Paras rumpali?

[Jardaanos]

Tässä samalla Kingston Wall:ia kuunnellessa on helppo antaa ääni Sami Kuoppamäelle.

 

[Kaivanto]

Olen saanut sellaisen kuvan että ainakin HIMin rumpali on itseasiassa paljon kovempi kannuttaja kuin mitä bändin biisit antavat ymmärtää. Kaverini oli nähnyt hänen soittavan jollain UG-keikalla jonkun sivuprojektinsa kanssa, ja oli kuulemma vetänyt helvetin tiukkaa thrashia todella vaivattoman näköisesti (kokoonsa nähden. vrt. Nicholas Barker).

Hmm, thrashia? Semmoisesta en tiedä, mutta herra on ainakin kannutellut parin Amorphiksen tyypin kanssa To Separate the Flesh from the Bones -kokoonpanossa, joka on puhdasoppista grind corea. Tampereen Tullilla olivat joskus viime vuonna, millä perusteella Kaasun repertuaarista tosiaan löytyy 'hieman' enemmän kuin mitä HIMissä kuullaan.

Vaivattomista plösöistä puheenollen, tuossa aiemmin mainitsemani Gene Hoglan on suunnilleen bajamajan kokoinen sika, joka näyttää täysin epäinhimillisiä kuvioita lätkyttäessään suunnilleen siltä, kuin istuisi olohuoneen sohvalla ja naputtaisi pikkuisen reiteen tahtia.

 

[Osmo Rapeli]

Olen saanut sellaisen kuvan että ainakin HIMin rumpali on itseasiassa paljon kovempi kannuttaja kuin mitä bändin biisit antavat ymmärtää. Kaverini oli nähnyt hänen soittavan jollain UG-keikalla jonkun sivuprojektinsa kanssa, ja oli kuulemma vetänyt helvetin tiukkaa thrashia todella vaivattoman näköisesti (kokoonsa nähden. vrt. Nicholas Barker).

Voi hyvin olla, ei mitään kyseistä kaveria vastaan, mutta on siitä vielä aika pitkä matka "maailman paras kautta aikain"-äänestysten listoille.

 

[Erling]

Eihän tähän perkele ole kuin yksi vastaus.
Bonzo.

R.I.P.

Edit. Lisätään nyt vielä että nykyisistä antaisin erikoismaininnan The Hivesin rumpalille, Chris Dangerousille. Paukuttaa erittäin mallikkaasti ja tyylikkästi minimaalisella setillä.

 

[Näkkäri]

Oliskohan se Tourniquetin Ted Kirkpatrik maailman paras rumpali? Yhtä on vaikea sanoa, mutta kyllä tämä mies ainakin maininnan tässä ketjussa ansaitsee.

Mahdotontahan se on yhtä sanoa. Mikä ratkaisee? Tekniikka, kompit, nopeus??? Liian vaikeaa..

 

[Vimes]

Hmm, thrashia? Semmoisesta en tiedä, mutta herra on ainakin kannutellut parin Amorphiksen tyypin kanssa To Separate the Flesh from the Bones -kokoonpanossa, joka on puhdasoppista grind corea. Tampereen Tullilla olivat joskus viime vuonna, millä perusteella Kaasun repertuaarista tosiaan löytyy 'hieman' enemmän kuin mitä HIMissä kuullaan.

Voipi olla kyse juuri tuosta aktista. En tosiaan itse ollut paikan päällä toteamassa. GA, en mäkään häntä listalleni ottanut nykyisten näyttöjen perusteella, Suomesta löytyy kyllä kovempiakin kavereita. Mutta toisaalta, joissain yhteyksissä maailman kovimmaksi voitaisiin äänestää Phil Rudd, jota itsekkin arvostan suuresti. Ainakin jos tarkoitus on soittaa tiukkaa peruskomppia kun muu bändi hoitaa tohkeilun. Tämähän pätee HIMiin ja Kaasuun (ilman sitä muun bändin tohkeilua).

 

[Anadigi]

Kotimaisista ja nähdyistä vastaan:

Twist Twist Erkinharju - Peer Günt

 

[-BR-]

Älkäähän hyvät ihmiset tarttuko pikkuseikkoihin! Se on ihan sama on listalla Santapukki vai joulupukki, kun listalta löytyy vaihtoehto JOKU MUU, KUKA? Listalla on rumpaleita, jotka eivät liikuta henkilökohtaisesti pätkääkään (mm. Sipe), mutta joillekin ne voivat merkitä paljon. Kaikkia on mahdoton miellyttää, etenkin kun vaihtoehtoja saa olla max. 15.

Mutta hyvä että keskustelua syntyy... Jatkakaa. ; )

 

[Mats Bedö]

Bonhamin rytmitaju ja kikat (kierrot) on sita luokkaa, etta han saa aaneni. Joka jannu joka osaa vahankin rumpaloida, heittaa noita muitten ratatata-biitteja puoliunissaankin. Bonhamia en ole kuullut kenenkaan "poytarumpalin" pystyneen viela jaljittelemaan.

 

[MiikaL]

Joku muu, mutta kuka?

Sitä kaikkein kovinta rummuttelijaa on todella vaikea sanoa. Suomen maalta löytyy erittäin tekninen kaveri, eli Kai Hahto (Rotten Sound, Wintersun), mutta en tiedä uskallanko häntä kuitenkaan laittaa vanhojen Thrash-jyrien Dave Lombardon ja Tom Huntingin kanssa.

Vastaukseni on kuitenkin Dave Lombardo. Kannattaa kiinnittää huomiota etenkin miehen filleihin, loistavia.

 

[#104]

Eipä sitä kyllä parasta pysty sanomaan, siispä vastaus joku muu. Siihen sitten mainittakoon muualta päin kotoisin oleva jenkki John Tempesta - Testament, ja Suomesta tietenkin Twist Twist - Peer Günt.

 

[1936]

Nicko McBrain

Listalta puuttuu tyystin maailman nopeimman bassorumpu-jalan omaava legendaarisen Iron Maidenin rumpali Nicko Mcbrain. Makukysymyksiä, mutta mielestäni paras ja huvittavin "näky" patteristonsa takaa -) miestähän ei näy sieltä ollenkaan. Monta niitä tomeja oli yhteensä?

 

[puuha-pete]

Soitin ala-asteen joulujuhlassa sen verran vakuuttavasti Kardemumman yössä-biisiä, että itse äänestä ihan itteeni!

 

[Random Hero]

Children of Bodomin Jaska Raatikainen... Aika huokeeta mättöö!

 

[BigRedBob]

Parasta on vaikea sanoa, mutta laitetaan muutamia omia suosikkeja ja "esikuvia":

Sami Kuoppamäki (Kingston Wall, ZOOK, jne.)
Tomas Haake (Meshuggah)
Lars Ulrich (Metallica)
Dave Lombardo (Slayer, Fantômas)
Kai Hahto (Rotten Sound, jne,)

Ja viimeisimpänä tajunnan Fantômasin keikalla räjäyttänyt Terry Bozzio.

 

[MetalMac]

Soitin ala-asteen joulujuhlassa sen verran vakuuttavasti Kardemumman yössä-biisiä, että itse äänestä ihan itteeni!

Repesin! Haha. Lähti allekirjoitus vaihtoon just.

 

[Hauptmann]

Ringo Starria äänestin, lähinnä koska hän on legendaarisen The Beatlesin rumpali.

 

[pancor]

Joku muu saa ääneni eli Mike Portnoy (Dream Theater). Kokeilkaapa soittaa perässä vaikkapa Metropolis-part 1. Lars Ulrich on todellakin maailman yliarvostetuin rumpali taitoihinsa nähden. En ole kuullut miehen soittavan vielä kertaakaan elämänsä aikana yhtäkään oikeasti haastavaa rumpufilliä.

 

[Vimes]

Heh, hevirumpaleita tavataan rankkaamaan nopeutensa perusteella, mutta tää nyt on jo jotain naurettavaa. Ottakaa toiseks ylin videopätkä.

http://www.cptkilldrums.com/video.html

Ei välttämättä oo mun makuun tollanen pienenpienipäkypäky. Kyllä siinä soittamisessa pitää olla vähän tekemisen meinikiä.

Aiemmin tuli listattua lähinnä metallirumpaleita, mutta täytyy sanoa että pidän myös mm. Chad Smithin soitosta erittäin paljon. Ei hänkään varmasti ole maailman teknisin rumpali, mutta kyllä vanhemmissa biiseissä löytyy hemmetin hyvää groovea.

 

[vision]

Children of Bodomin Jaska Raatikainen... Aika huokeeta mättöö!

Todellakin. Pistetään joukkoon toinen kova kotimainen eli Diablon Heikki Malmberg sekä ulkomailta Dark Tranquilityn Anders Jivarp. Paha mennä muiden tyylien rumpaleita mainitsemaan kun musiikimaku on rankahko.

 

[Cube]

Parhaaseen rumpaliin on vaikea minun ottaa kantaa, kun niin moni "klassikkokin" on tarkastamatta. Lisäksi varsinkin jazz-puolelta löytyy takuuvarmasti sellaisia virtuooseja, että touhu menee täysin yli minun maallikkoymmärryksen.

Mutta tässä suosikkirumpalit omasta levyhyllystäni:

Danny Carey (Tool):
- Komppaan Ossia - ei tule edes kilpailua. Ainakaan nykyrumpaleiden saralla. Uskomattoman luova, monipuolinen ja hienovarainen kaveri, joka ammentaa vaikutteita soittoonsa myös filosofian ja mystiikan puolelta. "Jos kehityt ihmisenä, kehityt myös soittajana." Olen myöskin sen verran heikkona tribaalimeininkeihin, että siitä tulee vielä lisäpisteitä (ihan kuin niille olisi tarvetta...).

Bill Bruford (King Crimson, Yes jne.):
- Legenda. Need I say more? Suosikkini "vanhoista parroista".

Brann Dailor (Mastodon)
- Ihanan kekseliäitä ja venytettyjä fillejä ja muutenkin letkeä ote soittamiseen. Dailor tekee täysin selväksi, mitä groovella oikeasti tarkoitetaan.

Kai Hahto (Rotten Sound)
- Mieletöntä takomista. Mutta millaisella otteella! Enpä grindiin ihan hirveästi ole perehtynyt, mutta luulisin, että näin tyylitajuisesti sitä ei kovin usein soiteta. Vautia on "kuin Monzassa" (huoh..), mutta silti vain K ehtii ne fillit sinne tänne väliin heittelemään ilman, että yksikään isku jäisi välistä.

Sami Kuoppamäki (Kingston Wall):
- Onneksi Pete Walli sai Kuoppamäen mukaan Kingston Walliin. Muuten olisi suomalaisen rock-musiikin historia aika paljon köyhempää. Suomen Danny Carey tietyllä tapaa, vaikken tätä perustella oikein osaakaan..

Neil Peart (Rush)
- Rush on jäänyt minulta vähemmälle huomiolle, mutta kyllähän vähempikin huomio tekijämiehen paljastaa.

Ben Koller (Converge):
- Hiukan Brann Dailorin tapaista letkeän raivoisaa soitantaa. Convergen musiikki on tietysti sen verran kaaottistakin, että vähemmän energinen rumpali turmelisi koko paketin. Koller nostaa sen korkeammalle tasolle.

Martin Lopez (Opeth):
- Teknisesti todella taitava, vaikkei ehkä niin näyttävän luova kuin mistä yleensä tykkään. Jäänyt varmaan Opethin sävellyksellisen erinomaisuudenkin takia vähän varjoon minulla.. Muutenkin mielestäni ehkä hiukan aliarvostettu. Tullut huikea taso kuitenkin livenäkin todistettua, joten siitä tietysti bonusta.

Davide Piovesan (Ephel Duath):
- Siihen nähden, että ennen Ephel Duathin "The Painter's Palettea" Piovesan ei ollut käsittääkseni ollut missään tekemisissä metallimusiikin kanssa, takoo lähes 50-vuotias soitonopettaja ko. levyllä aika helvetin monta "kovempaakin" rumpalia täysin suohon.

Jon Theodore (The Mars Volta):
- Huikean energinen kaveri. Sai joko enemmän roolia De-lousedilta Frances the Mutelle siirryttäessä tai sitten kehittyi soittajana selvästi. Kovan luokan rumpali pitää kuitenkin olla, että saa pidettyä pään selvänä ja homman hanskassa tässä Omar Rodriguez-Lopezin ja Cedric Bixlerin musiikillisessa hirviössä. (Tai no, selvänä ja "selvänä")

Nämä nyt ainakin ovat tehneet suuren vaikutuksen. Jazz-rumpalit ovat kuninkaita.

 

[Ramchester]

Listalta puuttuu tyystin maailman nopeimman bassorumpu-jalan omaava legendaarisen Iron Maidenin rumpali Nicko Mcbrain. Makukysymyksiä, mutta mielestäni paras ja huvittavin "näky" patteristonsa takaa -) miestähän ei näy sieltä ollenkaan. Monta niitä tomeja oli yhteensä?

Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä oli sivun kokoinen kuva näistä legendaarisista rummuista selityksineeen kaikkineen, ja jollen nyt ihan väärin muista niin tomeja oli 11.

 

[tant gredulin]

Vanhoihin kallistuu, ei voi mitään. Bonzo toki ykkösenä täälläkin, ei sitä voi vaan unohtaa kun ensimmäistä kertaa kuuli. Moonie the Loonie bubbling under, samoin kuin 'Vanilla Fudge'-äijä Carmine Appice. Niin, ja Copeland, tietty. Huoh. Näitähän siunaantuu paljon, kun vielä pitäisi nimetä Gene Krupa ja Bill Cobham ja Russ Kunkel ja Steve Gadd ja Jack DeJohnette ja...

 

[secord]

Komppaan Ossia ja Cubea: Danny Carey (TOOL)

 

[EricCartman]

Max Weinberg tietysti.

Brucen entinen rumpali ja herrasmiehen nykyinen bändi kantaa vaatimattomasti nimeä Max Weinberg 7. Eipä ole muut olleet niin hyviä, että olisivat nimenneet bändin itsensä mukaan...