Hesburger rulettaa
Vaikka kuinka olen tamperelainen, tässä hampurilaisasiassa Hesen "turkulaisuus" ei ole sitten minkäänlainen ongelma. Asia on nimittäin niin, että Hesburgerin tuotepaletti on ainakin hampurilaisten osalta aivan ylivertainen. Onneksi Hese tuli takavuosina tännekin ja pelasti meidät MacKulttuurilta. No nykyäänhän saamme tässä hieman apua myös Carrolsilta.
Paras lätty? Hesen kerros tai Mega, nälän asteesta riippuen. Kaikki muukin on Hesellä hyvää. Sitten tulevat Carrolsin tavallinen Carolina sekä kanahamppari, jotka ovat ihan OK.
Kultaisen ämmän baarissa ei sen sijaan ole mitään houkuttelevaa, sillä siellä sisältö ei juurikaan eroa pakkauksesta. Makuhermoni ovat nimittäin ihan varmoja siitä, että Donalsin Bic Macia ei ole kehitelty missään ameeriikan hampurilaisyliopistossa, vaan ihan tossa noin Tammerkosken rannalla Takon kuuluisalla kartonkitehtaalla. Salaatin riepaleet välissä vaan vähän hämäävät. Miten niin mautonta tavaraa saa edes myydä? (Sama kyllä koskee Carrolsin Clubburgeriakin. Ilveksen pelissä on tämä erätaukokilpailu, jossa kolme kiekkoa viidestä maaliin ampunut saa 100 clubia. Mikä palkinto se on? Kaverin kanssa pidetään sitä lähinnä rangaistuksena.)
Eipä silti. On Donaldsilla jotain hyvääkin. Mansikkapirtelö on aivan mahtavaa, maistuu oikealle tavaralle ja pesee muiden ns. pirtelöt n. 100-0. Ranskalaisetkin ovat siellä aina tasalaatuisia. Hesellä ei valitettavasti koskaan niiden suhteen tiedä, mitä milloinkin saa. .
Loppuun pitää vielä heittää, että se on hyvin valitettavaa, kun maasta ei löydy enää Burger Kingiä. Kunniakas hampurilaisurani alkoi aikoinaan Tampereen Burger Kingistä, ja tutustuminen noihin tuotteisiin oli niin perusteellista ja onnistunutta, että ulkomailla on vieläkin aina hakeuduttava verestämään muistoja. Eikä ole tarvinnut pettyä.
Nimim. "Burger King takaisin"
PS. Älkääkä nyt sitten väittäkö, että Suomessa ei ole koskaan ollut Burger Kingejä.
Vaikka kuinka olen tamperelainen, tässä hampurilaisasiassa Hesen "turkulaisuus" ei ole sitten minkäänlainen ongelma. Asia on nimittäin niin, että Hesburgerin tuotepaletti on ainakin hampurilaisten osalta aivan ylivertainen. Onneksi Hese tuli takavuosina tännekin ja pelasti meidät MacKulttuurilta. No nykyäänhän saamme tässä hieman apua myös Carrolsilta.
Paras lätty? Hesen kerros tai Mega, nälän asteesta riippuen. Kaikki muukin on Hesellä hyvää. Sitten tulevat Carrolsin tavallinen Carolina sekä kanahamppari, jotka ovat ihan OK.
Kultaisen ämmän baarissa ei sen sijaan ole mitään houkuttelevaa, sillä siellä sisältö ei juurikaan eroa pakkauksesta. Makuhermoni ovat nimittäin ihan varmoja siitä, että Donalsin Bic Macia ei ole kehitelty missään ameeriikan hampurilaisyliopistossa, vaan ihan tossa noin Tammerkosken rannalla Takon kuuluisalla kartonkitehtaalla. Salaatin riepaleet välissä vaan vähän hämäävät. Miten niin mautonta tavaraa saa edes myydä? (Sama kyllä koskee Carrolsin Clubburgeriakin. Ilveksen pelissä on tämä erätaukokilpailu, jossa kolme kiekkoa viidestä maaliin ampunut saa 100 clubia. Mikä palkinto se on? Kaverin kanssa pidetään sitä lähinnä rangaistuksena.)
Eipä silti. On Donaldsilla jotain hyvääkin. Mansikkapirtelö on aivan mahtavaa, maistuu oikealle tavaralle ja pesee muiden ns. pirtelöt n. 100-0. Ranskalaisetkin ovat siellä aina tasalaatuisia. Hesellä ei valitettavasti koskaan niiden suhteen tiedä, mitä milloinkin saa. .
Loppuun pitää vielä heittää, että se on hyvin valitettavaa, kun maasta ei löydy enää Burger Kingiä. Kunniakas hampurilaisurani alkoi aikoinaan Tampereen Burger Kingistä, ja tutustuminen noihin tuotteisiin oli niin perusteellista ja onnistunutta, että ulkomailla on vieläkin aina hakeuduttava verestämään muistoja. Eikä ole tarvinnut pettyä.
Nimim. "Burger King takaisin"
PS. Älkääkä nyt sitten väittäkö, että Suomessa ei ole koskaan ollut Burger Kingejä.