@Roku
Lukko voitti 88 finaalien ensimmäisen pelin Hakametsässä 2-3 ja olin tuolloin 11-vuotiaana mukulana paikan päällä katsomassa. Muistan vieläkin elävästi isäni todenneen tuon pelin jälkeen, ettei Lukko tule mestaruutta voittamaan ja oikeassahan isä olikin. Lisätietona että raumalainen ja intohimoinen Lukon kannattaja se isäkin on, joskin pari napsua allekirjoittanutta pessimistisempi. Eka peli näytti jo selvästi, että vastustaja on aivan toista luokkaa, kuin runkosarjan voittanut ja Lukkoa (ja erityisesti Myllystä) kurittanut Ilves välierissä. Tuohon peliin saakka käytiin katsomassa myös Tampereella kaikki Lukon pudotuspelit ja itse asiassa myös monta matsia runkosarjassa. Loput vierasfinaalit katsottiin telkkarista ja kotipelit luonnollisesti paikan päällä.
Allekirjoittaneelle ehkä hienoin pudotuspelimuisto on vuoden 88 välierät, joissa Lukko loppujen lopuksi otti ennakoidusta poiketen ehkäpä historiansa suvereeneimman pudotuspelisarjavoiton. Muistot ovat toki sattuneesta syystä jokseenkin haaleat, mutta mitä väliä. Seuraavina tulevat mieleen Jokerit Dufvan aikana ja IFK Rautakorven aikana. Hienoja, joskin erittäin katkeria muistoja ovat TPS-sarjat Sykoran ja Matikaisen aikana sekä Tappara-sarjat Dufvan aikana. Noissa kaikissa on jos jonkinlaista jossiteltavaa, mutta enemmän tai vähemmän turpaan tuli kaikista.
Lukko voitti 88 finaalien ensimmäisen pelin Hakametsässä 2-3 ja olin tuolloin 11-vuotiaana mukulana paikan päällä katsomassa. Muistan vieläkin elävästi isäni todenneen tuon pelin jälkeen, ettei Lukko tule mestaruutta voittamaan ja oikeassahan isä olikin. Lisätietona että raumalainen ja intohimoinen Lukon kannattaja se isäkin on, joskin pari napsua allekirjoittanutta pessimistisempi. Eka peli näytti jo selvästi, että vastustaja on aivan toista luokkaa, kuin runkosarjan voittanut ja Lukkoa (ja erityisesti Myllystä) kurittanut Ilves välierissä. Tuohon peliin saakka käytiin katsomassa myös Tampereella kaikki Lukon pudotuspelit ja itse asiassa myös monta matsia runkosarjassa. Loput vierasfinaalit katsottiin telkkarista ja kotipelit luonnollisesti paikan päällä.
Allekirjoittaneelle ehkä hienoin pudotuspelimuisto on vuoden 88 välierät, joissa Lukko loppujen lopuksi otti ennakoidusta poiketen ehkäpä historiansa suvereeneimman pudotuspelisarjavoiton. Muistot ovat toki sattuneesta syystä jokseenkin haaleat, mutta mitä väliä. Seuraavina tulevat mieleen Jokerit Dufvan aikana ja IFK Rautakorven aikana. Hienoja, joskin erittäin katkeria muistoja ovat TPS-sarjat Sykoran ja Matikaisen aikana sekä Tappara-sarjat Dufvan aikana. Noissa kaikissa on jos jonkinlaista jossiteltavaa, mutta enemmän tai vähemmän turpaan tuli kaikista.