Pahin/Tuhoisin " Raivokohtaus " ?

[haaZa]

Niin, millon pahiten olet jollekkin raivostunut ?
Voi olla kenen vika tahansa tms..

Oma:
----------------------------------------------------
Ammuin sisällä itseäni ilpparilla varpaaseen, sattu niin perkeleesti, hermostuin ja tähtäsin ilpparilla seinään mutta se osuikin akvaarioon .
Akvaario hajosi miljooniksi säpäleksi ( sain silti pelatettua kalat juomlasiini, kiitos pienien kalojen ja sen että limpsa oli loppu )

Kertokaas te nytten..

 

[mendieta]

Olen saattanut kiroilla.

 

[Ruutiveijari]

Kerran olen suuttunut. Noin 10-vuotiaana.

Silloin heitin kamat hyllyltä, huusin äidille itku kurkussa ja ryntäsin ulos valtavaa päätäni perässä laahaten.

 

[Osmo Rapeli]

Tuntui siltä että olen isälleni sen velkaa - menin joukkoineni Lähi-itään, noh, oli siinä myös Tony ja pari muuta kaveriani messissä, ja lähdin metsästämään Saddamia.

Löytyihän se sieltä mutta kaikki eivät silti ymmärrä motiivejani. Käytin tosin virallisena syynä joukkotuhoasejupakkaa.

 

[BigRedBob]

Emmätiä... joskus tulee laitettua irtainta paskaksi, kuten esim. kuulokkeita, videokasetteja, cd-levyjä... tietokoneen hiirtä, näppäimistöä ja näyttöä olen joskus heitellyt ympäriinsä.

 

[mauri]

Työkuvioissa esimiehen halveksivaa mäkätystä 2,5 vuotta kuunnelleena sain slaagin; eipä ole siihen työpaikkaan enää menemistä...
Paljon olisi siitäkin episodista puhumista, mutta antaa nyt olla.
Totean vain, että lomaton ja viraton on aika tyhjän päällä...
Sellasta on elo.

 

[sampio]

Silloin heitin kamat hyllyltä, huusin äidille itku kurkussa ja ryntäsin ulos valtavaa päätäni perässä laahaten.

Kiitos iltanauruista, meinasi ollakin vähän turhan synkkä fiilis tätä ennen.

Itselläni on melko herkkä pinna, mutta mitään kovin harkitsematonta en ole tehnyt. Yleensä vain puren hammasta ja mutisen itsekseni tai lyön kerran seinään jonkun hermojani koetelleen tapahtuman jälkeen. Kerran kuitenkin innostuin heittämään kirveen puuliiterin seinän läpi. Isukki ei liiemmin pitänyt tempauksestani. Kävi hermoon, kun väsyneenä iskin ohi halon, ja varsi osui suoraan pölkkyyn.

 

[Poison]

Omaan piilotemperamentin, joka ei ilmene niinkään tavaroiden paiskomisena, vaan sanoina. Saatan olla hyvin pitkään rauhallinen kuin mikä, nyökytellä ja olla ihan hissuksiin, mutta sitten... POKS! Kattila kun keittää yli, niin se keittää kunnolla. Yleensä en ole paha suustani, mutta todella vihaisena suustani saattaa tulla ties mitä aina vittuilusta suoraan huutoon. Tapana on alkaa paukuttaa asioita melkoisen suoraan. Äänenvoimakkuus kohoaa sitten samaa tahtia. Valitettavasti tuon ovat joutuneet muutamat ihmiset lähipiiristäkin kokemaan. Tosin olen toki itse edelleen sitä mieltä, että itsepä kerjäsivät, ja sitten kuppi kaatui...

Sen muistan, että joskus olen lennättänyt hiusharjaa ja jotain muuta pikkutavaraa melkoisella innolla päin seiniä. Olen myöskin repinyt papereita ja hyppinyt kiukusta tasajalkaa. Oven pamautuksen voimalla olen saanut kevyen seinäkellon (ei tainnut olla kovin hyvin kiinni) ja oven yläpuolella olevan numerokyltin tipahtamaan maahan. Siis eri kerroilla.

SaiPa-lippuni kepin hajotin pari vuotta sitten, kun hermostuin tuomarille. Nyt se on teipattu ja nitisee kivasti.

Onneksi kuitenkin suutun kunnolla melko hitaasti ja lepyn nopeasti noin useinmiten.

 

[Ted Raikas]

No itsehän olen temperamenttinen ihminen joka voi mahdollisesti tehdä suurtakin tuhoa ainakin paikallisesti hetkenä minä hyvänsä. Näin on myös tapahtunut. Nyt tulee mieleen, olisiko vuosi 2001 kun Tshekki voitti Suomen Jääkiekon MM-kisojen loppuottelussa. Tästä kimpaantuneena ja turhautuneena potkaisin olohuoneen seinän kirjaimellisesti sisään. Lastulevyä tai sen tapaista kun on. Eihän se minun vikani ole että seinät rakennetaan niin heikoiksi! No aikamoinen lommo jäi silti ja se kyllä muistuttaa edelleen vimmastumisestani.

Olen kyllä jonkin verran oppinut hillitsemään luonnettani, mutta pohjimmiltani tosiaan olen temperamentikko joka voi saada kaikenlaista tuhoa aikaan jos vaan hetki on otollinen.

 

[Jack Ace]

Lähes kaikkien edelläkirjoittajien tavoin allekirjoittanut on patouttava kiukun kasaaja. Kun kippi nousee pystyyn, reakationi ovat lähinnä verbaalista tykitystä vastustajalle.
Lähinnä tämän huomaa urheilukentillä, kun koen omasta mielestän suunnatonta vääryyttä.

Eipä ole vielä *kopkop* työelämässä tullut tilannetta, että olisi tietsikallle pitänyt alkaa inttimään, että herramunjee kun on kumma kunnet saa koodia kasaan. Nittu. Oma vika se on ollut. Ja kukas itselleen huutaa? Monikin, mutta en minä.

Avoelämässä neidon ja mun yhteiselämä menee niin harmonisesti yhteen, jotta eipä ole tähän mennessä (6v together)tullut hänelle suututtua.
Hän kyllä mulle huutaa, mutta mä yleensä sammun siihen....

 

[Fläppis]

Viestin lähetti AcesHigh

Avoelämässä neidon ja mun yhteiselämä menee niin harmonisesti yhteen, jotta eipä ole tähän mennessä (6v together)tullut hänelle suututtua.

Kunnon patoutuma kasautumassa?

Vie äkkiä aseet ja kirveet kirpparille ;)

 

[Sininen Lanka]

Viestin lähetti goldenawe
Tuntui siltä että olen isälleni sen velkaa - menin joukkoineni Lähi-itään, noh, oli siinä myös Tony ja pari muuta kaveriani messissä, ja lähdin metsästämään Saddamia.

Löytyihän se sieltä mutta kaikki eivät silti ymmärrä motiivejani. Käytin tosin virallisena syynä joukkotuhoasejupakkaa.

Nimimerkillä on näköjään jotain henkilökohtaista Bushia vastaan, kun jokaiseen viestiketjuun pitää laittaa näitä muka hauskoja letkautuksia.

 

[Swift]

Muutaman kerran olen kunnolla suuttunut, ensimmäisen kerran joskus 6-vuotiaana naskalina, suutuin niin kovin että vietin yöni metsässä, kuin kostoksi vanhemmilleni, tarkoitus muistaakseni oli karata pysyvästi kotoa, mutta nälkä pääsi seuraavana aamuna yllättämään. Millään en muista syytä moiseen kimpaantumiseen.

Toisen kerran 16-vuotiaana lätkäkaukalossa "kaverin" napautettua pohkeille kunnolla tilanteen ulkopuolella. Ajettiin perhana minut pihalle vaikken edes saanut sitä kiinni ennenkuin tuomarit olivat jo välissä.

Nykyään olen oppinut kotonani purkamaan vihani seiniin. Jos tyttöystävä/opiskelu/SaiPan toimitusjohtaja oikein kunnolla potuttaa, isken nyrkkini seinästä läpi. Minkäs sille voi kun adrenaliinin virratessa tulee riehuttua. Parempi ehkä niin, kuin viatonta tyttöparkaa löisin. Niin en ole koskaan tehnyt, enkä toivottavasti teekkään.

Muistona pari jälkeä seinässä ja kipeytyneet rystyset.

 

[Jack Ace]

Viestin lähetti Fläppis
Kunnon patoutuma kasautumassa?

Vie äkkiä aseet ja kirveet kirpparille ;)

Joo, määrittelin sanat lauseeseeni väärin, jopa jätin kokonaisia sanoja pois.
Tarkoituksenani oli tarkoittaa, että pahinta/tuhoisinta " raivokohtausta" ei ole tullut. Kyllähän sitä nyt, tottakai, joka mies hermostuu, jos kesken urkkaruudun imuroidaan. Mutta se on nyt, jos ei joka päivästä, niin viikkoista tuo mököttäminen/ suutahtelu, muttei raivokohtausta...

 

[Juicey]

Viestin lähetti Ted Raikas
Nyt tulee mieleen, olisiko vuosi 2001 kun Tshekki voitti Suomen Jääkiekon MM-kisojen loppuottelussa. Tästä kimpaantuneena ja turhautuneena potkaisin olohuoneen seinän kirjaimellisesti sisään.

Kas, muillakin on samankaltaisia suuntaumuksia, siis. Liekö kannatettavalla joukkueella tämän kanssa jotain tekemistä? ;)

90-luvun alkupuolta elimme kuitenkin, ja taisi tiukka vääntö olla maajoukkueella menossa länsinaapuria vastaan. Liekö ollut jollain tavalla tärkeämpikin ottelu, mutta muistan tunnelman tiiviyden vieläkin. Tappiohan siitä tuli nieltäväksi, kuten niin usein ja turhautumistani purkaakseni päätin antaa sohvan tuta istujan vihan. Jalkapöydän luut hajosivat, mutta näinpä levisi sohvankin pääty. Lienee sanomattakin selvää, että sohvan omistajat (asuin vielä vanhempieni luona tuolloin) eivät olleet kovin tyytyväisiä asioiden saamiin käänteisiin.

Kyllä, olen erittäin lyhytpinnainen noin oikeassa elämässä, mutta onnekseni mm. ylläkerrotun tapahtuman (sekä muutaman muun) johdattelemana oppinut hillitsemään raivoani.

 

[pale]

Joskus skidinä landella palo käämi naapurin äijään, joka oli tosi jillittäjä joka vitun asiassa: milloin selvästi onki oli hänen vesialueellaan, milloin liikuttiin veneellä sopimattomaan aikaan..siis ihan kyrpä.

Tiesin starbun perheineen olevan poissa määrättyinä päivinä, joten kävin laittamassa 7 palaa hiivaa sen urpon ulkokäymalaan muhimaan eikä menny siinä kesähelteessä kuin vajaa viikko, niin päästiin koko lähisaaristo haistelemaan tuulen sattuessa kohdalleen sitä valtavaa käyvän paskan käryä. Äijä itse oli ihan nuukana selitellen kaikille, ketä sitä enää viitsi kuunnella, "että tässä on nyt jotain outoa, ei meillä paska nyt yleensä noin käy"

Mikä nuija.

 

[Olkku]

Viestin lähetti Sininen Lanka
Nimimerkillä on näköjään jotain henkilökohtaista Bushia vastaan, kun jokaiseen viestiketjuun pitää laittaa näitä muka hauskoja letkautuksia.

Onkos niitä sellasiakin, että ei vastusta selkeetä suljetunosaston potilasta? Helvata, sehän on täysin hullu, tämä pussi, vaikka itse olen porvaris puolella, niin kauhulla seuraan tyypin edesottamuksia.

Pimee heppu, pimee on.

 

[pale]

Joskus skidinä landella palo käämi naapurin äijään, joka oli tosi jillittäjä joka vitun asiassa: milloin selvästi onki oli hänen vesialueellaan, milloin liikuttiin veneellä sopimattomaan aikaan..siis ihan kyrpä.

Tiesin starbun perheineen olevan poissa määrättyinä päivinä, joten kävin laittamassa 7 palaa hiivaa sen urpon ulkokäymalaan muhimaan eikä menny siinä kesähelteessä kuin vajaa viikko, niin päästiin koko lähisaaristo haistelemaan tuulen sattuessa kohdalleen sitä valtavaa käyvän paskan käryä. Äijä itse oli ihan nuukana selitellen kaikille, ketä sitä enää viitsi kuunnella, "että tässä on nyt jotain outoa, ei meillä paska nyt yleensä noin käy"

Mikä nuija.

 

[Osmo Rapeli]

Viestin lähetti Sininen Lanka
Nimimerkillä on näköjään jotain henkilökohtaista Bushia vastaan, kun jokaiseen viestiketjuun pitää laittaa näitä muka hauskoja letkautuksia.

Nimimerkillä on näköjään jotain henkilökohtaista Golden AWea vastaan, kun et kestä sitä että kukin vastaa ketjuihin omalla tyylillään.

Hauskoja? Kyllä tästä on hauskuus kaukana.

 

[Pärde]

Itselläni on ajoin todella lyhyt pinna, ja hermot saattavat mennä todella nopeasti olosuhteiden osuessa kohdilleen. Toisaalta puuskani yleensä laantuvatkin suht nopeasti, jos lisä-ärsykkeitä ei ole.

Koska minulla keittää suh usein yli, ei ihan heti tule mieleen jotain tiettyä tapausta ylitse muiden. Kerran taisin heittää kännykän täysillä seinään, ja pari kautta sitten kun IFK ei päässyt pudotuspeleihin, tuoli otti suht nätin ilmalennon kaapin ovea päin. Mutta näiden lisäksi ei oikein tule mitään mieleen. Koskaan en ole ketään toista vahingoittanut raivopuuskassani, joka on mielestäni hyvä asia. En haluakaan kohdistaa vihaani sivullisiin, rankaisen vaikka itseäni ennemmin.

 

[Pihvi]

Jaa, kerran pistin pleikkaria pelatessa ohjaimen paskaksi. Tuota BRB:n mainitsemaa pikku irtainta tulee silloin tällöin rikottua. Kaks vuotta sitten potkaisin puolivahingossa Highlightin ikkunan paskaks. Vitun tyhmästi tehty kun tuli niin iso lasku ja kaikkee muutakin ongelmaa. Koin vääryyttä.

 

[Jindebyne]

No itse en ole koskaan saanut mitään raivopuuskaa, olen vähän rauhallisemman tyylin edustaja eli kirosanoja saattaa lennellä suusta, mutta siihen se sitten jää.

Tosin eräs huvittava tapaus löytyy kaveripiiristäni, nimittäin oltiin kaveriporukalla nauttimassa mallaksen antimia erään ystäväni kotona ja siinä sitten pojat alkoivat kaljapäissään pelaamaan jotain autopeliä pleikkarilla kilpaa, panoksena 20e. No kyseisen huoneiston omistaja sitten hävisi tuo kilpa-ajon ja 3 sekuntia senjälkeen oltiin parvekkeelle kun kaveri ottaa kunnon vauhdin ja heittää pleikkarinsa kaaressa 5.kerroksen parvekkeelta alas ja sen jälkeen katkoo jokaikisen pelinsä kahtia. Oli kuulemma aamulla vähän vituttanut se tempaus, muilla oli toki nauru herkässä.

 

[kosh]

Viestin lähetti pale
...joten kävin laittamassa 7 palaa hiivaa sen urpon ulkokäymalaan muhimaan...

Kiitos yön parhaista nauruista!

 

[Tormentori]

DVD-soittimeni lähti unholaan koska päätin vääntää ja hakata sitä pari kertaa. Mitään järkevää syytä tähän en löytänyt.

 

[Decimal]

Onhan näitä ollut. Kerran aloin hakkaamaan raivon ja vihan vallassa cd koteloa paskaks. Heräsin siihen ku veri lens rystysistä kasvoihin. On vielläki pienet muistot kädessä siitä.