Parantaako suomalaisten menestys MM-hiihdoissa elämänlaatua?

  • 1 821
  • 21

Parantaako suomalaisten menestys MM-hiihdoissa elämänlaatua?

  • Paljon

    Ääniä: 7 11,1%
  • Jonkin verran

    Ääniä: 7 11,1%
  • Vähän

    Ääniä: 13 20,6%
  • Ei

    Ääniä: 36 57,1%

  • Äänestäjiä
    63

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Petäjä-Siren purjehtii kuudentena MM-regatassa. Ei ole paljon keskustelua herättänyt.

Sama se on näiden MM-hiihtojen suhteen. Kun mäkimies ei arvokisoissa lennä tai mitali tai pari jää hiihdossa tulematta, niin sekä yleisö että toimittajat rupeavat huokailemaan asioiden surkeaa tilaa. Mutta onko menestykellä lopultakaan mitään merkitystä? Kovasti pieneksi on käynyt piiri, jota mäkihyppy ja hiihto arvokisojen ulkopuolella kiinnostaa.

Miksi pienen maan pitäisi pärjätä urheilussa tai tässä tapauksessa hiihdossa? Kannattaako menestymiseen tuhlata veroeuroja ja pyörittää itseään ruokkivia kalliita organisaatioita monine johtajineen?

Mitä jos Suomi ei olisi hiihtänyt koko kisoissa? Mitä olisimme siinä hävinneet? Onko yhden viikon tapahtumilla tuon taivaallista merkitystä tavallisen kansalaisen elämänlaatuun?
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
En mie muista parantiko se, kun suomalaisten menestyksestä on niin kauan. Tosin ala-asteella 80-luvulla saatiin aina koulussa katsoa arvokisojen hiihtoja ja mäkihyppyjä, kun Suomi menestyi. Eli saatiin ainakin vaihtelua jakokulmiin ja inessiiveihin.

Nämä kisat olivat muuten jo loppusuorallaan, kun edes tajusin että moisia hiihdellään. Se kertonee jotain.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Valtion ei pitäisi tukea huippu-urheilua, taidetta eikä kulttuuria yhtään. Katsojien pitäisi nämä kustantaa omasta pussistaan.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Vain siinä tapauksessa, että kisoissa käytetyt hevoshormonit, epot ym. Björgen-mömmöt voitaisiin saada kahden vuoden välein suoritettavan, perusteellisen ja hyvin sujuvan käytännön kenttätestauksen jälkeen myös rahvaan ulottuville esim. astman ym. sairauksien parantamista varten.

Mitä Mengele edellä...

Petäjä-Siren purjehtii kuudentena MM-regatassa. Ei ole paljon keskustelua herättänyt.
Uusinee siis ansaitun Vuoden urheilija -tittelinsä.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Valtion ei pitäisi tukea huippu-urheilua, taidetta eikä kulttuuria yhtään. Katsojien pitäisi nämä kustantaa omasta pussistaan.
Tässä on kyllä itua. Eipä tarvitsisi enää kauaa kärsiä hiihtolajien, yleisurheilun, runouden, teatterin, klassisen musiikin eikä elokuvien vuoksi, kun niitä ei olisi enää. Kotimaisen kirjallisuuden ystävä saisi valita lukeeko Oksasta vai Tervoa, kun muilla ei olisi enää varaa suoltaa paskaansa. Kannatetaan!
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Nykyään on tv-urheilun suhteen ihan helvetisti tarjontaa. Voisi jopa sanoa ylitarjontaa. Osassa on suomalaisia kehissä, osassa ei. Jos kotiin on hankittuna jokin Canalin tai Viasatin tms. paketti, niin urheilua tulee silmät ja korvat täyteen. On ihan selvää että mm-hiihto on menettänyt asemiaan, samoin yleisurheilu. Jengin huomio ei enää keskity näihin muutamaan perinteikkäämpään lajimuotoon. Laji-ihmisten lisäksi yhä harvempaa suomalaista kiinnostaa omien hiihtäjien ja mäkihyppääjien sijoitukset ynnä muiden joukossa. Jos maksavaa yleisöä halutaan latujen varsille ja televisioiden ääreen yhtään enemmälti, niin jotain menestystäkin täytyy välillä tulla.

Joskus 80-luvulla oli helppo luetella mitä kv. arvokisoja oli mahdollista katsoa teeveestä. Talvella se olikin vaivatonta. Oli hiihdon mm-kisat joka neljäs vuosi, niiden välissä talviolympiakisat samaten joka neljäs vuosi. Väliin laitettiin jokavuotinen Keski-Euroopan mäkiviikko ynnä Salpausselkää ja Holmenkollenia. Lauantaisin tuli Englannin liigaa kakkoselta. Täytteeksi maakuntahiihtoja, ampumahiihtoa ja jotain pellehyppyjä. Muutama kiekkopeli lähetettiin, ja isommista ympyröistä nähtiin Izvestija-turnaus ja kevään mm-kisat, joissa tosin mitali jäi aina saamatta. Olivatkohan ne suunnilleen tuossa? Ei mikään ihme että hiihtokisoilla oli aikoinaan iso painoarvo.
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
▲ Siinähän nykytodellisuus on napakasti esitetty. Itse ehdin vielä mukaan porukkaan, jolle urheilussakin oli "yhteinen todellisuus". Pinnalla olevat ilmiöt olivat laajasti jaettuja.

Siinä oli viehätyksensä. Jollain tavoin se yhdisti ihmisiä.
 
Suosikkijoukkue
Hiroshima Toyo Carp
Siinä oli viehätyksensä. Jollain tavoin se yhdisti ihmisiä.

Olen samaa mieltä, vielä ysärin keskivaiheillakin näin oli. Sen jälkeen alkoi kuitenkin "koko kansan"-jutuista mennä maku, kun Mertaranta pääsi cd:lle ja muusta yleisestä leijonahäröilystä (kaljapahvit päässä) tuli liian merkittävä juttu itsensä urheilun rinnalle.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Nykyään ei elämänlaatu arvokisoja seuraamalla juurikaan kohene, mikäli mittarina on suomalaismenestys. Olen silti sitä mieltä, että valtion panostus huippu-urheiluun, n. 12 miljoonaa euroa vuodessa, tuottaa edelleen kansalle varsin paljon sirkushuveja varsin kohtuullisella hinnalla. Verrattuna nyt vaikka oopperaan tai nykytaiteeseen käytettyihin varoihin.

Ja koko tämä raha on siis peräisin rahapelien valtionosuudesta, ei suoraan verovaroista.
 

kakkonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Valtion ei pitäisi tukea huippu-urheilua, taidetta eikä kulttuuria yhtään. Katsojien pitäisi nämä kustantaa omasta pussistaan.
Väärin. Olen miettinyt että kun yleensäkin kaikki tuontatosysteemit kehittyy vuosi vuodelta niin nimenomaan tällaisiin "ei tuottaviin" asioihin pitäisi olla rahkeita laittaa vuosi vuodelta enemmän rahaa. Eihän vaikka taiteeseen ole varaa laittaa yhtään mitään energiaa tai varoja jos ihmisten aika ja voimat menee siihen että saadaan leipä pöytään (kuten joskus 100-vuotta sitten).

Nykypäivänä on/olisi hirvittävä määrä ylimääräistä energiaa ja tämä olisi yksi keino kanavoida sitä. Sen sijaan että jonnet hakee sossun rahoilla sitä ESssää tai kaljaa niin nää kaverit vois urheilla päivät pitkät.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Hiihto on tylsä aikansa elänyt tylsä laji. Ampumahiihto tosin on toista maata. Paljon jännittävämpää ja varsinkin miehissä ja mahdollisia voittajaehdokkaita on aina se yli 20.
 

Silkkeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei kiinnosta enää pätkääkään. Nuorempana tuli seurattua kaikki mahdolliset hiihtolajit, mutta viimeistään Lahden episodin jälkeen on seuraaminen jäänyt minimiin. En kyllä tiedä onko aika vaan ajanut lajin ohi omalla kohdallani, koska sama on käynyt mm. formuloiden kanssa, en ole jaksanut katsoa Häkkisen ajan jälkeen kuin pari osakilpailua eikä edes tuloksia tule katsottua, elleivät jostain pomppaa silmille. Samalla lailla hiihdon kanssa, joku taisi voittaa pronssia mutta en edes muista kuka ja millä matkalla.

Eli vastaus on ei, ei paranna elämänlaatua eikä huono menestys heikennä sitä. Täysin yhdentekevää. Ehkä joku suomalaisten suvereeni kolmoisvoitto vähän hymyilyttäisi aamun lehdestä luettuna, mutta todennäköisemmin toteaisin vaan, että taas on löydetty uudet mömmöt, saa nähdä milloin jäävät kiinni.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Hiihto on tylsä aikansa elänyt tylsä laji. Ampumahiihto tosin on toista maata. Paljon jännittävämpää ja varsinkin miehissä ja mahdollisia voittajaehdokkaita on aina se yli 20.
Voisin jatkaa tästä valittamalla nykymuotoisten mm-hiihtokisojen lajien epämääräisyyttä. Ennen oli selkeää kun miehillä oli kisoista toiseen 15, 30 ja 50 km ynnä viesti, naisilla 5, 10 ja 20/30 km ja viesti. Nykyiset sprintit vielä ymmärtää, tai ymmärtäisi, jos ne olisivat kaikissa mc-kisoissakin oikeasti sprinttejä eikä lyhyehköjä hiihtomatkoja. Nythän noissa pärjäävät usein samat tyypit kuin kaikilla muillakin matkoilla.

Nyt on kaikenlaisia yhdistelmäkisoja, parittelusprinttejä ja sen sellaisia pelleilyjä. Päälle tietysti vielä pertsat plus vapaat erikseen, mutta siihen häsäämiseen on alalla kai jo totuttu. Yleensäkin tuollaiset suksien vaihtamiset kesken kisat ovat täysin homohommaa. Paljon tyylikkäämpää olisi, jos hiihtomatkoilla olisi noin 10 kilsan välein mustikkasopan tankkauspaikka. Kiisselit suihin ja loput numerolapulle, hieno olisi meininki!

Lisäksi vituttaa 50 km yhteislähtönä. Ei sellaista seuraa pirukaan. Ukot hiihtävät letkassa 49 kilsaa ja maalisuoralla voi korkeintaan jännätä pärjääkö joku Northugille. Sen sijaan väliaikalähdöllä monet 50 km kisat olivat joskus takavuosikymmeninä ihan helvetin kiinnostavia. Niissä tapahtui. Väliaikoja katselemalla huomasi kun loppumatkasta joku alkoi sammahtaa kärjestä, samalla kun joku toinen fiksummin voimansa jakanut saattoi nousta kympin joukon ulkopuolelta vielä mitaleille. Mitä pidempi matka, sitä dorkempaa on järkätä hiihtokisa yhteislähtönä.

Jotain myönteistä? Mäkihypyssä on tervetullutta että naisetkin pääsevät kisaamaan. Sekajoukkuemäki voi tuntua ensittäin kornilta, mutta näkisin että tuollaiset jutut uudistavat lajia positiivisesti.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Hiihto on tylsä aikansa elänyt tylsä laji.
Näin se muuten on. Mihin sitä enää tarvitaan? Siviilien lumisessa metsässä liikkumista varten on moottorikelkat, ja talvisota jos syttyy uudelleen niin eipä ehdi sissi suksia jalkaansa sitoa, kun taivaalta jo tulee ydinkärkeä niskaan. Että ihan turhaa rimpuilua on se hiihto, menneiden aikojen jäänne, josta joutaisi luopua kokonaan. Onhan oravannahkoista ja savumerkeistäkin jo luovuttu, kun uudet kätevämmät systeemit on keksitty tilalle.
 
Suosikkijoukkue
Greek Philosophers
Näin se muuten on. Mihin sitä enää tarvitaan? Siviilien lumisessa metsässä liikkumista varten on moottorikelkat, ja talvisota jos syttyy uudelleen niin eipä ehdi sissi suksia jalkaansa sitoa, kun taivaalta jo tulee ydinkärkeä niskaan. Että ihan turhaa rimpuilua on se hiihto, menneiden aikojen jäänne, josta joutaisi luopua kokonaan. Onhan oravannahkoista ja savumerkeistäkin jo luovuttu, kun uudet kätevämmät systeemit on keksitty tilalle.

Ei se ihan kelvoton laji ole se hiihto, jossainhan niitä kaikkia uusia keksittyjä lääkeaineita on hyvä päästä testaamaan, ennenkuin niitä voidaan suurelle yleisölle ruveta kaupitsemaan.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Niin. Entinen hiihtäjä, nykyisin raitis.
Entinen suunnistaja, nykyinen erakko.

Mutta joo, kyllä minä ainakin kannustan mieluummin lapsiani harrastamaan rock'n'rollia, joka on tervehenkistä ja inhimillistä toimintaa verrattuna siihen sivakkaväen harrastamaan kamanvetoon. Kyllä mie haluan kakarani näyttävän ennemmin Lemmyltä kuin Marit Björgeniltä.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Tässä jo odottelen vuoden kuluttua pidettäviä talviolympialaisia. Onnen kyyneltipat silmissäni katselen itkua tuhertavien lipevien naismaisten miesten ja hauikset pullollaan lykkivien miesmäisten naisten hiihdäntää olympian hengessä.

MM-kisoissa ei ole ihan samanmoista tunnelmaa mutta kyllä nekin välttävät - sikäli kun tulee menestystä, koska olen menestyshullu kansalainen.

Vastasin siis: "Paljon".
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ei se ihan kelvoton laji ole se hiihto, jossainhan niitä kaikkia uusia keksittyjä lääkeaineita on hyvä päästä testaamaan, ennenkuin niitä voidaan suurelle yleisölle ruveta kaupitsemaan.
Mitä suuri yleisö mahtaa tehdä mömmöillä, joiden avulla voi hiihtää pari sataa kilsaa parin sadan sykkeillä ja parin sadan hemoglobiinilla?

Mutta onhan se noinkin. Asevarustelu ja kilpajuoksu kuuhun olivat aikanaan proggiksia, joiden avulla syntyi hillitön määrä innovaatioita palvelemaan huomattavasti arkisempia tarpeita. Kilpahiihdon tarpeet ovat synnyttäneet vastaavia harrastajainnovaatioita ainakin välinepuolelle. Vähänkin vakavammin hiihtoa harrastavat vetävät läjäpäin samoja lisäravinteita kuin huiputkin, ja laastaroivat perskankut samoilla kinesioteipeillä. Samalle porukalle varmaan möisi mitä helpoimmin sellaiset epot ja hepot, joilla lykkii 20 kilometrin hikilenkin vielä pari minuuttia aiempaa rivakammin.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Edes silloin, kun suomalainen hiihto eli uutta kukoistuskauttaan ns. karpaasien toimesta, en kokenut heidän menestyksensä kohottavan omaa elämänlaatuani. Kivaa oli se, että kotimaa sai menestystä, mutta siinäpä se olikin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös