Tämän on pakko olla kamalin ikinä missään: Avril Lavigne nolaa System of a Downin Chop Sueyn. Hyvä mennä versioimaan biisi, jonka sanoja ei edes osaa ja vetää silkkaa jadda-jadda-jaata!
Viimeksi muokattu:
Oli kyllä tajuttoman kova keikka. Silloin vielä nuorena jaksoi riehua ja hyppiä ja melkein edessä oltiin, pari ihmistä edessä ennen lavaa.
Simon & Garfunkel ovat aina loistavia livenä mutta jostain syystä tämä seuraava esitys nostaa aina ihokarvat pystyyn. Maaginen tunnelma ja Art Garfunkelin ääntä voisin kuunnella vaikka päiväkausia putkeen.
Simon & Garfunkel - Sound of silence (Central Park, 1981)
Simonista ja Garfunkelista sen verran, että Bridge over troubled water-levy on niin hyvin tuotettu etteivät liveversiot(esim. Bridge overin vika säkeistö ja Boxer) ehkä ihan ole samalla tasolla, lähinnä tulee mieleen nuo jouset jne. Artin laulaminen on kyllä ihan yhtä kovalla tasolla.
MACK
Tää täytyy allekirjoittaa. Ne on kyllä jotain elämää suurempaa. Myös Iron Maiden pitää kyllä sanoa.Täytyy sanoa että, Manowarilla on kyllä aika helvetin loistavat live-esitykset.
Tekikös Manowar muuten tuossa viime vuoden puolella myös jonkun maailmanennätyksen pisimpään soittamisessa tai jotain?