Nämä oudot leffat on jotenkin "hämärä" käsite. Jos leffa on "oikealla tavalla" outo ja ei vedä yli, yleensä leffa on silloin myös hyvä. Tässä ketjussa mainittuja leffaja (esim: Being John Malkovitch, Sin city ja Kokki, varas, vaimo ja rakastaja) ovat kyllä outoja, mutta silti äärettömän hyviä ja viihdyttäviä elokuvia.
Sitten on taas sarja "outoja, tylsiä ja p**koja elokuvia." Esim Blueberry, blue velvet ym.
Yksi sarjassa outo leffa on
Rosencrantz & Guildenstern Are Dead. Kyseistä leffaa ei ikinä tullut kokonaan katsottua, mutta joskus vhs -aikaan tuli tämä vuokrattua kaveri porukassa ja kun eka tunti leffasta keskittyy siihen että kolikon heiton tuloksena on aina "heads" niin ei intoa loppuun asti katsomiseen löydy. Toisaalta leffa opetti minulle mitä tarkoittaa "retorinen kysymys" joten ehkä pitäisi koittaa nyt noin 10 vuotta vanhempana koittaa uudestaan katsoa elokuva.
Rinksu kirjoitti:
Sairaasta ja oudosta tulee heti mieleen Paha poliisi. Tuli joskus mulkoiltua, kun kriitikot kerran kehui. Ei ole toista kertaa tarvinnut.
Paha poliisi on todella hyvä esimerkki oudosta, mutta silti hyvästä elokuvasta. Itse sain kyseisestä leffasta sairaan paljon irti ja toisella katsomis kerralla olin jo unohtanut "törkeydet" ja osasin keskittya elokuvaan oikealla tavalla. Leffassa paljon todella "sairaita" kohtia jotka mielentilasta riippuen saa joko hekottelemaan tai muuten vain repeilemään. Esimerkkinä kohtaus jossa päähenkilö pysäyttää auton ja kyselee ajokorttia.