Parhaita lyyrikoita?

[Blackie]

Ismo Alanko. The one and only. Loistavaa musiikkia ja loistavia sanoituksia vuodesta toiseen kokoonpanosta riippumatta joista osa on täydellistä hepreaa kun taas osa aiheuttaa 'kahvit näppikselle'-reaktion.

Ismo Alangon musiikki on siitä erikoista, että sitä voi joko fanittaa ihan täysillä tai vastaavasti vihata yli kaiken. Tällaisia muusikoita pitää aina arvostaa. Itse arvostan ainakin Ismo Alankoa, vaikken mikään varsinainen fani olekaan. Ihan mielenkiintoisia lyriikoita mies on kyllä tehnyt, siitä ei pääse mihinkään.

 

[floikkari]

Roger Waters

Niin, ajattelin nyt tulla hehkuttamaan Waterssia vielä, vaikkei Syd ja Davidkaan samasta bändistä kovin kauas Rogerista jää.
Itselleni iskee erittäin lujaa myös Waterssin soolotuotannon kappaleet, se mies on oikeasti rock. Amused to death esimerkiksi on todella rautainen tuotos, aivan käsittämättömän hienoja kappaleita ja jatkaa osittain aivan sitä rataa jolle Pink Floyd Final Cutin ja The Wallin myötä yhä selkeämmin meni.

...

Roger Watersin nerokkuutta tuskin voi liikaa hehkuttaa. Watersin teksteissä parasta on nimenomaan se, että ne rakentavat useimmiten järkevän ja äärimmäisen mielenkiintoisen kokonaisuuden. Yhtään liioittelematta yksi meikäläisen pienen elämän pysäyttävimpiä hetkiä oli, kun tajusin mihin sanoihin Amused To Death-albumi ikään kuin sattumalta loppuu. Waters ei todellakaan aliarvioi kuuntelijoitaan.

Tässä yksi mielenkiintoinen esimerkki Watersin tyylistä viitata aikaisempaan tuotantoonsa. Monesti nämä viittaukset ovat hyvinkin huomaamattomia. Nimimerkki Morgoth mainitsi taannoin Wish You Were Here -kappaleen. Kyseisessä biisissähän esiintyy seuraavanlainen tekstinpätkä, joka on itseäni joskus hieman häirinnyt: "We're just two lost souls swimming in a fish bowl, year after year, running over the same old ground". Ensin muka uidaan maljakossa ja sitten yht'äkkiä jo juoksennellaan ympäriinsä. Waters on ilmeisesti myös huomannut tämän ja vuoden 92 Amused To Death albumilla kuuluu jälleen kuin sattumalta taustalta hehkuttavan urheiluselostajan suusta "Both fish are running".

Watersilla on toki heikkoutensa. Esimerkiksi Animals on rakenteeltaan ja konseptiltaan suorastaan nerokas, mutta itse sanoitukset ovat ajoittain ihmeellisen kömpelöitä. Toinen ongelma on tietynlainen naiivius ja tavallaan liian innokas asioiden esilletuonti. Waters on vuorotellen äärimmäisen pessimistinen ja yltiöpäisen optimistinen, välillä täysin sisäänpäin kääntynyt ja välillä toisaalta liian julistava.

Watersia, ja sitä kautta lyriikkaa ylipäätään, parhaimmillaan:

Roger Waters - Perfect Sense pt. 1

The monkey sat on a pile of stones
And stared at the broken bone in his hand
And the stains of a Viennese quartet
Rang out across the land
The monkey looked up at the stars
And thought to himself
Memory is a stranger
History is for fools

And he cleaned his hands
In a pool of holy writing
Turned his back on the garden
And set out for the nearest town

Hold on hold, on soldier

When you add it all up
The tears and the marrowbone
There's an ounce of gold
And an ounce of pride in each ledger
And the Germans killed the Jews
And the Jews killed the Arabs
And the Arabs killed the hostages
And that is the news
And is it any wonder
That the monkey's confused

He said Mama Mama
The President's a fool
Why do I have to keep reading
These technical manuals
And the joint chiefs of staff
And the brokers on Wall Street said
Don't make us laugh
You're a smart kid
Time is linear
Memory is a stranger
History is for fools
Man is a tool in the hands
Of the great God Almighty

And they gave him command
Of a nuclear submarine
And sent him back in search of
The Garden of Eden​

 

[Cemetery Gates]

Mutta on Syrjällä kyllä muutamia lähes neroutta hipovia sanoituksia minun mielestäni. Kyllä hänen sanoituksensa ainakin minulle uppoavat. Eniten pidän hienoista kielikuvista joita Syrjä käyttää, tässä pari esimerkkiä:

Omista, lukuisista Eppu-suosikeista on mainittava seuraava, koska tähän voi samaistua niin helposti:

Ajatukseni kuin perhoset hullut
lamppua loistavaa
Kiertelevät, kun yö on tullut,
rataa itseensä toistavaa

Miksi en saavuttaa,
saavuttaa en saa
Sitä hetkeä jolloin en
elä tolloillen?

Kun olet poissa...

Ja ulkomaisista sanoittajista on pakko mainita James Hetfield, Metallica.

 

[Hazardipakki]

Pakko mainita Mikko Alatalo. Rikoo on riskillä ruma käy malliesimerkistä. Toki sanoitukseen osallistui myös muuan Harri Rinne. Olen ylpeä Mikon Parhaat -levyn omistaja.

Meni rahamiehen maine sen siliän tien, kun pennit poistettiin...

Eihän se köyhyys synti oo, mutta kyllä se nolottaa
kun rippipukukin rispaantuu ja kerrasto pilkottaa

 

[scholl]

Juicen poissamenon kunniaksi itsekukin haluaa varmaan jakaa tekstejä mitkä laittavat ajattelemaan. Jokainen, jolla on luuska himassa - puhumattakaan lapsista, voi samaistua seuraavaan Udo Jürgensin biisiin:

"Und nach dem Abendessen sagte er,
laß mich noch eben Zigaretten holen geh'n,
sie rief ihm nach nimm Dir die Schlüssel mit,
ich werd inzwischen nach der Kleinen seh'n,

er zog die Tür zu, ging stumm hinaus,
ins neon-helle Treppenhaus,
es roch nach Bohnerwachs und Spießigkeit.
und auf der Treppe dachte er, wie wenn das jetzt ein Aufbruch wär,
ich müßte einfach geh'n für alle Zeit,
für alle Zeit...

Ich war noch niemals in New York, ich war noch niemals auf Hawaii,
ging nie durch San Franzisko in zerriss'nen Jeans,
Ich war noch niemals in New York, ich war noch niemals richtig frei,
einmal verrückt sein und aus allen Zwängen flieh'n.

Und als er draussen auf der Straße stand,
fiel ihm ein, daß er fast alles bei sich trug,
den Paß, die Eurochecks und etwas Geld,
vielleicht ging heute abend noch ein Flug.

Er könnt' ein Taxi nehmen dort am Eck oder Autostop und einfach weg,
die Sehnsucht in ihm wurde wieder wach,
nach einmal voll von Träumen sein, sich aus der Enge hier befrei'n,
er dachte über seinen Aufbruch nach,seinen Aufbruch nach...

Ich war noch niemals in New York, ich war noch niemals auf Hawaii,
ging nie durch San Franzisko in zerriss'nen Jeans,
Ich war noch niemals in New York, ich war noch niemals richtig frei,
einmal verrückt sein und aus allen Zwängen flieh'n.

Dann steckte er die Zigaretten ein und ging wie selbstverständlich heim,
durchs Treppenhaus mit Bohnerwachs und Spießigkeit,
die Frau rief "Mann, wo bleibst Du bloß, Dalli-Dalli geht gleich los",
sie fragte "War was?" - "Nein, was soll schon sein."

Ich war noch niemals in New York, ich war noch niemals auf Hawaii,
ging nie durch San Franzisko in zerriss'nen Jeans,
Ich war noch niemals in New York, ich war noch niemals richtig frei,
einmal verrückt sein und aus allen Zwängen flieh'n."

Samasta osoitteesta tulee toinen, mikä ei nyt liity perheeseen, mutta aivan kertakaikkiaan loistavaa ja kuuluu schollin lauantai-illan ohjelmaan ennen lähtöä viihteelle joka kerta:

"Es war schon dunkel als ich durch Vorstadt-
straßen heimwärts ging
Da war ein Wirtshaus aus dem das Licht noch auf den
Gehsteig schien
ich hatte Zeit und mir war kalt drum trat ich ein
Da saßen Männer mit braunen Augen und mit
schwarzem Haar
Und aus der Jukebox erklang Musik die fremd und
südlich war
als man mich sah stand einer auf und lud mich ein

Griechischer Wein ist so wie das Blut der Erde - komm
schenk dir ein
und wenn ich traurig werde liegt es daran
daß ich immer träume von daheim du mußt verzeihn
Griechischer Wein und die alt vertrauten Lieder -
schenk nochmal ein
denn ich fühl die Sehnsucht wieder in dieser Stadt
werd ich immer nur ein Fremder sein und allein

Und dann erzählten sie mir von grünen Hügeln, Meer
und Wind
von alten Häusern und jungen Frauen die alleine sind
und von dem Kind das seinen Vater noch nie sah
Sie sagten sich immer irendwann geht es
zurück
und das Ersparte genügt Zuhause für ein kleines Glück
und bald denkt keiner mehr daran wie es hier war.

Griechischer Wein ist so wie das Blut der Erde - komm
schenk dir ein
und wenn ich traurig werde liegt es daran
daß ich immer träume von daheim du mußt verzeihn
Griechischer Wein und die alt vertrauten Lieder -
schenk nochmal ein
denn ich fühl die Sehnsucht wieder in dieser Stadt
werd ich immer nur ein Fremder sein und allein"

 

[Alamummo]

Juicen poissamenon kunniaksi itsekukin haluaa varmaan jakaa tekstejä mitkä laittavat ajattelemaan. Jokainen, jolla on luuska himassa - puhumattakaan lapsista, voi samaistua seuraavaan Udo Jürgensin biisiin:

clipety

Ihan hieno, mutta miten huonokuntoinen hevonen tähän runoon liittyy?

 

[Eino_Mies]

Edesmenneistä Juice ja Gösta. Nykyisistä M. Syrjä, Hanhiniemi, sekä Heikki Salo. Nuo nyt ainakin.