Tepsi on saattanut nyt tuon torstaisen voiton myötä saada itseluottamusbuustin. Monessa pelissä ennen EHT-taukoa Palloseura laukoi vastustajaa enemmän, mutta hävisi, ja monesti notkahti siinä ~2 maalin tappioasemassa. Nyt kun ollaan päästy eroon niistä saatanan Paskarannoista, Lässeistä ja Gysberseistä, ja tilalle on tullut ensi kaudelle pelipaikkaa tavoittelevia (tai jo tavoitteen saavuttaneita) Vainioloita ja Sammalmaita, niin onhan tuo jo paljon mukavampaa katsottavaa. Rantanen on tietenkin se ehdoton kirsikka, vaikkakin esimerkiksi tätä peliä katsoessa pelottaa, että lähtee parempiin piireihin P-Amerikkaan jo ensi kaudeksi. Täydellistä dominointia välillä, milloin karvaa kiekon Ässä-pelaajalta ja milloin porilaiset joutuvat puolustamaan häntä kahdella äijällä hyökkäyspään kulmassa, kun yhdellä miestä ei saada kuriin, mikäli pysyy vaan liikkeessä. Sen jälkeen tilaa aukeaa muualle, ja Rantanen on tarpeeksi fiksu laittamaan kiekkoa eteenpäin. Pikkaraisella oli jo pari paikkaa lyödä hattu taululle, ja varmasti paikkoja tulee vielä kolmannessa lisää, mikäli Rantanen jatkaa samaa pyöritystään.