Mainos

Parhaat/heikoimmat biisit ”coverina”

  • 333 640
  • 1 798

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ann Wilson ei petä kyllä ikinä!
 

Joe Plop

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tuli sitten katsottua kokonaan tuo Kennedy Center Honors Led Zeppelinin osalta ja täytyy sanoa että aika kovaa tykitystä koko setti. Foo Fightersin versio Rock And Rollista oli myös törkeän kova ja yllätti ainakin itseni että miten hyvä laulaja tuo Taylor Hawkins on...

Kennedy Center Honors 2012 - Led Zeppelin - YouTube

Analog Kidille kyllä virtuaali tuoppi kun pisti tuon linkin tänne...
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Aika tanakka on kyllä tuokin Kravitzin versio Whole lotta lovesta vaikka olikin reilusti lyhennetty.
 
Olihan tuosta Stairwaystakin höylätty parisen minuuttia ylimääräistä pois. Siellä oli jossain kommentissa kirjoitettu, että syy olisi, yllätys yllätys, televisioinnissa.
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Pistetääs Annekelta vaihteeksi Gatheringia sekaan, eli komea goottirock-versio Dead Can Dancen In Power We Entrust The Love Advocatedista

DCD:n orginaali

Gatheringin Cover

Mitään valtavaa muutosta ei lähdetty hakemaan, mutta tuo vähän raskaampi ja sujuvammin kulkeva Gatheringin versio uppoaa meikäläiselle paremmin. Hieno biisi tosin originaalinakin.
 

Txjokeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Men in Blue ja muut oikeudenjakajat
Onko muuten Maamme-laulu tulkittavissa cover-versioksi, alkuperäiset sanathan ovat ruotsiksi?
 

#3

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK
Onko muuten Maamme-laulu tulkittavissa cover-versioksi, alkuperäiset sanathan ovat ruotsiksi?

Ei se coveri ole se on vain käännösversio, kuten suurin osa 60-80 lukujen iskelmästäkin :)
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
En tiedä onko coveri, enkä todellakaan halua ottaa selvää, mutta RALF GYLLENHAMMAR - Bed on fire, niminen paskaluritus on ajanut minut lähes itsemurhan partaalle. En ole eläessäni kuullut rasittavampaa ulinaa tuotettavan ihmisolennosta.

Jotenkin oli mielessä, että olisi cover mutta tosiaan en halua edes selvittää tätä asiaa ihan vain siksi, että pelkkä ajattelu saa paskan valumaan aivoista ja elämänhalun tyrehtymään. Eli jos on coveri, niin paskin coveri, biisi, musiikillinen esitelmä.... IKINÄ, missään, KOSKAAN!

Kiitti moi...
 

Kampitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Wild, Avalanche
GNR - Knockin On Heavens Door.
Johnny Cash - Hurt.
Hanoi Rock - Up Around the Bend.
Green Day - Working Class Hero.
Stevie Ray Vaughan - Voodoo Child.

Edit. Nämä siis hyviä jotka on levytetty. Muutemia settilista covereita on myös matkan varrella tullut kuultua, muttei niistä tietenkään mitään todisteita ole.
 

Saasta

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Pistetäänpäs pari näillä näkymin vuoden albumin julkaisseelta Ghostilta. Loistavia versiointeja, vaikka en covereista ole koskaan perustanut.

Ghost - Here Comes the Sun (The Beatles cover)

Olen aina sitä mieltä, että ei saisi käyttää coverista lausetta: "parempi kuin alkuperäinen", mutta onhan tämä nyt helvetti vieköön sitä. Beatles tosin on alusta loppuun tylsää paskaa.

Ghost - I'm a Marionette (Abba cover)

Tämä puolestaan ei pääse lähellekään Abban alkuperäistä mielipuolisuutta, mutta loistava coveri myöskin.
 

J.Hotti

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK Detroit Red Wings FC Barcelona

Aberystwyth

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Paras tietämäni coveri on amerikkalaisen Queensrÿche-yhtyeen versiointi Scarborough Fair-kansanlaulusta. Vokalisti Geoff Taten mahdollisesti paras laulusuoritus löytyy juuri tästä kappaleesta, lähestulkoon koko rekisteri on käytössä. Ja se hetki, kun sähkökitara tulee mukaan... Chris DeGarmo on jumala kitaristien joukossa. Kun löysin tämän kappaleen, taisin kuunnella sen viisi kertaa putkeen. Olin lumoutunut.

Queensrÿche - Scarborough Fair - YouTube

Huonoimmat ovat Children of Bodomin versio Iron Maidenin Aces Highista ja Dream Theaterin esiaste Majestyn yritys soittaa hardcore/thrash-yhtye The Anti-Procrastination Songia. Vaikka alkuperäinen Ei Siis Hai ei ole minusta mitenkään erityisen hyvä, niin Bodom menee riman alta ja pahasti. Toisaalta en kyllä pidä sen bändin omasta tuotannostakaan.

Ja alkuperäinen The Anti-Procrastination Song on sellainen pamaus, että oksat pois. Veikkaan, että Majestyn versio ei ole tehty ihan selvin päin. Alkuhuuto on karsea ja muutenkaan ei yllä alkuperäisen tasolle.

Stormtroopers of Death
S O D Anti Procrastination Song - YouTube

Majesty (myöhempien aikojen Dream Theater)
Majesty (Dream Theater) - Anti-procrastination Song - YouTube

E:
Johnny Cash - Hurt.

Myönnettäköön, vaikka ei yllä Nine Inch Nailsin alkuperäisen tasolle.

On kyllä jännä, miten sama biisi voi kuulostaa niin erilaiselta kahden eri artistin esittämänä. NIN:in versio on itsemurhaviesti, kuulijan tulkinnan mukaan kertoja on jo kuollut tai pistooli kädessä, jonka piippu liikkuu hitaasti kohti suuta. Kaikki on ohi, elämästä ei saatu koskaan otetta. Biisi on parhaimmillaan osana The Downward Spiral-levyä (kaikkien aikojen top 5-levy minulle), levyn viimeisenä kappaleena se on yhden miehen syöksykierteen loppu.

Johnny Cashin versiossa on vielä toivoa. Vanha mies tilittää kyllästymistään elämään, aina on tullut tuotettua vain tuskaa muille ja itselle. Viimeinen kertosäe, joka on alkuperäisversiossa viimeiset sanat maailmalle, antaa kuitenkin kuvan siitä, että kaikki ei ole menetetty. Ehkä jossain muualla olisin parempi ihminen.
 
Viimeksi muokattu:

ufon_kaakao

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Sebastian Aho
Paras tietämäni coveri on amerikkalaisen Queensrÿche-yhtyeen versiointi Scarborough Fair-kansanlaulusta. Vokalisti Geoff Taten mahdollisesti paras laulusuoritus löytyy juuri tästä kappaleesta, lähestulkoon koko rekisteri on käytössä. Ja se hetki, kun sähkökitara tulee mukaan... Chris DeGarmo on jumala kitaristien joukossa. Kun löysin tämän kappaleen, taisin kuunnella sen viisi kertaa putkeen. Olin lumoutunut.

Queensrÿche - Scarborough Fair - YouTube

Anteeksi nyt vaan, mutta toi oli aikamoista hienon biisin raiskaamista. Hevisukkailu ja sähkökitarat voidaan toimittaa jossain muualla. The way it should be done: Scarborough Fair - Celtic Woman live performance HD - YouTube. Ja sitten naiset, jotka saavat... ketjuun.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Garbage ja Screaming Females vetäisevät yhdessä Because the Nightin. Ja komeasti vetäisevätkin.
 

Tpip

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, L'equip blaugrana, La Albiceleste, Raiders
Chet Faker - No Diggity, ja ketjun voi lyödä lukkoon parhaan coverin osalta. Jumalauta mikä versio, huikeaa. Soinut keväästä saakka lähes päivittäin, samalla olen koittanut kaivaa herran viime vuonna ilmestynyttä albumia Euroopasta.

En ole osannut, joten viikonloppuna laitoin tilauksen vetämään ausseihin. Levy 12 dollaria, postimaksut 22 dollaria. Euroissa yht. 23e, eli ei edes paha.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös