Heti kärkeen todettakoon, että Valtra Drummers -kokoonpanon setti ennen matsin alkua kuulosti jollain tapaa oikeastikin ihan hyvältä. Pirun kauanhan jampat siellä settiä jaksoivat vetää ennen kiekon tippumista jäähän, ihan mielenkiintoinen kokeilu kaikinpuolin. Matsin aikana muutamaan otteeseen kuultiin heiltäkin omaa rummutustaan, muutoin kuullakseni mentiin tutuksihavaitulla kaavalla.
Mutta itse ottelusta. Jos vain mahdollista, niin TPS oli vieläkin heikompi mitä kaksi viikkoa sitten nähdyssä ensimmäisessä Synergia-areenan kohtaamisessa. Ei siellä oikein kunnon maalipaikoille päästy oikein missään vaiheessa, mutta siitä huolimatta propsit joukkueen ainoalle maalille. Pirun komeasti tehty, varsinkin nimenomaan se Antti Halosen nousu laukaisutilanteeseen jäi hyvin mieleen. Muutoin ei joukkueesta mieleen jäänyt kuin Aleksander Salak, oli joukkueen tuki ja turva. Esti rumien lukemien syntymisen, sen verta hyvin mies kiekkoja välillä hanskaan koppasi.
JYPistä ilahduttaa kenties kaikkien eniten nelosketjun kolme maalia - ja ennen muuta Tuomo Laukkasen ja Harri Pesosen osumat. Vähätellä ei sovi myöskään Filip Riskan panosta, pirun hyvää peliä jätkiltä eilen. VIPit näkyivät taasen olevan lähestulkoon torstain tapaisessa iskussa, vaikkei niitä maaleja sitä yhtä enempää syntynytkään. Jarkko Immosenkin liike oli huomionarvoista, nyt siinä oli sitä jotain mitä siitä aiemmissa peleissä on puuttunut. Juha-Pekka Hytönen-Ossi Louhivaara -akseli toimi jälleen varsin moitteetta, eikä yhtään huonommaksi jäänyt Mikko Hakkaraisen vitja. Erityisesti pitää hattua nostaa Olli Sipiläisen taistelulle, se jäi hyvin mieleen.
Kolme ottelua ja kolme voittoa, tästähän on pirun hyvä jatkaa kohti ensi viikon mukanaan tuomia haasteita.
