Aloittelin joskus 80-luvun alussa vinyylien ostamisen, kun sain hankittua ekan levysoittimen - itse asiassa olin jo ostanut muutaman levyn ennen levarin ostoa.
Syystä tai toisesta meikäläisestä tuli tietyllä tavalla musafriikki ja etenkin se raskaampi puoli rockista kiinnosti - ja kiinnostaa vielä nykyäänkin. Hyllystä löytyvät kaikki Zeppelinit, Thin Lizzyt, Scorpionsit, BÖCit, UFOt (paitsi kaks ekaa), Joe Walshit, Procol Harumit jne. Ja tietysti erinäinen määrä muitten artistien levyjä.
Muistan että parhaana aikana ostin about 1,5 levyä viikossa. Nykyään tulee ostettua harvemmin. Syystä että nykyään tehdään aika vähän kiinnostavaa musiikkia. Aika paljon tulee ostettua sellaista musiikkia joka täydentää nykyistä kokoelmaa.
Tämä nykyinen heavy (jos sitä siksi voi kutsua) ei kiinnosta, se on jo moneen kertaan tehtyä toistoa. Esim. joku Nightwish on melodioiltaan aivan samanlaista kuin Iron Maiden, ainoa poikkeus on laulusolisti - ja en ole koskaan pitänyt Iron Maidenista, aikoinaan Judas Priest oli hulppeasti parempi.
Nyt taas tietysti jonkut karvat nousevat pystyyn kun totean näin - mutta uskallan tehdä sen kun olen kelannut läpi vajaat tuhat erilaista hewi-pläjäytystä :=D .