Paras tutkapari kautta aikojen?

[Jackie Moon]

Demitra - Gaborik & Rask - Thomas. Toki 99 - 17 on se oikeasti kovin.

 

[Touho]

Josef Stümpel - Zigmund Palffy kaksikko pelasivat hyvin yhteen, etenkin maajoukkueessa.

 

[_Kuusyks]

Rask - Thomas.

Jos puhutaan muista kuin hyökkäyskaksikoista, niin pakkipari MacInnis - Pronger ansaitsee maininnan. Tätä pakkiparia tuli lapsuudessa fanitettua ja aiheestakin. Uskomattomia pelureita ja yhteispeli sujui loistavasti.

Aikanaan maailman paras pakkipari.

 

[grace]

Kaikkien aikojen kovin pari on kyllä Kurri ja Gretzky.

 

[teemu_s]

Myös Habs-historiasta löytyy legendaarisia tutkapareja, mutta joku toinen saa valottaa niistä.

En tiedä löytääkö tästä varsinaista tutkaparia mutta harrastetaanpa nyt CH-väritettyä nimen pudottelua!

Steve Shutt-Jacques Lemaire- Guy Lafleur

Dickie Moore-Jean Beliveau-Bernie Geoffrion

Tuossa pari legendaarista kolmikkoa Montrealin historiasta. Sitten jos ajatellaan duunariosaston miehiä niin tällä kaksikolla otetaan sitten kiinni kaikki tähtihyökkääjät. Siis ihan kaikki. Vittu Lemieux-Gretzky-kaksikkokin vetäis kiikaritehoilla! Saanko esitellä:

Bob Gainey-Guy Carbonneau

Ihan vaan ajatuksena että mitenhän Jere Lehtisestä tuli sitten niin helvetin hyvä kahden suunnan hyökkääjä? Ketäs siellä Dallasissa olikaan 90-luvun puolivälissä valmentajana, GM:nä ja joukkuekaverina? Hmm...

Tullaanpas sitten Montrealin "nykyaikaan" eli aikaan jälkeen Stanley Cup-voittojen. Muutama lekentaarinen voimakaksikko tai -kolmikko:

Koivu-Recchi
Koivu-Savage
Zholtok-Zubrus
Ribeiro-Ryder
Gomez-Gionta

Ei kun tuo viimeinenhän toimi New Jerseyssä...

Joo, ei liian vahvaa. Viime vuosina siis.

 

[Noppa10]

Bob Gainey-Guy Carbonneau

Ihan vaan ajatuksena että mitenhän Jere Lehtisestä tuli sitten niin helvetin hyvä kahden suunnan hyökkääjä? Ketäs siellä Dallasissa olikaan 90-luvun puolivälissä valmentajana, GM:nä ja joukkuekaverina? Hmm...

Niin no, tuskin se nyt pelkästään näiden kahden herran ansiota on... Kaipa siitä 90-luvun Dallasista sitten jokunen muukin kaveri olisi Selken hoidellut kotiin.

Edit. Ettei nyt ihan offtopiciksi mene, niin kyllähän se Gretzky-Kurri se ylivoimainen ykkönen on. Nykyajan duoista varmaan omaan silmään se kovin on Pavel-Zeta.

 

[Henkka]

Simon Gagne and Peter Forsberg: The Dynamic Duo - YouTube

Tämä oli aika hauska. Eihän nuo Foppa ja Gagne kauaa kerinneet yhdessä pelata, mutta aika yksipuolista mättöä tuo oli.

 

[Mängimies]

Jos puhutaan muista kuin hyökkäyskaksikoista, niin pakkipari MacInnis - Pronger ansaitsee maininnan. Tätä pakkiparia tuli lapsuudessa fanitettua ja aiheestakin. Uskomattomia pelureita ja yhteispeli sujui loistavasti.

Stevens & Niedermayer ansaitsee myös vähintäänkin maininnan kun puhutaan legendaarisista tutkapareista ja nimenomaan puolustajista.

 

[Lunatico]

Kyllä se on ylivoimaisesti Gretzky - Kurri. Mutta on pakko mainita Ducksien lähes käsittämätön voimapari, eli Selänne - Kariya. Siinä oli sitä jotain, ehdottomasti kovin 90-luvulla.

 

[Iggy12]

Tokihan Sedinien osalta sitä on vaikeampi sanoa, että kuinka hyviä olisivat erikseen kuin noiden pelaajien osalta, kun siitä ei ole juurikaan näyttöä, joten siltä osin vertailu on vaikeaa.

Ainakin Henrik Sedin pelasi kaudella 2009/10 jonkun aikaa ilman veljeään Danielia ja ei pistetuotanto ainakaan paljoa silloin pudonnut ja Henrik otti kauden jälkeen ansaitusti Hart Trophyn. Toki vähän näyttöjä on molemmilla erikseen pelaamisestaan, mutta ainakin Henrik pystyi tuolloin pitämään tasonsa ilman tutkapariaan.

 

[Bosco]

Ainakin Henrik Sedin pelasi kaudella 2009/10 jonkun aikaa ilman veljeään Danielia ja ei pistetuotanto ainakaan paljoa silloin pudonnut ja Henrik otti kauden jälkeen ansaitusti Hart Trophyn. Toki vähän näyttöjä on molemmilla erikseen pelaamisestaan, mutta ainakin Henrik pystyi tuolloin pitämään tasonsa ilman tutkapariaan.

Tarkistin asian ja Henrik saalisti 19 pelissä 18 pistettä, kun Daniel oli poissa peleistä. Koko kauden saldo Henrikiltä tosiaan 112 pistettä 82 ottelussa, eli aika merkittävästi heikompaa oli tulos ilman Danielia. Hyvää oli toki tulos ilman Danielia, muttei läheskään samanlaista dominointia.

 

[vilpertti]

Ehdottomasti Scott Thornton - Mike Ricci. Kolmantena palasena vielä Nicklas Sundström tai Jonathan Cheechoo ja huhhuh. Tuommoisen kolmosen kun saisi nykypäivän Sharksiin, mestaruus olisi varma.

 

[M10]

Olin juuri tulossa kirjoittamaan samaa mitä vilpertti, mutta hän ehti ensin!

 

[doublepenetrator]

Ei lähelläkään parasta alltime, mutta 90-luvun legenda Washingtonista eli Pivonka-Bondra. Selkeesti enemmän kuin osiensa summa.

 

[Byfuglien#33]

Kariya-Selänne ja puolustajina MacInnis - Pronger

 

[Eleanor]

Kariya-Selänne hyökkääjistä ja pakeista Stevens-Niedermayer.

 

[Girardi #5]

puolustajina MacInnis - Pronger

Tuossa pakkiparissa oli kyllä kaikkea, mm. taitoa, voimaa, kokoa, laukaisuvoimaa, kätisyyttä ja johtajuutta.

Rangersin taitavin pakkipari on varmaan ollut Leetch-Zubov jotka olivat ainakin ylivoimalla ylivoimaisia.

Tasakentin Beukeboom sitten korvasi Zubovin.

 

[Patrik79]

Lindros - Renberg ;)

Ehkä kovin on kuitenkin Mats - Sundin!

 

[Viipastu]

Omasta mielestä paras tutkapari on ollut Phil Esposito ja Bobby Orr.

Orr kausien 1969-74 aikana

Kuusi peräkkäistä yli 100p kautta, jolloin syntyivät puolustajien maaliennätys 46*1, syöttöennätys 102 ja pisteennätys 139.
Kuusi Norris-voittoa, kolme Hart-palkintoa, kaksi Art Ross-voittoa, kaksi Conn Smythe-palkintoa ja Lester B. Pearson-palkinto*2.

447 ott. 214 + 520 = 734p.

Esposito kausien 1969-74 aikana

Kuusi perättäistä maalipörssin voittoa, jolloin syntyivät pelaajien maaliennätys 76*3 ja pisteennätys 152*3
Neljä Art Ross-voittoa, kaksi Hart-palkintoa ja kaksi Lester B. Pearson-palkintoa.

465 ott. 369 + 417 =786p.

Bruins kausien 1969-74 aikana
Kolme Prince of Wales-voittoa, kaksi Stanley Cup-voittoa.
Runkosarjan pisteennätys 121*4 ja maaliennätys 399*4
2030 tehtyä maalia runkosarjassa, joista ylläoleva kaksikko teki 28%.



*1 Paul Coffey rikkoi maaliennätyksen kymmenen vuotta myöhemmin.
*2 Nykyään Ted Lindsay-palkinto
*3 Wayne Gretzky rikkoi molemmat kaudella 81-82.
*4 Montreal rikkoi pisteennätyksen 1976 ja Edmonton murskasi maaliennätyksen ensimmäisen kerran 1981-82.

 

[Henkka]

Kaikkien aikojen paras viivamies-maskimies tutkapari:

Lidström - Holmström

Tämän hetken paras:

Karlsson - Michalek (Weber - Hörnqvist haastaa hyvin)

***

Yllätys, että ex-Detroit Paul MacLean sai tämän toimimaan täydellisesti myös Ottawassa.

 

[ms.qvist]

Red Wingseillä oli kaudella 1996-97 kaksi jäätävän hyvää pakkiparia, jotka omalta osaltaan olivat merkittävässä roolissa joukkueen voitettua Stanley Cupin ja katkaistua vuosikymmenten kuivan kauden:

1. pari: Nicklas Lidström - Larry Murphy (pelasi vain 12 peliä tällä kaudella Wingeissä).

2. pari: Slava Fetisov - Vladimir Konstantinov.

Seuraavien kausien aikana Lidström ja Murphy pelasivat edelleen hyvällä teholla ja asenteella ollen selkeä ykkönen hierarkiassa. Ikävä kyllä toinen pari hajosi tämän kauden jälkeen ikävän onnettomuuden seurauksena, mutta olisi kieltämättä ollut hienoa nähdä millä tasolla pari olisi seuraavalla kaudella ollut ja kuinka monta kautta Fetisov olisi pelannut jos Konstantinovin peliura ei olisi katkennut onnettomuuteen kesäkuussa 1997. Joidenkin tietojen mukaan eräs merkittävä syy sille miksei Slava Fetisov halunnut jatkaa uraansa sen pidemmälle oli onnettomuus. Yksi kausi Vladdyn muistolle ja sitten luistimet naulaan.

vlad.

 

[lunde]

Kun näihin legendaarisiin pakkipareihin päästiin, niin ei voi olla mainitsematta paria Gary Suter - Chris Chelios, jotka miehittivät siniviivaa Blackhawksissa '94-'98 sekä USA:n maajoukkueessa '87 ja '91 Canada cupeissa, '96 World Cupissa sekä '98 ja '02 olympialaisissa. Yksinäänkin huikeita puolustajia, mutta yhdessä osiaan suurempi summa. Tarkkoja omassa päässä, tehokkaita hyökkäyksessä ja molemmat pelasivat myös todella kovaa.

95-96 kausi oli pisteiden valossa parin huippukausi, kun Chelios voitti Hawksien sisäisen pistepörssin ja Suter oli tasapisteissä Roenickin kanssa toisena. Joukkueessa kuitenkin pelasi Tony Amonten, Bernie Nichollsin, Joe Murphyn ja Dennis Savardin kaltaisia nimimiehiä, joten kilpailuakin oli.

 

[Elchubagabra]

Gretzky ja Kurri hyökkääjistä, ehdottomasti. Naganon ja Salt Laken ja 90-luvun lopun mm-kisojen perusteella olisi kyllä ollut kiva nähdä Saku ja Teemu primetime-aikaan samassa ketjussa nhl:ssä. Pakkipareista paras joskin lyhyen aikaa oli Niinimaa-Coffey.edit. Eihän sakulta ja Teemulta salt lake city niin hyvin mennyt, tarkoitin toronton kisoja. Edit2 siis Torinon.

 

[Parker27]

Bob Probert & Joey Kocur. Hands down. Sitä tutkaparia on vaikea ohittaa.

 

[mountainsnake]

Viime kautena tuli katsottua liki kaikki Pensin matsit, ja kyllähän Malkin ja Neal tekivät pahaa jälkeä, joskin en ole ihan varma voiko kuitenkaan tutkaparista puhua

mutta monta kovaa täällä jo tullutkin, ja 80 luvun puolivälissä syntyneenä en kahueasti osaa gretzky - kurri akseliin ottaa kantaa, koska lätkän seuraamisen & pelaamisen aloitin vasta ysärin alussa, ja kirkkaimpinan itselle mielessä sieltä ysäriltä onkin:
Selänne - Karya duckseissa - nopeutta ja pisteitä, mitä sitä muuta tarvii. En jaksa kaivella herrojen plus/miinuksia noilta ajoilta, mutta ainakin vastustajan päässä tapahtui liki aina kun nämä kaksi olivat jäällä