Mun mielestä ihmeellisen unohdettu peli on Torinon puolivälierä Usaa vastaan. En muista aikoja pelikellossa, mutta Suomihan johti 4-2, jonka jälkeen menetti otteen ihan täysin. Jenkit kavensi 4-3:een, ja muistan ettei Suomi saanut pidettyä kiekkoa ollenkaan, organisoiduista hyökkäyksistä puhumattakaan. Muistan kun jenkit otti sitten jäähyn, niin ajattelin että hetkeksi helpottaa. Mutta mitä vielä, jenkit piti kiekkoa ja hallitsi peliä myös alivoimalla luoden ainakin pari huippupaikkaa, en ole koskaan nähnyt vastaavaa. 4-3 johto kuitenkin piti, mutta vielä pahemmin oltiin silloin johtoasemassa kusessa kuin tänään. Jotenkin tuo Usa-peli on jäänyt sitä seuraavan Venäjä-välierän varjoon. Mahtavan venäjäpelin myötä on kollektiivisesti jäänyt kuva, että Suomi pelasi finaaliin asti jotenkin täydellistä peliä, vaikka se Usa-pelin loppupuoli oli ihan tappiokiekkoa.Suomi tosin ei siinä 2004 World Cupissa missään vaiheessa ollut samalla tavalla ns. ytimessä mitä se oli Torinossa. Toki avauspelissä kaatui Tshekki tylysti 4-0 ja Saksa taidettiin pätkiä 3-0, mutta sitten Ruotsia vastaan pelatussa pelissä sössittiin johtoasemat tyypillisesti useammankin kerran. Avauserässä ensin nopeasti 2-0 --> siitä pian Ruotsi tulee jo 2-2:een, kohta Suomi taas 3-2 ja erän lopussa sitten 3-3. Toisen erän alussa sitten Suomi 4-3 ja tämä kestikin ihan sinne pelin loppuun kunnes 11 sekuntia ennen loppua Tomas Holmström murjoi tasoituksen. Pelissä oli vielä 5 minuutin jatkoaika mutta peli päättyi 4-4, Suomelle toki tasuri riitti koska se varmisti lohkovoiton. Ruotsi itse asiassa pelasi jatkoajalla jopa ilman maalivahtia mutta Suomi ei saanut tyhjiin.
Pudotuspeleissä Suomi sitten pelasi Saksaa vastaan äärimmäisen nihkeän pelin ja voitto niukasti 2-1, tuossakin voittomaali tuli jotain alle viisi minuuttia ennen loppua. USA:ta vastaan sitten ihan hervoton trilleri ja muistelisin jenkkien olleen jokseenkin kuskin paikalla tuossa pelissä, mutta Suomelle silti niukka voitto 2-1. Kummallekaan veskarille ei ihan älyttömästi tullut vetoja kun Kipperillä oli 16 torjuntaa ja USA:n maalissa Robert Eschellä 10 torjuntaa.
Finaalissa lukemat oli tasaiset ja Suomi onnistui kampeamaan kahdesti tasoihin, mutta sekä ensimmäisen että kolmannen erän alut oli Suomella ihme nukkumista ja molemmissa erissä Kanada teki ihan siihen alkuun maalin. Kolmannessa erässä ei sitten enää noustukaan tasoihin vaan Kanada voitto 3-2. Muistelisin että Kiprusoffille meni tuossa pelissä suht helposti se Kanadan toinen maali. Toki Suomi vielä tasoitti, mutta ei Kipperikään ihan ehkä parhaalla tasollaan ollut siinä finaalissa.
Vaikka se World Cupin kakkostila hieno suoritus onkin niin ei siellä tosiaan samanlaista tykitystä nähty mitä Torinossa. Osittain toki varmasti johtui siitäkin että kisat pelattiin elo-syyskuussa ja moni jengi oli kyllä ihan kesäterässä. Lisäksi muistelisin että jonkin verran tilannetta varjosti se tuleva NHL:n työsulku.