Parannetaan demokratia

[Sanainen arkku]

Demokratiamme on vammautunut. Se on ajautunut tilaan, jossa mitään ei pystytä tehdä millekään kun on pakko tehdä paskoja kompromisseja toisensa jälkeen. Aina on vaalit tulossa tai hallitus vasta tekeillä. Ministerit vaihtuu kesken kauden jne...
Jotain tarttis tehrä...

Aloittaisin siitä, että pidetään vaalit joka vuosi, mutta vaihdetaan niissä vain neljäsosa eduskunnasta. Tai ei siis vaihdeta välttämättä tietenkään. Hallitukset eivät voisi siirtää asioita "vaalien yli". Luottamus pitäisi ansaita joka hetki. Kansanedustajakausi olisi siis edelleen neljä vuotta, mutta siirryttäisiin "vaihtamaan lennosta". Siirtymäaika aiheuttaisi ongelman, mutta ei varmaankaan ratkaisematonta. Päästäisiin eroon "järjestäytymisvaiheesta" ja eduskunnassa virtaisi mukavasti uutta ja vanhaa osaamista limittäin, lomittain, kuten työpaikoilla yleensäkin. Hallitus voisi olla lätkäjengin tapainen instituutio, josta välillä lähtee henkilöitä "änäriin" (Bryssel), "mestikseen" (eduskunnasta putoavat) tai "toisiin jengeihin" (Työmarkkinajärjestöihin tms.). Logo pysyy samana, vaikka kymmenen vuoden sisällä kaikki henkilöt vaihtuusivatkin.

Sitten virkamiesten asema. Valtion kaikki merkittävät virat tulisi määritellä uudestaan. Vakituisuus kokonaan pois, ja tilalle 5-10 vuoden määräaikaisuudet.

Nyt luovuus auki! Jatkoaika pelastamaan demokratiaa.

 

[godspeed]

Mielentilatutkimukset pakollisiksi kaikille kansanedustajiksi haluaville. Onhan noissa ihmisissä jotain todella pahasti vialla, kun haluavat muiden asioista päättää, vaikkeivat todellisuudessa haluakaan.

 

[MustatKortit]

Demokratia on kyllä kehittynyt outoon suuntaan viime aikoina. Jotenkin demokratia viuhahtelee tätä nykyä terminä ja argumentaationa aina sellaisissa keskusteluissa, joissa puhutaan jonkin täydellisen marginaaliporukan oikeuksien vaalimisesta ja esiinnostamisesta, parhaimmillaan tietysti sen toisen 99% väestö-osan kustannuksella. Minulla on oikeus!

Demokratiahan ei periaatteessa ole minkään tällaisen asian ajamista, vaan loppupeleissä vajavainen - joskin käytännössä toistaiseksi paras käytetty - hallintomuoto, jossa enemmistö päättää vähemmistönkin puolesta.

Tosin viime vuosina olen tullut siihen johtopäätökseen, että demokratia sellaisenaan ei olekaan paras hallitusmuoto, vaan teoriassa paras hallitusmuoto olisi valistunut yksinvaltius. Välttyisimme poliittiselta jargonilta ja iltalypsyltä, maan tavalta ja konsensus-Suomelta. Valitettavasti ensin meidän täytyisi löytää tämä valistunut henkilö, joka alkaisia ajaa yhteistä asiaamme imperaattorin valtaoikeuksin ja pyyteettömästi, helpommin sanottu kuin tehty.

Koko Suomesta taitaisi löytyä vain yksi halukas hallitsija, joka myös omaisi 100% luoton omiin kykyihinsä tässä vaativassa tehtävässä, eli Paavo Väyrynen.

Minua kiinnostaisi myös tietää, että mitä palstalaiset uskovat demokratian tulevaisuudesta, miten tästä eteenpäin?

Minä tuppaan uskomaan, että kehitys kehittyy ja maailma muuttuu, demokratian voittokulku ei ole sen kestävämpää sorttia, kuin ikuinen Roomakaan, aina tulee jotain uutta. Näin ollen demokratiankin aika on joskus kuihtua pois, ainakin vallitsevana yhteiskuntamuotona.

 

[pernaveikko]

Demokratia on hyvä yritys, mutta ei toimi. Kommunismi oli kaunis ajatus ja se tiedetään, että se ei toimi.

Jotain pitäisi siis keksiä. Maltillinen diktatuuri olisi se vaihtoehto mitä itse kannatan, mutta mistä löydät tuollaisen johtajan. Demokratiassa kusee se, että kaikilla on yksi ääni. Ihanko oikeasti joku sillan alla asuja saa saman sanan kuin joku kuka on yhteiskunnassa jollain tavalla kiinni. Sillä ei ole merkitystä mitä tekee, mutta jotain pitäisi tehdä. Se ääni pitäisi ansaita.

 

[dana77]

Suomalainen demokraattinen päätöksenteko on ollut viime vuodet kieltämättä huonossa kunnossa, eikä ihme kun katsoo puolueiden johtajia (sekä nykyisiä, että edeltäjiä).

Silti en ketjun avauksen ideaa vuosittaisista vaaleista olisi kannattamassa. Tuntuu nykyään ne vaalivuodet olevan juuri niitä huonoimpia vuosia päätöksen teon kannalta. Vaalivuosina ei vaikeita päätöksiä saada aikaan juurikaan.

Vaikka idealistina minäkin haluaisin uskoa, että demokratia on paras mahdollinen järjestelmä, niin ehkä realismin nimissä on vain todettava, että demokratia pystyy parhaillaan tarjoamaan vain kohtuullisen järjestelmän ja loppu on sitten yksilön omasta kyvystä ja taidosta kiinni. Ei siis välttämättä kannata yrittää demokratian keinoilla saada muutosta, vaan pyrkiä saamaan muutokset aikaan demokratiasta huolimatta. Ikävää.

 

[Kyynikko]

Liika demokratia on pahasta. Se on nähty esim. nykyisen hallituksen toimissa tai mitä siitä nyt on jäljellä. Liiassa demokratiassa myös marginaaliryhmät saa liikaa äänivaltaa ja huomiota enemmistön kustannuksella.

 

[MustatKortit]

Liika demokratia on pahasta. Se on nähty esim. nykyisen hallituksen toimissa tai mitä siitä nyt on jäljellä. Liiassa demokratiassa myös marginaaliryhmät saa liikaa äänivaltaa ja huomiota enemmistön kustannuksella.

Totta turiset.

Kuten jo itse tuossa ylempänä kirjoitin, niin paradoksaalisesti termiä "demokratia" on ruvettu käyttämään kaikenlaisissa asiayhteyksissä, joissa itse asiassa halutaan hyysätään pientä vähemmistöä. Mielestäni demokratia-, demokraattinen-, demokraattisesti- tyyppiset ilmaisut ovat alkaneet lähestyä jonkin sortin synonyymeja termeille tasa-arvo, vapaus jne.

Demokratian tulisi olla enemmistön tahdon toteuttamista, käytännössä on menty konsensus-politiikkaan.

Kun vaalimalleista puhutaan, niin mielestäni Kreikan systeemi (voittajalle ylimääräiset +50 paikkaa) kuulostaa ihan kokeilemisen arvoiselta.

 

[Hans Geering]

Mites sitten sellainen, että diktaattorin valtaoikeuksia ei niinkään rajattaisi vain hallinnon laajuutta? Sotediktaattori päättäisi yksinvaltiaana terveyden huollosta, tie- ja liikennediktaattori esim.rataverkosta, valtiovaraindiktaattori siitä kuka saa ja paljon rahaa mihinkin diktarointiinsa.
Tehtävään haettaisiin normaalin työhönotto prosessin kautta ja työ olisi luonteeltaan toistaiseksi voimassa oleva tai ainakin riittävän pitkä (5-10v) määräaikaisuus, että viranhaltia voi rauhassa toteuttaa uudistuksia ja saattaa aloittamansa työ loppuun. Toki diktaattori sanan voisi korvata vaikkapa maltillisemmalla virkamies - sanalla ettei kuulosta niin härskiltä.
Lehdistön, kanssalaisaktiivien ja politiikkojen "työksi" jäisi kanssalaisaloitteiden väsääminen ja julkinen keskustelu siitä mikä on tarkeää ja ajankohtaista milläkin elämän saralla.

 

[Geezer]

Mites sitten sellainen, että diktaattorin valtaoikeuksia ei niinkään rajattaisi vain hallinnon laajuutta? Sotediktaattori päättäisi yksinvaltiaana terveyden huollosta, tie- ja liikennediktaattori esim.rataverkosta, valtiovaraindiktaattori siitä kuka saa ja paljon rahaa mihinkin diktarointiinsa.

Tuossa taitaisi käydä niin, että rahakirstunvartijadiktaattorilla olisi kaikki valta.

 

[MustatKortit]

Tuossa taitaisi käydä niin, että rahakirstunvartijadiktaattorilla olisi kaikki valta.

Geezer on oikeassa tuossa. Ja tosiaan jos olisi useita diktaattoreita, niin pian alkaisi klikkiytyminen, valtataistelu jne. Kyllä yhdellä diktaattorilla pitää pärjätä. Tämän soisi olevat tyyppiä keisari Augustus, joka kokonaisuutena hoisi valtakuntansa asiat hyvin. Tai ainakin mallia Hadrianus. Ei mielellään mallia Stalin.

Ylempänä ehdotin jo Paavo Väyrysen olevan mahdollinen ehdokas diktaattoriksi, ainakaan uskosta omiin kykyihin homma ei tule jäämään kiinni.

 

[Hans Geering]

Tuossa taitaisi käydä niin, että rahakirstunvartijadiktaattorilla olisi kaikki valta.

No toki noinkin voi käydä mutta vapaa lehdistö ja aktiiviset kansalaiset toivon mukaan puuttuisivat vallan lisäämispyrkimyksiin ajoissa ja toki tuollaisessa järjestelmässä pitäisi olla jonkinlainen sisään rakennettu valvontaviranomainen jolla olisi mahdollisuus purkaa työsopimus sellaiselta virkamieheltä joka valtaansa käyttäisi väärin..
Ajatus oli lähinnä se, että ilman lobbausta, politiikkojen lehmänkauppoja ja siltarumpupolitiikkaa tai ainakin niiden merkittävällä vähenemisellä saataisiin parempia päätöksi nimenomaan kokonaisuuden kannalta, tiiä sitten miten menisi käytännössä..
Voisihan tuota ajatusta kehittää niin, että jatkossa mentäisiin vain ja ainoastaan virkamieshallituksilla, Belgiassahan kait näin ollaan menty jo aika pitkään?

 

[verikuut]

Vaaleissa äänestäjällä pitäisi olla tieto siitä, millä tavoin kukin edustaja suhtautuu eri asioihin. Tai eipä sillä väliä ole niin kauan kun takinkääntö ja ryhmäkuri, mutta äänestäjän kannalta minun olisi paljon helpompi tehdä valinta, jos äänestäisin suoraan hallitusohjelmaa, julkisen puolen leikkauslistaa tai vaikka kotitalousvähennysmallia kuin lähialueen kasvokuvaa.

Eli: puolueet laatikoon ennen vaaleja omat mallinsa tulevalle neljälle vuodelle ja ehdokkaat sitoutuvat menemään niiden mukaan, jos tulevat valituiksi. Vapaassa maassa tottakai pitää voida olla oman puolueen ehdotusta vastaan ja/tai sitoutua myös muiden puolueiden ohjelmiin. Sitten vaan kansalle puntariin eri vaihtoehdot tuleville vuosille ja äänet ratkaisevat, että millä mennään.

 

[Ollakseni]

Virkamieshallitus kokoon ensi vaalikaudeksi. Kuten jo Aristoteles sanoi, demokratia ei ole erityisen hyvä hallintamuoto mutta parempi kuin muut kokeillut muodot.

 

[MustatKortit]

Virkamieshallitus kokoon ensi vaalikaudeksi. Kuten jo Aristoteles sanoi, demokratia ei ole erityisen hyvä hallintamuoto mutta parempi kuin muut kokeillut muodot.

Niin, siis virkamieshallitus olisi minunkin mielestäni oikea vaihtoehto, mutta varsinaisesti demokratian kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Ja tästä siis nousisi haloo.

Toisekseen on pakko näin pilke silmäkulmassa todeta, että virkamiehistöhän tekisi varmasi kansaa "kauhistuttavia" päätöksiä, mitä esim UM:n virkamiehet tekisivät, niin Suomi olisi ollut Natossa jo 15 vuotta.

 

[sampio]

Tämä ketju nousee nyt liki kymmenen vuoden takaa ylös ja joutaa varmaankin toiselle osastolle, mutta jätän sen muiden huoleksi.
---

En tiedä, ylittikö Suomessa uutiskynnystä, mutta täällä Qatarin niemimaalla isänmaallinen ja yhteistyökykyinen kansa kävi uurnilla äänestämässä n. 90% sen puolesta, että ainoa (osin) demokraattisesti valittava toimielin, Shura Council, palautettiin kokonaan emiirin nimeämäksi. Sopivasti ensimmäiset vaalit järjestettiin 2021 ja kisojen jälkeen palattiin vanhaan marssijärjestykseen.

Toki demokratia ei ole vientituote, se on nähty Lähi-Idässä useasti, eikä tarvitse kuin tuonne itäiseen Eurooppaan vilkaista, ja huomataan, että oman prosessinsa sen juurtuminen ottaa. Enkä varsinaisesti epäile sitäkään, etteikö äänioikeutetut ihan aidosti olisi asian takana, koska tänne välittyvä kuva isojen demokratioiden ongelmista on totta toiselta puolen, ja tämä muutaman vuoden demokratiakokeilu oli jo aiheuttanut vastakkainasettelua, kun jonkin rajaseudun saudimyönteisen klaanin päämiehet oli Shura-neuvostoon valittu. Emiiri sitten reippaana miehenä totesi, että hän ei tänne kaipaa uutta arabikevättä, ja pisti vaalit jäihin. Samoinhan toimittiin Kuwaitissa jo keväällä.

Se, mitä omissa keskusteluissani olen huomannut, tänne pätee vähän se sama logiikka, mitä punavihreän kuplan ja maaseudun vastakkainasetteluun Suomessa, tai liberaalien ja konservatiivien vastakkainasetteluun jenkeissä - on kyllästytty siihen, että jokin arkirealismista irrallinen taho sanelee elämäntavan ja arvot, joita jokaisen olisi noudatettava kyselemättä. Jees, olen henkilökohtaisesti sitä mieltä vaikkapa, että Trump on kuvottava henkilö, ja että rakenteellinen rasismi on ongelma Suomessa(kin), mutta jos tämä todetaan vaatimalla, pakottamalla ja syyllistämällä, ei siitä erityisen hyvä heilu.

Mä olen miettinyt, että tänne hiekan keskelle on jonkin sortin arvoimperialismia länneltä, ylimielisyyttä ja kyseenalaistamatonta luottoa oman yhteiskuntamallin ja elämäntavan paremmuudesta vailla kunnollista halua aitoon vuorovaikutukseen, vaatia omasta kulttuurista irrallista hallintomuotoa kellekään. Kun tähän lyödään päälle se väkivalta, mitä erityisesti Yhdysvallat on mukanaan tuonut, ei ihmekään, että esimerkiksi Venäjä ja Kiina ovat suositumpia suurvaltoja kuin USA. Tai länsi yleensä, vaikkei mikään monoliitti olekaan.

Venäjä edustaa jossain määrin samanlaista klaaniajattelua kuin arabimaissa tapaa olla, ja Putin sekä Xi nähdään lähinnä vahvoina valtiomiehinä, ei diktaattoreina. "Lännen" tempoileva poliittinen kenttä, lakot, mielenosoitukset ja kansalaistottelemattomuus taas rikkoo yhden johtajan ja sukujen väliseen sopimiseen pohjautuvaa harmoniaa. Toki tähän väliin on todettava, että ihmisillä on myös taipumusta uskoa heidän kuplansa tulkinta tapahtumista herkemmin kuin Suomessa. Uskonnon rooli on erittäin vahva, eli auktoriteettien rakentamaa narratiivia ei helpolla kyseenalaisteta, eikä lähdekriittisyyskään varsinaisesti kukoista.

Vähän polveilevasti eteni nyt edellinen, kun kerrankin oli aikaa pysähtyä kirjoittelemaan palstalle. Mielenkiintoista täällä Qatarissa on näkökulmiaan maailmaan avartaa kaikesta huolimatta ja toivottavasti joillekin opiskelijoille niitä myös tarjota, vaikkakin myös kuormittavaa, pakko myöntää.

Edit. Huomaa kyllä, ettei ole tullut WhatsApp-viestejä pidempiä jäsenneltyjä tekstejä suomeksi kirjoiteltua vähään aikaan, siksi täsmensin lopetuskappaletta hiukan.