Ovatko suomalaiset liian velvollisuudentuntoisia työntekoa kohtaan?

[Jomppa]

Työpaikkojen uudet toimintatavat- tutkimuksen perusteella osa suomalaisista työntekijöistä on valmis/joutuu hoitamaan työasioitaan myös vapaa-ajallaan vaikka siitä ei maksettaisi erillistä korvausta. Ihmiset voivat saada soittoja työpaikoiltaan, jossa kysytään apua johonkin ongelmatilanteeseen. Osa saattaa lukea kotonaan työhön liittyviä sähköposteja ja vastailla niihin. Mitä korkeammalla pallilla istut, niin sitä useammin joudut hoitamaan töitäsi myös vapaa-ajalla.

Mikä sitten saa ihmiset uhraamaan omaa vapaa-aikaansa työnteolla vaikka siitä ei mitään taloudellisesti hyötyisi? Moni varmaan tuntee velvollisuutta omaa työtään kohtaan. Toiset taas saattavat ajatella, että heistä tulee tätä kautta korvaamattomia omalla työpaikallaan ja pääsevät tätä kautta etenemään urallaan. Joillakin saattaa asiat mennä, niin pitkälle, että kaikki asiat pyörivät ainoastaan työnteon ympärillä ja samalla perhesuhteet ja terveys kärsivät. Jopa lomalla saatetaan soitaa työpaikalle ja varmistaa, että kaikki asiat ovat siellä kunnossa.


Kuinka moni arvon jatkoaikalaisista olisi valmis/joutuu hoitamaan työasioitaan omalla vapaa-ajallaan ilman erillistä korvausta? Mihin asti olet valmis uhraamaan vapaa-aikaasi myös työnteolle tai miksi et ole halukas tekemään töitä myös vapaa-ajallasi?

Itse kuulun ihmisiin, jotka ajattelevat, että työasiat pitäisi pystyä hoitamaan työpaikalla. Ollaan siellä työpaikalla sitten vaikka ylitöissä, mutta kun sieltä lähdetään, niin päässä napsahtaa vapaa-aikavaihde päälle ja työasiat laitetaan narikkaan. Ainoastaan yhtenä kesälomana minulle soitettiin työasioissa ja se suoraan sanoen v**utti aika raskaasti.

 

[heki]

Vaikka työstä kotona ei saa suoraan erillistä korvausta, en silti sanoisi sitä täysin palkattomaksi työksi. Usein "vapaa-ajalla" työtä tekevät ovat johtotehtävissä, joissa palkka on jo luonnostaan korkea. Toisaalta hyvin tehty työ poikii lisää palkankorotuksia/ylennyksiä. Siten etenkin uran alkuvaiheessa pitäisin "ilmaistyötä" lähinnä investointina. Kukaan tuskin ilmaistyötä tekee kovin pitkään, mikäli huomaa, ettei siitä todella saa mitään konpensaatiota, muodossa tai toisessa.

 

[dana77]

Näkisin asian hyvin samalla tavalla kuin heki. Ei tuolta McDonaldsista, Kaupungin teknisestä virastosta tai kirvesmetsästä kauheasti soitella, mutta johtotehtäviä tekevät niitä soittoja enemmänkin saavat.

Omasta puolestani sanoisin, että voin kohtuullisessa määrin vastata puheuihin lomalla ollessani. Vastaavasti sitten kyllä otan sen jostain takaisinkin. Sähköpostejani (työ) sitävastoin en ala vapaalla ollessani lukemaan, ellen saa samanlaista järjestelyä kuin entisellä esimiehelläni oli eli hän sain yhden ylimääräisen lomapäivän jokaista lomaviikkoa kohti siitä hyvästä että luki mailinsa arkipäivittäin. Jos palkka olisi parempi niin vastailisin enemmänkin. Entisessä asemassani en olisi vastannut tämänkään vertaa.

 

[ervatsalo]

Niin, itse olen sen koulukunnan miehiä, joka pistää työkännyn ja työpään kiinni samalla kun sorvi sammuu.

Nykyisessä työpaikassani olen tosin sen verran turhissa hommissa, että mitään kovin isoa vahinkoa ei päässe tapahtumaan, vaikka olisinkin poissa paikalta.

Toisaalta, poikkeus vahvistaa säännön. Juuri männä maanantaina, ollessani ns. toipumislomalla, allekirjoittanutta oli yritetty tavoitella, mutta onneksi kyseessä oli kuitenkin asia, jonka pystyi tiistainakin hoitamaan.

Ollessani joskus nuorempana betonilaattatehtaassa ns. lastausnokkana, puhelin soi pari kertaa illalla ja kerran yöllä ja se kyllä otti närpiöön. Onneksi moinen orjatyöpaikka jäi taakse ja pääsin ns. parempiin, elikkäs sisähommiin.

Loppukaneettina päädyn vielä sanomaan, että itse käyn töissä saadakseni rahaa laadukkaan vapaa-ajan viettoon, enkä suinkaan pätemässä koska pippelini on ilman pätemistäkin jo täysikasvuinen.

Täältä tähän.

 

[Pleksi(t)]

Itse olen vielä sen verran vaatimattomassa asemassa, ettei työasioita juuri tarvitse vapaa-ajalla miettiä. Työpuheluita tulee välillä, mutta ne eivät juuri haittaa. Niistäkin pääsisi eroon sammuttamalla puhelimen, mutta siitä hyvästä että saan puhua työnantajan laskuun, voin kyllä vastata niihin muutamiin työpuheluihinkin välillä.

Jos vastuuta ja palkkaa tulisi lisää, en näkisi minään ongelmana laajempaakin vapaa-ajalla tapahtuvaa työskentelyä. Välillä tulisi kuitenkin olla ihan kunnon lomaa, milloin ei olisi pelkoa siitä että joutuisi aivonystyröitään vaivaamaan työasioilla.

 

[TBK]

Viestin lähetti ervatsalo
Niin, itse olen sen koulukunnan miehiä, joka pistää työkännyn ja työpään kiinni samalla kun sorvi sammuu.

Sama täälä. Hanskat tippuu kun pilli soi ja pyrin jättämään työn taakseni heti sieltä poistuttua ja myös toisinpäin. Tosin eräs ketju täällä vapaan puolella saa ihottumaa vapaalla ja näin lomalla aikaan.

 

[Timbit]

Työ on työtä, ja se oikea elämä on jossain toisaalla. Minä en tuo töitä mukanani kotiin työpäivän jälkeen, ja kyseessä saa olla todellinen hätätilanne, jos työpuheluun suostun vapaa-ajallani vastaamaan. Muutaman kerran olen vastannutkin, jolloin viiden minuutin puhelulla on vältytty seuraavan päivän usean tunnin sotkujen siivoukselta.

En kuitenkaan suostu allekirjoittamaan väitettä, että olisin tämän periaatteeni takia huono työntekijä. Työt tehdään, mutta ne tehdään työajalla. En ole työntekijä-Designer, vaan olen Designer, joka käy yhdessä firmassa töissä.

Ajatus siitä, että etenisin asemaan, jossa vapaa-ajallakin on ainakin osittain töissä, tuntuu vieraalta. Hoitakoot työnarkomaanit ne hommat, kunhan eivät edellytä alaisiltaan samaa asennetta.

 

[Tilatiili]

Pulkassa painuma

Piti tässä lomanalusperjantaita vietellä. Aamulla puolihurmiossa linnunlaulun säestyksellä peruutin kotipihan parkkiruudusta aavistuksen juhlavemmin ja leväperäisemmin ottein. Naapurin silmäterästä Saappi 96:sta jäi takalokasuojan maalit matkaan.

Rankaisen itseäni ja käyn tienaamassa uudet pellit ensi maanantaina ja tiistaina. Toisaalta muutenkin on projekteissa parit asiat niin auki, että jos teen ne nyt kerralla valmiiksi, niin on luterilainen omatuntoni puhdas. Se sijaan loman jälkeisissä pöhöttyneissä tunnelmissa minulta menisi viikko pelkästään kaiken sen muistelemiseen, mitä minulla olikaan kesken.

Pomon numero puhelimessani tarkoittaa samaa kuin hyppivä luuri Aku Ankan ruudussa. Shittiä on tulossa. Tämä tapahtuu noin kerran vuodessa. Ei auta kuin vastailla katuvalla äänellä joo, joo ja joo ja käydä nakuttamassa töissä pikimmiten huushollit järjestykseen. Sen siitä saa, kun on yksityisyrittäjien firmassa renkinä. Hyvinä puolina vapaus ja luotto ja perisuomalaisen kyräilyn puute.

 

[teemu73]

Teksti-tv:ssä uutisoidaan tänään seuraavaa:

"Suomalaiset tekevät viikoittain keskimäärin 3,4 tuntia töitä työnantajan hyväksi ilman erillistä korvausta. Ylemmät toimihenkilöt ja johtoasemassa olevat 5 tuntia, alemmat toimihenkilöt 2 tuntia."

Tämä tutkimus perustuu johonkin vähän yli 1000 ihmisen haastatteluun.

Äkkiseltään kuulostaa hurjalta, sillä kahdessa viikossa tulisi tehtyä jo yksi kokonainen työpäivä ilmaiseksi. Ovatko suomalaiset tosiaan näin tunnollisia ja peloissaan työpaikan menettämisestä?

Tässä ei kuitenkaan varmaan ole huomioitu sitä, miten paljon kuluu työaikaa netissä surffailuun, tupakalla ja paskalla käymiseen ym. Voihan se ylimääräinen aika kulua muuhunkin kuin työntekoon.

Meillä on reilu systeemi siinä mielessä, että kukaan ei vahdi sitä, milloin työpaikalle tulee ja milloin lähtee. Tärkeintä on vain, että annettu työ tulee tehtyä. Toisinaan voi mennä neljäkin tuntia ylimääräistä, mutta sen saa sitten ottaa joskus muuna aikana pois. Eli edellä mainitulla kolmen ja puolen tunnin ylimääräisillä viikkoannoksilla saisin joka toinen viikko pitää perjantain vapaana, eikä niiden neuvottelemisessa ole ongelmia. Toisaalta jos tänään menee tunti ylimääräistä, niin sitä en laita ylös, koska ruokatuntikin venähti jo ihan saatanallisen pitkäksi ja nyt kirjoitan tätä. Omantunnon mukaan.

Mutta ennen kaikkea työ ja vapaa-aika erikseen, ja työviikko voisi olla ihan hyvin vain neljän päivän mittainen.

 

[finnishninja]

Kyllä, vastaan aina puhelimeen jos soittelevat työmaalta. Muuten en kyllä kanna töitä mukanani, lähden kotiin kun päivän työt on tehty.

Mutta kysymykseen. Minusta suomalaiset eivät ole liian velvollisuudentuntoisia. Työt pitää hoitaa, mutta jotain on kyllä pielessä jos sitä pitää harrastaa ilmaiseksi kotona.

 

[Paitselo]

Odotan innolla, että joku vihdoinkin keksii sellaisen puhelimen joka on työpaikalla seinässä kiinni johdon välityksellä.

Nii että sitä puhelinta ei voi ottaa mukaan siitä työpöydältä siinä vaiheessa kun työpäivä mukamas päättyy.

Eihän tästä touhusta tule muuten mitään.

Kaiholla muistelen aikoja 1970- ja 1980-luvuilla, kun työpaikalta häipymisen jälkeen duunarin tavoitti seuraavan kerran vasta silloin kun duunari on taas työpaikallaan.

 

[vision]

Töitä 'ilmaiseksi'? Hyi. Kaikesta työstä jota tehdään työajan ulkopuolella pitää maksaa asianmukainen korvaus. Ihminen kuitenkin viettää valveilla oloajastaan suuren osan työpaikalla ja vielä pitäisi hoitaa hommia vapaa-ajallakin? Ei prkl sitä varten on ylityöt. Meikäläistä ei saisi ainakaan koskaan tekemään mitään työhön liittyvää vapaa-ajalla. Minä teen töitä elääkseni en elä tehdäkseni töitä.

 

[op777]

Riippuu varmaan aika pitkältä myös millaisia hommia tekee. Perinteisessä "liukuhihnahommassa" ei työntekijän panosta välttämättä paljon 8-16 ulkopuolella kaipalla.

Itse olen työpaikassa jossa saatetaan tarvita jokaisen työntekijän "erityisosaamista" milloin tahansa, vaikka tämä ei olisi paikalla. Vastaan käytännössä aina työpuheluihin vaikka olisin lomamatkalla, koska tiedän että juurikin sillä parin minuutin puhelulla säästän luultavasti tuntikausien puurtamisen joltakin muulta.

Suurin osa yksikkömme työntekijöistä on samoilla linjoilla. Eräs kaveri on ilmoittanut että häntä ei paljon lomalla kiinnosta työasiat, ja tätä olemme kunnioittaneet. Viime kesänä vaan itseäni vähän korpesi kun olisin tarvinnut tietooni käytännössä yhden salasanan (15 sekunnin puhelu), mutta ilman kaverin apua hommaan meni sitten pari päivää...

Ja niin, tein tässä muuten juuri töitä kolmisen tuntia kotona istuessani. Ei haittaa yhtään.

op777

 

[Snakster]

Jokainen voi valita itselleen sellaisen homman, jossa ei kotipuhelimet paljoa pirise. Jos taas haluaa paljon vastuuta, palkkaa ja arvostusta, saattaa joutua varautumaan siihen, että kotonakin pitää välillä vähän työasioita miettiä tai hoitaa.

 

[repe_joke]

Minä ainakin teen semmosta työtä, että olisi lainvastaista tehdä työtä työajan ulkopuolella. Siis sitä työtä itseään. Kyllä minä teen mielikuvaharjoituksia yritän muistella edellisen vuoron tärkeimpiä juttuja kotonakin, koska haluan olla työssäni hyvä.
Palkka ei alalla ole kummoinen, mutta kyllä sillä toimeen tulee. Mulle on aina ollu tärkeempää se, että viihdyn työssäni.

 

[Kotkafani]

Työtä vapaa-ajalla. Niin, monilla ylemmillä toimihenkilöillä sisältyy jo työsopimukseen se, että ovat tavoitettavissa ja käytettävissä vapaa-aikanakin.

Ja se näkyy yleensä myös palkkauksessa. Mitä taas tulee ylitöihin, niin monessa tapauksessa ei ylityökorvauksia - etenkin toimihenkilöillä -enää tunneta. Tehdyt ylityös saa vapaana tunti tunnista.

Kyllä varmasti yksi syy noihin pitkiin työpäiviin on tuo saneerauspolitiikka jota yrityksissä harrastetaan. Yhä pienemmän ja pienemmän henkilöstön on tehtävä samat työt mitä tehtiin isommalla porukalla. Ja jonkun on aina uhrauduttava tällöin ja tehtävä pitempää päivää yms.

Joillakin tosiaankin tuo työpäivä päättyy aina viraalisen työajan päätyttyä ja jotkut taas jatkavat painaa toistenkin edestä. Itse olin taannoin yrityksessä jossa oppi juuri tuohon kulttuuriin, että työpäivä päättyy vasta kun työ on valmis. Ei se niin paha homma ollut, kun vastaavasti ne vapaat sai juuri lähestulkoon silloin kun itse halusi - ts. oikeastaan ilmaista työtä ei tullut tehtyä.

En tiedä ovatko suomalaiset sen tunnollisimpia, olisikohan taustalla myös pelko omasta työpaikasta ja samalla myös halu ja tarve pitää työpaikka toiminassa täällä Suomessa ja siten turvata työpaikat - eli ollaan vähän niinkuin pakon edessä tässä globalisoituvassa maailmassa.

Ja sitten vielä toistuvasti viisaat ihmettelevät miksi ihmiset uupuvat työelämässä. Katsoiko joku muuten MOT:n dokumentin Nokian henkilöstöpolitiikasta - aika raadollista vaikka vain tosen osaouolen näkökanta kuultiinkin.

 

[Master God]

Vastaanpa minäkin tähän männäkesänä esitettyyn kysymykseen.

Itseäni ei nimittäin juurikaan haittaa, vaikka työasioissa soiteltaisiinkin kesken vapaa-ajan vieton. Näkisin tämän johtuvan pikkuporvaritaustastani ja -lapsuudestani, nimittäin yksityisyrittäjän on käytännössä oltava tarvittaessa valmis hoitamaan työasioita 24-7 silloin kun asiat niin vaativat. Ja jos jokainen työpuhelu vapaa-ajalla ottaisi närpiöön, olisi moni yrittäjä Kellokoskella tai Niuvanniemessä alta aikayksikön.

En tosin vapaa-ajalla ala varsinaisesti hoitaa mitään työasioita, ellei hoitamatta jättäminen aiheuttaisi kohtuutonta harmia työnantajalle. Ja toisaalta, luen minäkin omia sähköpostejani työajalla...

 

[vetti]

Viestin lähetti Kotkafani
Työtä vapaa-ajalla. Niin, monilla ylemmillä toimihenkilöillä sisältyy jo työsopimukseen se, että ovat tavoitettavissa ja käytettävissä vapaa-aikanakin.

Ja se näkyy yleensä myös palkkauksessa. Mitä taas tulee ylitöihin, niin monessa tapauksessa ei ylityökorvauksia - etenkin toimihenkilöillä -enää tunneta. Tehdyt ylityös saa vapaana tunti tunnista.

Näinhän se minullakin toimii. Enkä itse asiassa kaipaa edes muuta, vapaana kun voi sitten pitää ylimääräisiä pitkiä viikonloppuja tms (kun vain ehtisi)...

Ainoa mitä kaipaisin (kertokaa viisaammat / vastuuntunnottomammat / paremman asenteen hallitsevat): miten tuon yläpään saa off-asentoon kun duunin ovi sulkeutuu? Itselläni se ei onnistu, työmatkat menee aina duunijuttuja mieittiessä, illalla ja viikonloppuna tulee moneen kertaan työasiat mieleen. Monet (ja myös monet parhaimmat) ratkaisut ongelmiin ovat löytyneet 'nukkuessani'.

 

[Redalert]

Minulla suhtautuminen työhön ollut aina sillä periaatteella, että työ hoidetaan aina kunnolla alusta loppuun ja kun hommat tehty, niin sitten TODELLAKIN vapaalle. Työasioita ei pitäisi joutua miettimään myös vapaa-ajalla. Joissakin ammateissa tai työtehtävissä tämä voi olla ehkä mahdotontakin, mutta minusta se on väärin. JOKAINEN ansaitsee myös vapaa-aikaa ! Olemmehan muutenkin jo suurimman osan ajastamme töissä.
Minulle aina henkilökohtainen vapaa-aika ollut tärkeimmässä roolissa. Mennyt jopa palkan edelle. Osin tällaisista syistä, liiasta paineesta johtuen aikoinaan otin loparit edellisestä työpaikastani. Vaikka palkkani putosikin melko huomattavasti.
Tärkeintä on, että nykyisin todella nautin työstäni, saan ajatukseni nollattua työasioista ja minulle jää riittävästi vapaa-aikaa. Työ on minulle vain välttämättömyys, jolla turvataan eläminen. Jos yhtäkkiä olisinkin miljardööri, en tekisi enää töitä, vaan antaisin paikkani sitä todella tarvitsevalle. Saan kyllä ajan kulumaan mainiosti ilman työtäkin.

 

[bozik]

Suomalaisina voisimme olla ylpeitä siitä, että meillä on velvollisuudentuntoa työntekoa kohtaan. Näin kuuluu ollakin.

Mitä työhön ja vapaa-aikaan tulee, niin kyllä minä vapaallakin työpuheluihin vastailen silloin kun niitä tulee. Aika harvinaista tämä tosin on. En missään nimessä haluaisi sellaista duunia, joka on tiukasti rajattu tyyliin töitä työpaikalla ja lomaa kotona. Ne asiat jotka minun kuuluu hoitaa niin ne hoidan, kotoa tai työpaikalta.