Neljäs ja viimeinen jakso katsottu ja nyt olikin sitten taas jo paljon parempaa tekemistä. Ja ne kaksi päihtynyttä sankariakin oli saatu leikattua varsin sisäsiistiksi kannattajapariksi, joten ei hävettänyt lainkaan.
Kyllä mä tästäkin jaksosta sain kylmiä väreitä. Tässä oltiin taas hyvin lähellä sitä tunnetta, mistä HIFK:ssa on kysymys. Voisin kuvitella, että tästä ulkopuolisetkin saavat edes vähän kiinni HIFK:n merkityksestä.
Ja Dyk on ihan voittajatyyppi, sille sai vahvistuksen nyt viimeistään tässä pätkässä. Viisaita ajatuksia. Ja haastattelujen perusteella HIFK on heidän perheyksikölleen "ainoa vaihtoehto Suomessa", koska avovaimoa ei pikkukaupungit kiinnostele. Hyvä ja tärkeä tieto.
Hyvät kuvailut HIFK:n kapteeniudesta ja Tallbergista Villeltä ja Kibeltä myös.
Innalasta nyt ei paljon saanut irti, mutta se tuskin johtui pelaajasta itsestään. Jäi vähän liian pintapuoliseksi tämä osa, varsinkin, kun kyseessä on kuitenkin tähtiluokan hankinta Liigassa.
Miinusta siitä, ettei Schmaltzin pukukoppiränttiä ennen kotiavausta kuultu selvästi, vaan päällä soitettiin musiikkia. Tuskin siinä nyt mitään kovin salaistakaan oli, kun Kotkansalon vastaava näytettiin edellisessä jaksossa. Ja miinus myös siitä, että eivät ymmärtäneet, että niihin kuviin, ääniin ja tunnelmiin olisi ollut mitä parhainta lopettaa, kun HIFK teki kauden avausmaalinsa Nordiksella.
Taas sen huomasi tätä katsoessa, miten tärkeä HIFK seurana ja yhteisönä ainakin mulle on.