Paras siideri, maku ja merkki?

[Uleåborgir]

Vaihtoehtoja on niin saatanasti.

Oluessa vaihtoehdot saa niputettua melko helposti 40:n sisään, mutta siiderin ollessa kysymyksessä jo se, että niitä laatuja on mm. omena, päärynä, omenapäärynä, persikka, omenapäärynäpersikka, mustaherukka, omenapäärynämustaherukkapersikkakarpalomustikkasitruunamansikka, ja

Light omenapäärynämustaherukkapersikkakarpalomustikkasitruunamansikkametsämansikkavadelmamesimarjapuolukkajuolukkavariksenmarja-appelsiinimelonipassiohedelmäkiwiavokadokookospähkinärypälelimettimyrkkykeiso-vanilla twist-talvijoulupääsiäis-syysvuodenaikasiideri,

estää valintojen määrän järkevän ja JA:han mahtuvan esillepanon.

Joka tapauksessa. Upciderin uusi Natural-sarja maistuu Uleåborgirille mäyräkoiran pohjina. Päärynä ei tietenkään maistu, hyi yäk. Eli omena.

No voisihan tähän pistää äänestyksen, omena vai rääpynä vai?

 

[Thumb]

Kopparbergin siidereitä tulee juotua, jos jotain. Niissä on makua toisin kuin perussuomalaisissa siiderinlitkuissa. Myös Strongbow silloin tällöin maistuu.

 

[stiflat]

Golden Cap omena lasipullossa. Se sininen Classic.

 

[Uleåborgir]

Golden Cap omena lasipullossa. Se sininen Classic.

Mistä tuota saa lasipullossa? Muistan kun vielä vuonna -95, kun siiderien invaasio markkinoille alkoi, Golden Capia sai vihreässä lasipullossa. Ai että se maistui hyvälle teininä!

 

[Alamummo]

En juo siideriä vaan olutta.

 

[Ted Raikas]

En juo siideriä vaan olutta.

En minäkään, vaan se olut kyllä uppoaa. Jos kuitenkin pakko jotain juoda, niin mieluiten sitten kuiva omenasiideri. Ne päärynälitkut on ällömakeita hirvityksiä, joista tulee paha olo samantien.

 

[Alamummo]

En minäkään, vaan se olut kyllä uppoaa. Jos kuitenkin pakko jotain juoda, niin mieluiten sitten kuiva omenasiideri. Ne päärynälitkut on ällömakeita hirvityksiä, joista tulee paha olo samantien.

Mä en juo edes pakon edessä. Olen mieluummin sitten ilman.

Vähän niinkuin seksin kanssa - jos ei hyvää saa, niin ei tarvii huonoakaan huolia.

 

[Miguel]

Crowmoorin kuivaa omenaa saa monissa juottoloissa hanasta sopuhintaan ja hyvältä maistuu.

Kotimaisista ainoastaan Fizzia juo mielellään. Kuiva omena on silläkin merkillä ykkönen, mutta myös erikoisemmat viritykset kuten mustikkasiideri uppoaa yllättävän hyvin.

Golden Capia, Hartwallin Upcideria tai mitä tahansa päärynäsiideriä vain paremman puutteessa.

 

[Ted Raikas]

Vähän niinkuin seksin kanssa - jos ei hyvää saa, niin ei tarvii huonoakaan huolia.

Hahha, mummo se sitten osaa joka kerta. =)

Hyvä lohkaisu. Ja oikeassahan olet, mieluummin vaikka panee kotitekoista!

 

[Takkuturkki]

Kopparsbergin lakkasiideri.

 

[scholl]

Itse olen sitä mieltä, että siideri tehdään omenasta. Parasta merkkiä on vaikea sanoa, mutta itse pidän Strongbowsta (en siitä 4,5% vahvuisesta, vaan siitä alkovahvuisesta) sekä myöskin jossain määrin La Cidraiesta sekä jostakin muusta ranskalaisesta, jonka nimeä en saa päähäni. Pitkin hampain menee myös Crowmoor. Muut ovat silkkaa moskaa, eivätkä mene kurkusta alas.

 

[Gilmore]

Magners. Tätä loistavaa siideriä saa Helsingissä mm. Molly Malone'sista.

 

[Vesku]

Peruspäärynäsetti á la Hartwall on varma valinta. On makea, mutta siinä ei ole mitään häiritseviä paskavivahteita vaan se on "puhdasta tavaraa".

Golden Capin light omena on maistunut ovelan hyvältä. Ei liian makea eikä myöskään mädän omenainen kuin se normiomenasiideri. Myös Move on pirteä vaihtoehto.

 

[-OO-]

Kopparberg pear

 

[tiikeri]

Kopparberg mansikka on ehdottomasti ykkönen. Omena ja päärynä eivät oikein uppoa meikäläiseen.

 

[Osmo Rapeli]

Magners. Tätä loistavaa siideriä saa Helsingissä mm. Molly Malone'sista.

Magnersia on nykyään onneksi myös melko monessa Alkossa ja jopa ruokakaupoissakin. Upea, positiivisella tavalla happaman omenan maku, toimii. Tässä on sellainen mielenkiintoinen yksityiskohta kuitenkin että Irlannissa kyseistä juomaa taidetaan myydä eri nimellä.

 

[Freeble]

Rekorderlig Skogsbärscider

Rekorderlig Skogsbärscider (Extra stark, 7%) on valintani. Oikein hyvän makuinen noin vahvaksi siideriksi. Ruotsin Systembolagetista löytyy ja hintakin on ihan kohtuullinen (n. 2e/ 0,5l tölkki). Suosittelen.

 

[Taasa]

Golden Cap omena light

Upciderit ovat niin kammottavia nesteitä että puistattaa jo ajatuskin niiden juomisesta. On kuin makeutettua tiskivettä iskisi suuhunsa.

 

[-KBR-]

Hardy´s, tuo eteläafrikan helmi maailman siiderinjuojille on kyllä aivan ykköskamaa. Kotimaisista Fizzin kuiva omena vie voiton

 

[Lone Wanderer]

Kopparbergin omenasiideri taitaa olla ainoa sidukka, josta meikäläinen tykkää.
Muut ei oikein tahdo mennä edes alas, mutta swedujen tekele uppoaa helvetin hienosti, ja on myös erittäin hyvä korjaussarja, jos on pieni Juhan sukunimi jostain syystä sattunut iskemään päälle.

 

[ms.qvist]

Olen sen verran vanhakantainen, että lasken aitoihin siidereihin kuuluvaksi vain ja ainoastaan omenasiiderin, pakon edessä pääsynäsiiderikin menettelee vaikka ne ovatkin minun makuuni aivan liian makeita - puhumattakaan sitten näistä maustetuista siidereistä. Makujahan löytyy likimain kaikkea mahdollista vaniljasta mansikkaan. En vaan voi kuvitellakaan, että joku voi pitää mansikan makuista siideriä missään muodossa aitona siiderinä - mutta ehkäpä olen tässä suhteessa vanhakantainen.

Onneksi Alkosta saa nykyään jo suhtä hyviä siidereitä ja valikoiva tuntuu paranevan hiljalleen. Ilokseni olen huomannut, että valikoimiin on eksynyt lukuisa joukko englantilaisia siidereitä, kuten Scrumpy Jack tai Henry Westons Special Vintage Reserve. Molemmat mainioita kuivahkoja siidereitä joita nauttii mielellään useammankin pullollisen saunan jälkeen. Henry Westons Special on vieläpä varsin vahvaa: 8,2%.

Jokunen maistuva ranskalainenkin merkki löytyy, kuten esim. Valderance Cidre Bouché Brut ja sekin on sopivan kuivahkoa.

Ikävä kyllä Suomesta ei löydy edes sellaista valikoimaa mitä Irlannista löytyy tavanomaisesta ruokakaupasta (sellaisesta jolla on lupa myödä siidereitä, oluita ja väkeviä). Reissullani Irlantiin kesällä 2007 löysin lukuisia hyviä siidereitä, osa kylläkin Englannissa valmistettuja mutta siitä huolimatta maistuvia (ja vahvoja). Niihin verrattuna pubien perusvalikoimaan kuulunut Bulmers oli bulkki-kamaa (Suomessa Bulmersia saa niin Mangersina kuin myös nykyään Bulmersinakin).

Ehdottomasti paras siideri jota olen Suomessa nauttinut (itseasiassa missään) on Westons Old Rosie Scrumpy. Harmillista ettei sitä saa Alkosta tai kotikaupunkini baareista. Se todellakin on maistuvaa, vie kielen mennessään!

Old Rosie Scrumpy.

Nam!

vlad.

 

[Puster]

(Suomessa Bulmersia saa niin Mangersina kuin myös nykyään Bulmersinakin).

Kyseessä on kaksi aivan eri tuotetta. Suomessa, ja muualla maailmassa, myytävä Magners on nimeltään Bulmers ainoastaan Irlannin tasavallan alueella. Bulmers niminen siideri kaikkialla Irlannin ulkopuolella on brittiläistä tuotantoa. Makuero näillä kahdella tuotteella on selkeä.

Jotain lisätietoa tässä artikkelissa sekä wikipediassa.

Itse ketjun aiheeseen liittyen, siidereistä juon ainoastaan Bulmersia/Magnersia.

 

[ms.qvist]

Kyseessä on kaksi aivan eri tuotetta. Suomessa, ja muualla maailmassa, myytävä Magners on nimeltään Bulmers ainoastaan Irlannin tasavallan alueella. Bulmers niminen siideri kaikkialla Irlannin ulkopuolella on brittiläistä tuotantoa. Makuero näillä kahdella tuotteella on selkeä.

Kiitos täsmennyksestä. Olin kuvitellut, että kyseessä on sama juoma mutta hyvä, että korjasit asian. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa miksikään ettei Bulmers/Magners ole minusta niin hyvää kuin Old Rosie Scrumpy.

Toisaalta täytyy sitten tutustua paremmin Alkon Mangersiin ja verrata sitä Suomessa myytävään Bulmersiin (paikallisesta cittarista sitä ainakin saa). Molempia olen kyllä juonut mutta vaikea näin pers'tuntumalta sanoa, että kumpi on loppujen lopuksi parempaa. Huono muisti, huono muisti.

vlad.

 

[J.Petke]

Kiitos täsmennyksestä. Olin kuvitellut, että kyseessä on sama juoma mutta hyvä, että korjasit asian. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa miksikään ettei Bulmers/Magners ole minusta niin hyvää kuin Old Rosie Scrumpy.

Hämeenlinnassa Birgerissä minulle tarjoiltiin tätä nimenomaista siideriä takahuoneen kautta, kuulemma oikein tynnyrissä tuotua kamaa. Itse en pitänyt alkuunkaan, hiilihapoton vei ehkä eniten fiilikset. Aika katkeran makuista oli jotenkin. Tuo Scrumpy Jack minkä mainitsit onkin sitten oikein loistavaa. Sopivan hapanta. Myös nuo Westonsit putoaa hyvin, puhumattakaan Bulmersista ja Magnersista.

Tuossa jonkun aikaa olen maistellut vain noita "oikeita" siidereitä ja lopulta päätin ostaa tavallisen Colden Capin illaksi. Oli meinaa aika karu paluu arkeen kun pystyi maistamaan sen esanssin. PTHYI! Harmi ettei Suomessa ole nuo oikeat siiderit vielä niin paljoa valikoimassa, yksi lähikauppa oli sentään ottanut hyllyyn jo Bulmersia ja Magnersia joten toivotaan, että oltaisiin menossa parempaan suuntaan. Pubeissa tuntuu siltä, että siellä nämä "erikoisemmat" ovat aika peruskauraa. Irlantiin tai saarille noin yleensä pitäisi päästä.

 

[Evil]

Suomalaiset sokerilitkut on kyllä ihan persiestä. Suosin Stowford Pressiä, siinä on oikean siiderin makua ja saapi ihan lähikaupastakin. Crowmoorin extra dry sitten jos SP sattuu olemaan loppu.