Pelicansin opinnäytetyö
Pelicans esitti mainion opinnäytetyön siitä, miten Kalpan pelitapa rikotaan ja tehdään tehottomaksi. Pelicans teki läpi ottelun oikeita asioita ja Kalpa ei päässyt noudattamaan pelitapaansa oikeastaan missään vaiheessa ottelua.
Kalpan maalit perustuivat sen sijaan yksilötaitoon ja tuuriin.
Pelicans näytti jo ensimmäisessä erässä millä pelityylillä joka joukkueen tulisi Kalpa haastaa. Kalpan pelikirja repesi lähes totaalisesti ja Pelicans pelasi juuri niin kuin päävalmentaja Kai Suikkanen halusi. Keski-alue tukittiin erittäin tehokkaasti ja Kalpan puolustajille annettiin erittäin kova paine. Tällä Suikkasen reseptillä Kalpa ei päässyt kovaan vauhtiin missään vaiheessa eikä edes avaamaan peliä. Pelicans pakotti Kalpan kaksinkamppailuihin sen omalla puolustusalueella ja käytti hyväksi yhtä Kalpan harvoista heikkouksista, kaksinkamppailuvoimaa. Tästä oiva esimerkki oli Pelicansin ensimmäinen maali, johon Justin Hodgman teki erinomaisen esityön voittamalla kaksinkamppailun kulmassa. Tätä vastaavasti edelsi tilanne, jossa Kalpa yritti avata peliä viivelähdöllä, mutta Ryan Lasch riisti mainiosti jo ensimmäisen "jättösyötön". Lasch teki näitä samoja riistoja ensimmäisessä erässä useampia ja luki Kalpan peliä erinomaisesti. Kalpa ei päässyt ensimmäisessä erässä tasakentällisin kuin muutamaan kunnon hyökkäykseen. Pelicans sai puolestaan luotua useampia tilanteita Kalpan maalille, eikä vähiten Laschin pirteyden johdosta.
Toinen erä oli ensimmäistä erää sekavampi ja tasaisempi. Kalpa pääsi aloittamaan erän ylivoimalla ja vaikka se ei tulosta tuottanutkaan, niin pian sen jälkeen Sakari Salminen ja Tuomas Kiiskinen pelasivat näppärän kulmapelin, jonka johdosta Salminen harhautteli komeasti itsensä Pelicansin puolustuksen läpi ja nosti komeasti kiekon Niko Hovisen selän taakse. Yhtään Salmisen taitoa väheksymättä maali meni pitkälti myös Pelicansin Aaron Brocklehurstin huonon puolustamisen piikkiin. Tosin Brocklehurst paikkasi virheensä muutamaa minuuttia myöhemmin viemällä Pelicansin taas johtoon komealla laukauksella vastahyökkäyksen päätteeksi. Toinen erä oli pääosin tarkkaa puolustamista kummaltakin joukkueelta ja hyviä maalipaikkoja ei juurikaan nähty. Kalpan taisteluilme parani, mutta pelitapaansa se ei juuri päässyt sen paremmin noudattamaan kuin ensimmäisessä erässäkään. Ylivoimapeli oli tehotonta kummallakin joukkueella.
Kolmannen erän alussa Kalpan takaa-ajo pysähtyy kun Tommi Paakkolanvaara riistää loistavasti kiekon Adam Masuhrilta keski-alueella ja Teemu Rinkinen iskee Paakkolanvaaran paluukiekon maaliin. Erittäin huolimatonta peliä Kalpalta kun alin pelaaja yrittää tuoda kiekon yli keski-alueen kenenkään varmistamatta. Koko erän kuva oikeastaan oli, että Kalpa sortui pitkälti yksinyrittämiseen ja puskemiseen, jotka Kiiskisen ja Salmisen yksilötaidon johdosta toivat muutaman paikan. Harvoin näkee Kalpan pelissä vastaavia sooloilun piirteitä, mutta joukkueen johtavat pelaajat katsoivat yksilötaidon olevan viimeinen vaihtoehto murtaa Pelicansin tiivis puolustus. Pelicans-puolustus viimeisenä lukkonaan Hovinen hoitivat kuitenkin nämä yksittäiset yritykset. Kalpan toinen maali oli puhdasta tuuria, mutta kun kiekkoja tarpeeksi laukoo edes sinne päin niin kyllä se aina joskus uppoaa. Pelicans pääsi erässä Rinkisen maaliin johtaneen hyökkäyksen lisäksi muutamiin hyviin hyökkäyksiin, mutta viimeistely ontui. Etenkin tehot 1+1 ottelussa iskeneellä Vili Sopasella oli paikkoja useampaankin maaliin. Ottelu oli kokonaisuudessaan erittäin pirteää suorittamista Sopaselta ja koko pelikaanilaumalta. Kalpa ei kaatunut huonouteensa vaan Pelicansin hyvyyteen!
Ps. Ei ollut Joonas Järviseltä huono veto haastaa kultakypärä Matti Kuparinen, vaikka se tapahtuikin vasta 12 sekuntia ennen loppua.