Juurikin tätä olen yrittänyt toitottaa, niin täällä, kuin kaduillakin kavereitten kanssa. Itselläni tuo ulosanti ei ko. aiheeseen ole ehkä ollut noin hyvä, kuin sinulla.Ja nyt mennään sitten siihen puheeseen "näytönpaikoista" ja junnujen peluuttamisesta. Lahjakkaille junnuille täytyy olla rosterissa heidän kyvyilleen ja osaamiselleen sopivaa roolia tarjolla. Tämän lisäksi vierellä täytyy olla kokeneita ja Liigaan tasonsa osoittaneita pelaajia, jotta junnuilla on helpompi paikka nousta esiin näiden mentoreiden rinnalla. Hyvänä esimerkkinä tästä toiminee se kuinka Hyry/Antti-Roiko kasvoivat Anttilan rinnalla, ja kuinka Paaso kehittyi ykkösparissa Ohtamaan rinnalla.
Menestystä ja kehitystä ei tule jos sinne kentälle laitetaan vaan junnut pelailemaan keskenään ja opettelemaan Liigan vauhtiin. Sen sijaan siellä kentällä on se Ohtamaa, Anttila ja Kemppainen kertomassa miten tuossa tilanteessa olisi kannattanut pelata, tai mitä tehdään seuraavaksi. Näiltä pelaajilta opitaan paljon asioita, jotka ovat uran jatkon kannalta äärimmäisen tärkeitä. Jos meillä on junnuissa jalostumassa Viuhkolan kaltainen playmaker niin on parempi, että siinä vierellä pelaa Teemu Turunen tai Reid Gardiner iskemässä ne maalit sisään, kuin että siinä vierellä pelaa toinen junnu, joka tekee niistä syötöistä kauden aikana 3 maalia. Olisiko Alasiurua tai Antti-Roiko viimeistellyt Turusen paikalta päälle 30 maalia Koivusen syötöistä? Ei olisi. Samoin voidaan miettiä, että tekisikö Korpimäki enemmän maaleja Tardifin kanssa pelatessa vai Alasiuruan kanssa pelatessa?
Joukkue on siis rakennettava niin, että junnuilla on oikeasti paikka onnistua. Tätähän Myllykoski nyt tekee. Hän ei hanki joukkueeseen yhtäkään keskinkertaisuutta vaan taattua laatua, joiden rinnalla muiden pelaajien on helpompaa nousta esiin. Junnujen on kuitenkin lunastettava paikka Liigassa suorittamalla hyvin silloin kun paikka tulee ja antamalla näyttöjä ensin vaikkapa siellä Hermeksessä tai nelosketjussa kun paikka tulee. Antti-Roiko teki näin, Hyry teki näin, Koivunen teki näin, Paaso teki näin. Samaan tapaan se Ohtamaa on saanut kasvaa esikuvansa Kukkosen kanssa sellaiseksi pelaajaksi mitä hän on nyt. Kaudella 07-08 hän pääsi pelaamaan 10 peliä Kärpissä ja loisti Hokissa 15 pelin ajan. Tämän jälkeen hän sitten ottikin sen paikan vakiokokoonpanosta itselleen.
Junnut pellaa junnuissa keskenään, mutta Liigassa siihen tarvitaan juurikin nuo mentorit ja satavarmat tuloksen tekijät, jotta voi ammentaa oppia ja kehittyä ihmisenä, sekä pelaajana.
Hieno kirjoitus!