Kun ennen matsia tuli kirjoitettua siitä, että Tapparan on pelattava rohkeasti eikä varovaisesti niin jälkeen päin voi olla tyytyväinen, että näin juuri kävi. Alussa Jokerit pakotti Tapparan pelaamaan hitaita hyökkäyksiä ja se tuotti odotetusti ongelmia isännille, Jokerit taas pääsi pelaamaan juuri niillä vahvuuksillaan eli silloin kun kiekko on hallussa hyökkäysalueella.
Jatkossa Tapparan peli vapautui ja se sai käännettyä peliä nopeammin, mikä olikin sitten Jokereiden kauden loppu. Siitä puolustuksesta on paljon jauhettu ja kyllä se tänään oli pahasti jäljessä, varsinkin Alex Brooks oli ihan järkyttävän hitaassa kunnossa. Sitten kun siitä Tapparan tunnepuolestakin on tullut mainittua niin nythän se tuli hienosti esiin kun joukkue oli metrin isompi itseluottamuksen turvin. Kannattaa nyt muistaa mikä ero on pelaajilla kuten Joonas Koskinen, Antti Kangasniemi ja Tomi Pekkala verrattuna Jukka Hentuseen, Michael Nylanderiin ja Esa Pirnekseen. Se ero on valtava.
Sitten avainpelaat joiden varaan tätä laskettiin. Tapparan ykkönen ja varsinkin Niclas Lucenius pelasi tehokkaasti vaikkei välttämättä mitään upeita koreografioita esitellytkään. Ville Nieminen oli hyökkääjistä Tapparan paras ja juuri hän lopulta omalla esimerkillään näytti miten Jokeri-sumppu rikotaan ja millä itseluottamuksella pelataan. Samoin Tuukka Mäntylä oli suorastaan loistava viimeisessä ottelussa ja oli jatkuvasti iholla ja voitti kaksinkamppailuja. Jos jääkiekosta jotain tajuaa niin en todellakaan tajua miten Mäntylästä ei voi pitää.
Jokereista täytyy sanoa se, että kolmannessa erässä olisi ollut kova paikka olla joukkueen fani. Niin kertakaikkisen haluton ja valju oli joukkueen peli-ilme. Jukka Hentunen, kultakypärä, suorastaan käveli lopussa eikä esim. takakarvaus kiinnostanut yhtään. Ihan uskomaton suoritus joukkueelta ja kielii kyllä siitä, ettei mitään joukkuetta koskaan ollutkaan. Juha Lindin, Jokeri-ikonin, kommentit olivat aika paljon puhuvia, kaveri ilmoittaa julkisesti tällaisen matsin jälkeen, että pelit nimenomaan Jokereissa ovat ohi ja kyllä sen pitäisi kilistä aika lujaa Harkimonkin korvissa.
No, Tapparan kannalta täytyy olla iloinen, että vielä saa pelejä katsella. Kyllä tuosta joukkueesta on oppinut pitämään, se on nuori ja yritteliäs jengi ja turhan usein unohdetaan, että se on täynnä tosi taitavia pelaajia.
Atte Pentikäistä olen minäkin haukkunut miljoona kertaa, mutta voi perhana sentään, että kaveri on noussut kahden pelin aikana jo kulttihahmoksi ja lähes suosikiksi. Ihan mahtavia pelejä ainakin molemmat Tampereen matsit. Niin se maailma muuttuu :)