peluuttaa noin epäorganisoitua kiekkoa. J.Jaloselta Pennanen alun perin pelin hienoudet on oppinut, ja nyt on ilmeisesti opittu uusi suuntaus, jossa pelaajan kehityksen toivossa annetaan aivan liikaa vapauksia. Kuten arvattavissa oli, Laukkanen pyyhkii Pennasella pöytää. Pelikirjakiekko vs. sekava kiekko, kun se viime kaudella, saati edellisenä keväänä, oli toisin päin. Nyt kannattaisi jättää katsojien valitukset tylsästä kiekosta sekä filosofiat pelaajien kehityksestä, ja alkaa pistämään peliä voittavaan kuntoon.
On hankalaa, että suomikiekossa joudutaan tekemään kompromisseja menestymisen ja yksilökehityksen välillä, kun änärissä on ne perkeleen kapeat kaukalot. Jos jokin tapa pelata jääkiekkoa on yksinkertaisesti tehokkaampi kuin toinen, niin kai sitä nyt perkele pelataan, oli tylsää tai ei. Varsinkaan jos ei yleisöön menevällä kiekolla voiteta, kuten Jukurit nyt. Pennanen, herää ja johdata Jukurit viimeiseen Mestis-mestaruuteen äärimmäisellä pelikirjapelillä. Se tekisi kunniaa Pennaselle itselleen, sekä myös Jukureille; ilman organisoitua peliä kun ei mestaruutta ole luvassa.