Päntsyt kasteleva leffakohtaus

[JHag]

Hieno ketju!

Täällähän on monia omia suosikkejanikin jo mainittu.

Otetaan vapaassa järjestyksessä ja ensin usein mainitsemani tahattoman komiikan huippu Lauri Törhösen Insiderista: nuori juppi Mikko Reitala kysyy vanhemmalta daamiltaan aktin yhteydessä: -Rakastat sä mun munaa? SIIS JUMALAUTA, TÖRHÖNEN ON NERO!

Yksi huikeimmista kotimaisista tahattoman komiikan ja melodramatiikan helmistä on luonnollisestikin eräästä vanhasta Teuvo Tulio -filkasta, missä sodassa sokeutunut (tietenkin) salskea vänrikki, jota Regina Linnanheimo rakastaa, vaikka pettääkin, pääsee silmäleikkaukseen, missä on 50% mahdollisuus saada näkö takaisin. Vänrikki, jota näytteli joku puunaama, makaa sairaalan sängyssä silmät auki leikkauksen jälkeen ihan zombina, kun Regina lähestyy hänen sänkyään. Noin 3 minuutin molemminpuolisen mulkoilun (ne Reginan silmät!) jälkeen kohtaus etenee jopa replikointiin. Regina kysyy ääni vavahdellen: -Onnistuiko leikkaus? Pitkä hiljaisuus ja lisää mulkoilua, kunnes vänrikki: -Ei....se epäonnistui!

Vanhemmasta Tuntemattomasta sotilaasta on vaikuttavin se Åke Lindmanin näyttelemän Lehdon kuolema. Kylmät väreet menee aina selkää pitkin, ihan kansainvälisen tason karismaa.

Tarantinon Pulp Fictionin paras kohta on ehdottomasti Samuel L. Jacksonin sekopäinen puoliuskonnollinen puhe ennen erään kaiffarin teurastusta.

Brianin elämä -leffasta naurattaa vieläkin se, kun ristiinnaulittavat kantavat ristejään kulkueessa ja yksi kaveri ojentaa ristin katsojalle pyytäen: -Pitäisitkö tätä vähän aikaa? Sen jälkeen pikainen häipyminen ja viaton katsoja komennetaan muiden ristinkantajien sekaan.

Arvottomat -leffassa on monta legendaarista kohtausta. Yksi niistä tulee siinä kohtaa, kun päähenkilö Manne on saanut tuhjon rahaa varastetun taulun kaupasta. Taulun osti Pehr-Olof Sirenin näyttelemä ökyrikas tamperelainen porho. Kun Manne tulee autoon rahat kourassaan, näkyy taustalla tamperelainen suhteellisen ankea maisema tehtaanpiippuineen. Manne istuu autoon ja kysyy Juuso Hirvikankaan näyttelemältä Harrilta: -Haluatko kuulla vitsin? Harri: -En, mutta kerrot sen kuitenkin. Manne: -Niin kerronkin: Punainen Tampere!

Huikea elämys on Ilmestykirja Nytin Doorsin The Endin tahtiin leikatut napalmiräjähdykset. Rankkaa.

Jostain syystä meikäläiselle putoaa monet Bruce Willisin esittämät kolhuiset hahmot. Eräs näistä on virkaheitto yksityisetsivä leffassa, jonka nimeä en muista. No, Bruce on jäänyt eläkkeelle presidentin henkivartijan hommasta ja sotkeutuu amerikkalaisen jalkapallon parissa rehottavaan huume- ja vedonlyöntibisnekseen. Bruce on pääkonnan vankina ja tietenkin hakattuna, nokisena jne. Pahis tarjoaa Brucelle tupakan ja Bruce sanoo, ettei ole tulta. Pahis viittaa kaapinkokoiselle henkivartijalleen, joka on tarjoavinaan tulta Brucelle, mutta läppääkin röökin Brucen suusta lattialle ja nauraa päälle. Bruce nostaa tyynesti röökin ja odottaa nyt vihdoin saavansa tulta. Isompi pahis uudistaa kuitenkin temppunsa ja nauraa enemmän päälle. Bruce nostaa röökin kolmatta kertaa lattialta ja sanoo: -Tee tuo vielä kerran, niin tapan sinut. Iso pahis katsoo Brucea naurahtaen entistä lujempaa ja läppää röökin kolmannen kerran maahan. Bruce lyö yhdellä iskulla kaverin niskat poikki ja hän putoaa kuolleena maahan. Bruce: -Mitäs mä sanoin.
Kyllä se Willisin poika osaa tämäntyyppiset jutut tehdä jotenkin uskottavasti. Samoin täälläkin mainittu Ray Liotta, jonka suoritus Mafiaveljissä on huikea.

 

[Jermu]

Re: Hieno ketju!

Viestin lähetti JHag
Jostain syystä meikäläiselle putoaa monet Bruce Willisin esittämät kolhuiset hahmot. Eräs näistä on virkaheitto yksityisetsivä leffassa, jonka nimeä en muista. No, Bruce on jäänyt eläkkeelle presidentin henkivartijan hommasta ja sotkeutuu amerikkalaisen jalkapallon parissa rehottavaan huume- ja vedonlyöntibisnekseen. Bruce on pääkonnan vankina ja tietenkin hakattuna, nokisena jne. Pahis tarjoaa Brucelle tupakan ja Bruce sanoo, ettei ole tulta. Pahis viittaa kaapinkokoiselle henkivartijalleen, joka on tarjoavinaan tulta Brucelle, mutta läppääkin röökin Brucen suusta lattialle ja nauraa päälle. Bruce nostaa tyynesti röökin ja odottaa nyt vihdoin saavansa tulta. Isompi pahis uudistaa kuitenkin temppunsa ja nauraa enemmän päälle. Bruce nostaa röökin kolmatta kertaa lattialta ja sanoo: -Tee tuo vielä kerran, niin tapan sinut. Iso pahis katsoo Brucea naurahtaen entistä lujempaa ja läppää röökin kolmannen kerran maahan. Bruce lyö yhdellä iskulla kaverin niskat poikki ja hän putoaa kuolleena maahan. Bruce: -Mitäs mä sanoin.
Kyllä se Willisin poika osaa tämäntyyppiset jutut tehdä jotenkin uskottavasti. Samoin täälläkin mainittu Ray Liotta, jonka suoritus Mafiaveljissä on huikea.

Leffahan on The Last Boy Scout, ja kohtaus kieltämättä loistava. Korjataan nyt sen verran, ettei tama pahis lyönyt pelkästään röökiä Willisin suusta, vaan joka kerta pamautti kunnon iskun naamaan. Ja Willis ei katkaissut niskoja, vaan löi tyynesti kaverin nenän aivoihin, teko jota pahiksen kaveritkin kunnioittivat.

Yksi ehdottomasti pysäyttivimmistä kohtauksista on Full Metal Jacketin ensimmäisen puoliskon viimeinen kohtaus, joka tapahtuu kasarmin vessassa. ”7.62 millimetres, full metal jacket.”

 

[JHag]

Re: Re: Hieno ketju!

Viestin lähetti Jermu
Leffahan on The Last Boy Scout, ja kohtaus kieltämättä loistava. Korjataan nyt sen verran, ettei tama pahis lyönyt pelkästään röökiä Willisin suusta, vaan joka kerta pamautti kunnon iskun naamaan. Ja Willis ei katkaissut niskoja, vaan löi tyynesti kaverin nenän aivoihin, teko jota pahiksen kaveritkin kunnioittivat.

Kiitos tarkennuksesta! Nyt se kohtaus maistuu vielä paremmalta.

 

[greatLeo]

Vastauksia, t4

Oho, jäi huomaamatta nuo kysymykset aikaisemmin, mutta yritän nyt vastata jotain.

Viestin lähetti t4

- olisiko spielberg voinut tehdä amerikkaisesta tällaista tunteetonta "teurastajaa"?
- Mikäli osat olisivat olleet toisin päin, olisitko ollut onnellinen ja todennut saksalaisen saaneen ansionsa mukaan?
- Onko käsityksesi mukaan saksalainen saatanasta lähtöisin oleva absoluuttinen paha?

-Ei.
-Hmm, jos kohtauksessa jenkki olisi jäänyt henkiin ja tappanut saksalaisen, olisi se varmasti jäänyt paljon vähemmälle huomiolle. Onnellinen, tuskinpa, sotaleffoista harvemmin tulee onnelliseksi, ainakaan tappamisen takia.
Johtoajatus lienee se, että kyseisiin jenkkisotilaisiin kiintyy katsojana leffan edetessä, ja siksi tässä tilanteessa on ikäänkuin "omiensa puolella". En sitä osaa tuon paremmin selittää, mutta kuten sanoin, ihmisluonto on paha. Jos osat siis olisivat täysin toisinpäin, eli seurattaisiin saksalaisten etenemistä sodassa, olisin samassa tilanteessa "omien", eli saksalaisten puolella, ja siksi "toivoisin" jenkkien kuolemaa. Selvittikö?
-Ei todellakaan, arvostan saksalaisia ja Saksaa enemmän kuin yhdysvaltalaisia ja Yhdysvaltoja. Toki Saksan historia on synkkä, mutta absoluuttinen paha, huh huh. Saatanasta en tiedä, tuskin sellaista on edes olemassa.

Viestin lähetti t4

Toisaalta en halua laittaa sanoja kenenkään suuhun joten lopetan vihjailevat kysymykseni tähän. Sen sijaan ihmetyttää miten nämä hollywood-elokuvat ovat pystyneet vaikuttamaan nykyihmisten mielikuviin siitä, kuinka esim. saksalaiset ovat aina niitä pahoja, tunteettomia ja kunniattomia, kun taas amerikkaiset ovat maailman ylevintä ja kunniallisinta kansaa.

Tästä siis ei TODELLAKAAN ole kysymys. Tuo kyseinen kohtaus ei liity mitenkään kansallisuuteen, vaan yo. pointteihin. Hollywood ei juurikaan meikäläisen mielikuvia ja varsinkaan -piteitä hetkauta. Kiitos vaan kysymästä ja huolenpidosta.

Toivottavasti sain ilmaistua itseni kyllin selkeästi.

 

[L. Paraske]

Viestin lähetti t4
Toisaalta en halua laittaa sanoja kenenkään suuhun joten lopetan vihjailevat kysymykseni tähän. Sen sijaan ihmetyttää miten nämä hollywood-elokuvat ovat pystyneet vaikuttamaan nykyihmisten mielikuviin siitä, kuinka esim. saksalaiset ovat aina niitä pahoja, tunteettomia ja kunniattomia, kun taas amerikkaiset ovat maailman ylevintä ja kunniallisinta kansaa.

Tuo on täysin totta ja ärsyttää itseäni todella paljon. Vertailukohtana esim. saksalaisten tekemä Stalingrad (yksi kaikkien aikojen parhaista sotaelokuvista), jossa venäläissotilaat kuvataan täysin tasavertaisina ja nimenomaan ihmisinä.

Omia suosikkileffakohtauksia:

Kummisetä - Osa 2: Suudelma ja "I know it was you, Fredo". Pacinon paras roolisuoritus ikinä. Samaten samaisesta leffasta tuo "kuolemansyleily" aiheuttaa kylmiä väreilyjä.

Takaikkuna: Grace Kelly hiippailee murhamiehen asunnossa ja James Stewart näkee vastapäisestä asunnosta, kuinka murhamies on ovella tulossa sisään.

Inho: Peilissä näkyvä mies. Päntsythän siinä kastuu

Sitten pari koskettavaa:

Kuolleiden Runoilijoiden Seura: Loppukohtaus kokonaisuudessaan

Shawshank Redemption: Ei varsinaisesti yksi kohtaus, vaan koko elokuvan viimeiset 15 minuuttia...

 

[Dougie KillMore]

Aiaiai mikä ketju

Tähän voisi pistää 1000 kohtausta. Off the top of my head, muutama mikä tulee mieleen ja ehkä on tullut mainituksi:

LAST OF THE MOHICANS: Koko loppukohtaus ja miten se rakentuu...ja se hypnoottinen musiikki. Itkettää aina.

THE OTHERsista meinasin kanssa mainita jonkun mutta niitä on liikaa. Koko elokuva!

MONTY PYTHON & HOLY GRAIL: John Cleesen esittämä sankarillinen ritari surmaa puolet häävieraista ja kuittaa homman isännälle "I'm terribly sorry. Sorry everyone!"

AUSTIN POWERS YKKÖSTÄ ensimmäistä kertaa katsoessa tein tuttavuutta lattian kanssa pariinkin otteeseen ja mahaan sattui.

 

[Roku]

Lee Tamahorin ohjaama elokuva Kerran sotureita on muutenkin vaikuttava elokuva, mutta varsinkin elokuvan loppu, jossa Jake Heke tekee selvää pässinlihaa Gracen raiskanneesta Uncle Bullystä, on kaikessa raakuudessaankin komeaa katsottavaa.

 

[teemu_s]

28 päivää myöhemmin

Tästä elokuvasta ei voi oikein yhtä hyvää kohtausta mainita sillä koko elokuva on kerrassaan loistava kokemus. Pelottava muttei kuitenkaan liian realistinen. Herättää kuitenkin kysymyksen mielessä että mitäs jos?

 

[Mike]

No muutama. Monia helmiä on jo mainittu ja kai osa näistäkin.

American History X ja kohtaus jossa Norton on juuri polkenut neekerin pään muussiksi katukivetykseen. Se ilme ja ne eleet.. Aidompaa kun aito.

Kellopeli Appelsiini ja aika alkupuolella oleva kohtaus, jossa Alex ensin kertoo vastaansattuvalle spurgulle pettämättömällä tyylillään elämän tosiasiat ja sitten alkaa verenlentoleikki.

Kuudes Aisti. Useampi kohtaus, joissa pikkupoika kertoo Willisille näyistään.

Uhrilampaat. Ensimmäisiä Starlingin ja Lecterin välisiä keskusteluita kun Lecter alkaa utelemaan Starlingin lapsuudesta, tai itseasiassa kertoo sen.

Fight Clubin ja The Gamen loppukohtaukset. Enpä olisi kummassakaan osannut odottaa. Varsinkin jälkimmäisessä alkoi olemaan jo pihalla kuin lumiukko.

Leaving Las Vegas - Koko tarina

Young Guns. Emilio Estevez sanelee kylpyammeesta antautumiskirjettä Kiefer Sutherlandille, joka tyrmistyneenä kirjoittaa. Sitten loppuun PS: Muutin juuri mieleni jne. :)

Seven - Vaikuttava kokonaisuus alusta loppuun. Synkkää, sateista, harmaata, ankeaa paskaa. Ruma on kaunista. Ihana leffa.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti Roku
Lee Tamahorin ohjaama elokuva Kerran sotureita on muutenkin vaikuttava elokuva, mutta varsinkin elokuvan loppu, jossa Jake Heke tekee selvää pässinlihaa Gracen raiskanneesta Uncle Bullystä, on kaikessa raakuudessaankin komeaa katsottavaa.

Yes! todella hieno ja karu elokuva, loppukohtaus on kuin piste i'n päälle. Kaikessa raakuudessaan ja brutaaliudessaan loppu on todella iskevä - raju. Jos Jake Heken osa ja suoritus on raju mutta samalla surullinen, on perheen äidin suoritus vieläkin karumpi - varsinkin elokuvan loppukohtauksessa tämä korostuu. Hänen rinnalla henkilönä Jake "the mass" Heke oli voimistaan huolimatta heikko ja arka. Pitäneekin katsoa leffa jälleen kerran, ihan vaan muistia verestääkseni. Leffaa voin huoletta suositella kaikille Hollywood-glamouriin kyllästyneille friikeille.

Tulipa tässä mieleen pari muuta kohtausta jotka ovat "päntsyt" kastelevia, tai ainakin mieleenpainuvia.

Yksi lensi yli käenpesän loppu on todella vakuuttava ja vaikuttava, alkaen siitä kun "Billy" Bibbit tekee itsemurhan ja päättyen "Päällikön" pakoon. Väliin jää monta koskettavaa kohtausta, R.P. McMurphyn "sekoaminen" ja hoitajan taponyritys sekä lopulta "Päällikön" ja R.P'n yhteiselle matkalle lähtö, mutta vain toinen heistä lähtee elävänä sairaalasta. Se kuinka "Päällikkö" painoi tyynyn R.P'n kasvoille ja tappoi tämän sänkyynsä on jotenkin kaunis - jos nyt tällaista sanaa voi tässä yhteydessä käyttää - hetki.

Itseasiassa koko elokuva on todella loistelias ja vapauttava kokonaisuus!

Täällä esille nousseen Se7en'in loppu on todella "ravisuttava". Hienolla tavalla valtavirrasta poikkeava luomus. Viimeisiin minuutteihin on kyetty taltioimaan kaikki epäröinnistä epätoivon kautta raivoon ja vihaan. Huikaisevan hieno kokemus! Kuten on koko elokuva, jos likaisuus, ahdistuneisuus ja rumuus on kaunista niin sitä se Seitsemässä todella on.

Katsokaa ja ihastelkaa!

vlad#16.

 

[OldTimeHockey]

Kas kun kukaan ei ole vielä maininnut Kadonneen aarteen metsästäjien legendaarista torikohtausta, jossa Indy ampuu tylsistynyt ilme naamallaan ilmat pihalle miekkamiehestä. Kertakaikkisen ikimuistoinen hetki.

Samaan kategoriaan menee Monty Pythonin Hullusta maailmasta Arthurin ja Mustan ritarin kaksintaistelu. "I'm invincible!" "You're a looney!"

Nämä nyt tulivat ensiksi mieleen.

 

[Rocco]

Ei ollut kaukana ettei housut kastunut kun katselin ekaa kertaa South Park - Bigger, Longer, Uncut-leffasta sen Terrance & Phillip leffainsertti-musavideon: Unclefucker. Sellaista rektaalisooloa alusta loppuun asti että oksat pois... olen kieltämättä alapäähuumorin kannattaja.

Toinen herättävä leffa oli omalla tavallaan Remember the Titans ja sen loppukohtaus kun pojat juhlivat viimeisen sekunnin voittoaan. Urheilun sankaritarinat uppoavat aina.

 

[V-man]

Hiiriä ja Ihmisiä: Loppukohtaus.

Braveheart: Se kohtaus kun Mel saa vihdoin käsiinsä vaimonsa murhaajan ja tappaa tämän ilmeenkään värähtämättä. Myös elokuvan loppu on koskettava.

Terminator 2: Kohtaus jossa Hamilton juoksee mielisairaalan käytävää pitkin ja lyö liinat kiinni kun Arska tulee hissistä ulos. Upeasti hidastettuna kuvattu kun jalat lyövät tyhjää ja pelko iskee vastapalloon.

Me kaksi & Irene: Lehmän "teloitus"- sekä aamukusi pitkin seiniä-kohtaukset.

Katsastus: Itse katsastus kohtaus: "Saatanan hurri, tahallaan ajatti rasvamonttuun! Ruottalaista vittuilua! Kallista vittuilua!" Varsinkin juuri se hetki kun Vierikko ryntää autostaan katsastusmiehen nokan eteen ja ei saa sanottua kuin "no...VITTU!". Myös katkera "Saatanan lysmy.......perse!" huutelu rajalla saa aina hymyn huulille.

Lisää seuraa kunhan muistin lokeroista löytyy...

 

[Hattivatti]

Kyllähän niitä riittää, mutta nämä tulivat ekaksi mieleen:

MAIJA POPPANEN: Oli ensimmäinen värileffa, jonka näin elokuvateatterissa. Infernaalinen fiilis. Legendaarista joka kohta.

MANAAJA 1: Kohtaus, jossa Linda Blair oksentaa vihreää limaa, karjuu miehen äänellä ja pyörittää päätään 360 astetta, vaikutti nuoreen mieheen kovalla kädellä. Siihen mennessä oltiin totuttu katsomaan vain Myrskylintuja ja Batmaniä.

YKSI LENSI YLI KÄEN PESÄN: Jack roudaa muutaman pimbon ja viinaa hullujenhuoneeseen ja bileet alkaa..

ARVOTTOMAT: Pakoreissu Lappiin sisälsi aitoa fiilistä. Loistoleffa alusta loppuun - uudestaan ja uudestaan.

KELLOPELI APPELSIINI: "I'm singin' in the rain.." .. ei tarvinne selittää enempää.

MIES VAILLA MENNEISYYTTÄ: Entisen vaimon uusi mies pyytää ulos tupakalle ja tokaisee: "Tapellaanko?". Loistavaa Kaurismäkeä.

John Waynen RED RIVER ja sen loppukohtaus, jossa ottaa yhteen Montgomery Clift'in kanssa. SIERRA MADREN AARRE ja Humphrey Bogartin kullanhullu ilme.

Eroottisista kohtauksista parhaita oli Maria Schneiderin ja Marlon Brandon suoritus leffassa Viimeinen tango Pariisissa sekä Helinä-keijun peppu Peter Panissa .. hymiö

 

[Diver]

Kummeli Kultakuume

Montakin kohtausta. Parhaiten on jäänyt mieleen kun iloinen porukka ajelee avojenkillä ja yht'äkkiä nopeusvalvoja poliisi ilmestyy auton taakse. Kuski tokaisee: "Vittu täs on maili mittari !"

Myös muistuu hyvin mieleen kun Vesa Vierikon esittämä Natsi kuolee kun aatteenvärinen kravatti jää mankelin väliin...

 

[Nikke]

Re: Hieno ketju!

Viestin lähetti JHag
Tarantinon Pulp Fictionin paras kohta on ehdottomasti Samuel L. Jacksonin sekopäinen puoliuskonnollinen puhe ennen erään kaiffarin teurastusta.

Meikäläiselle kolahtaa ko leffasta vielä paremmin pätkä jossa Travolta ampuu auton takpenkillä istuvan Marvinin(?). Ja puolustelee tekoaan sillä että auto olisi ajanut vauhtitöyssyn yli...

 

[Snadi kundi Stadista]

Blues Brothers -klassikkodialogi

Vaikka koko leffa on aikamoista verbaalitykitystä on jäänyt eräs dialogi erityisesti mieleen. Kohtaus, jossa Elwood ajaa läpi punaisista valoista ja kohta välähtääkin bamarien valot taustapeilissä. Seuraa dialogi, joka on tahditettu taustalla soivan biisin (Sam & Dave, biisi ei tuu just nyt mieleen) mukaan: shit...what...rollers...no...yepp...shit Lyhyt mutta nerokas oivallus.

Niin, ja tietenkin Lena Olinin pyöriminen peilin päällä Elämän sietämättömässä keveydessä. Mmm...

 

[Iker]

Austin Powers ykkösestä kirvoitti mukavat naurut myös se kohta, kun Austin yrittää siellä vihollisten tukikohdassa kääntää sitä "golfkärryä" vekslaamalla sitä edestakaisin siinä saatanan kapeassa käytävässä. Ei voinut vaan pakittaa takaisin...

Ja Pulp Fictionista yksi loistava kohtaus oli heti elokuvan alussa, kun Samuel L. Jackson ja Travolta puhuivat siitä pomonsa(?) paino-ongelmasta. Samuel tokaisi loppukaneetiksi jotain tyyliin, "What´s the motherfucker gonna do, he´s Samoan."
Kyseinen kommentti jäi lähtemättömästi mieleen.

 

[machine]

Kaunis Elämä on kaikkien aikojen parhaita ja koskettavimpia elokuvia - loppukohtausta ei voi ohittaa olankohautuksella vaikka haluaisi.

Joo todella upea leffa.. pistää ison miehen välillä itkemään, välillä nauramaan..

Yksi suurista suosikeistani, näytin sen tyttöystävällenikin juuri kun se ei ole nähnyt paljonkaan mitään todellisia huippuleffoja :)

 

[Monipuolisenhuono]

Viestin lähetti Iker
Ja Pulp Fictionista yksi loistava kohtaus oli heti elokuvan alussa, kun Samuel L. Jackson ja Travolta puhuivat siitä pomonsa(?) paino-ongelmasta. Samuel tokaisi loppukaneetiksi jotain tyyliin, "What´s the motherfucker gonna do, he´s Samoan."
Kyseinen kommentti jäi lähtemättömästi mieleen.

Taitaa mennä saivarteluksi mutta Samuel L. taitaa lohkasta "what´s a nigger gonna do, he´s samoan"

 

[Iker]

viestin lähetti Another HAB

Taitaa mennä saivarteluksi mutta Samuel L. taitaa lohkasta "what´s a nigger gonna do, he´s samoan"

OK. Niin se muuten tais mennä, mutta Samoalainen heebo oli kyseessä kumminkin... : ) En oo nimittäin pitkään aikaan sitä nähnyt, pitänee kaivaa se video jostakin kaapista taas esille.

 

[Ck]

Viestin lähetti Iker
Austin Powers ykkösestä kirvoitti mukavat naurut myös se kohta, kun Austin yrittää siellä vihollisten tukikohdassa kääntää sitä "golfkärryä" vekslaamalla sitä edestakaisin siinä saatanan kapeassa käytävässä. Ei voinut vaan pakittaa takaisin...

Austin Powers ykkönen oli kyllä erittäin hauska pätkä. Tästä kohtauksesta jäi elämään sanonta "teki Austin Powersit" silloin kun joku jää säätämään auton kanssa parkki ruutuun.

Ace Venturan ykkös osassa oli hauskoja kohtauksia ja päällimmäisenä se kun Ventura tekee Theo Fleuryt ja vetää sitä maskottia turpaan.

Sevenin loppu kohtaus on minusta kaikkien aikojen ehdottomasti paras. Minua ärsyttää leffoissa juuri se jos muuten hyvä elokuva menee pieleen sen takia että loppu on huono. Jää vähän samanlainen olo kun harrastaa sexiä ja jostain kumman syystä ei tule sitä viimeistä silausta. Mutta Sevenin loppu on kyllä ihan mieletön.

 

[vilpertti]

Katselinpa tuossa juuri japanilaisen toimintapätkän Princess Blade, ja eipä voi paljoa muuta sanoa kuin, että voihan himpura! Shurayuki Hime siis japanilaiselta nimeltään. Jos jostain saat kouriisi, tartu ja katso - tuskinpa petyt, jos tominta on yhtään mieleen...

 

[Bone]

Tässä ketjussa on varmaan tulleet jo useat kohtaukset mainituiksi, mutta sanotaan nyt munkin suusta ne.

The good, the bad and the ugly.
Loppukohtaus, jossa kolmen miehen tulitaistelu.

Terminator 2
Arska tulee hissistä ulos ja Sarah Connor tajuaa, kuka se on.
Pikkaisen vetää pelästyksiin.

Shawshank redemption
Koko leffa. Mun top3:seen pääsevä leffa, ehdottomasti. Parhaita leffoja, mitä ikinä tehty.

Ace Ventura
Mielisairaalassa esitetty jenkkifutiskohtaus - ja sama takaperin.
Ehkä yks Jim Carreyn parhaista leffoista.

Star Wars-saaga.
Kaikki kohtaukset, missä alkaa soimaan John Williamsin Imperial march. Mun mielestä elokuvahistorian paras teemamusiikki.
Vaikka SW2 ei ole paras tuosta leffasarjasta, on siinä huikeita kohtia, missä vihjataan Imperiumiin. Varsinkin loppupuolella, missä alkaa tuo tuttu teema ja siitä tietää, että muutoksia on tapahtumassa...

Lisäksi tähän kuuluu legendaariset sanat leffassa:
One ring rule them all...

 

[Jindebyne]

Pari hetkeä missä meikäläinen voi sanoa itkeneensä samalla:

Braveheart: Kun Gibson on teloitettava ja häneltä kysytään muistaakseni haluaako hän armahdusta tjsp. Anyway, kun Gibson huutaa "Freedom!" ja samalla kuvataan niin monia liiankin aitoja ilmeitä eläydyin siihen hetkeen niin paljon, että itkuhan siinä tuli :)


Toinen kohtaus on minun mielestä yhdestä kaikkien aikojen parhaista rakkauselokuvista nimeltä Sweet November.

En viitsi liikaa kertoa, mutta aihe ei ole ihan tavallinen rakkausleffa ja loppu on siinäkin aika arvattavissa, mutta sitten kun se loppukohtaus tuli niin kyyneleet valuivat poskia pitkin, tuntui kuin koko elokuva olisi hetkeksi pysähtynyt. Jokainen elokuvan nähnyt tietää sen. Tulee muuten vielä pari kertaa Canal+:lta joten jos et ole nähnyt ja kotoa löytyy C+ niin suosittelen :D