Monta hyvää puuttuu listasta, mutta ääntäni en hevin antaisi millekään kappaleelle.
Kolmikärjellä ei yhtään yksittäistä piikkiä ole, Sähkökoneet on minusta yliarvostettu. Veljeskunnan selvästi väkevimmät ovat luonnollisesti Kätketty kukka sekä ihmeen vähälle huomiolle jäänyt albumin nimibiisi. Auringolla kovia ralleja on jo useampi, ja Aura onkin sellainen huippuraitojen kattaus, että oksat pois (ehkä juuri tästä syystä en näe kokonaisuutta aivan niin harmonisena kuin toivoisi, mutta silti kyseessä on yhtyeen paras levy). Eipä näitä levyjä kannata pidemmälle enää luetellakaan, koska timanttisia kappaleita löytyy kaikilta pitkäsoitoilta. Linnunhammas, Vallat ja väet, Vanha talvitie, Myrskyn ratsut, Tähdet sylissään, Sielunvihollinen, Palvelemaan konetta, Pedot, Suojelusperkele...
B-puoliakaan ei sovi unohtaa. Ei tästä maailmasta, Väkivallan moottorit, Punainen nro 6 ja Saatana ovat aivan huippuja. Kun ynnätään vielä varta vasten kokoelmia tehdyt raidat (etenkin Marmori ja Siivekäs, ehkä myös Kauneus pettää), niin avot.
Ehkä pakkotilanteessa ääni menisi jollekin huminaosaston tunnelmoinnille. Siivekästä olen monessa yhteydessä hehkuttanut helmeksi, mikä on sinänsä kumma juttu, sillä konemaisine taustoineen biisi ei ollut ilmestyessään kovin paljon yhtyeen näköistä musiikkia. Sen sijaan Aionilla tai Pedoilla kyseinen kappale olisi äänimaailmansa puolesta kuin kotonaan.