Toka erä oli hyvä meiltä, mutta muutenhan peli ei ollut mitenkään hanskassa.
Ottelu oli Tapparan taskussa Tapparan jäähyjen jälkeen aina Jypin ensimmäiseen jäähyyn saakka. Kolmannessakaan erässä ei johtoasemassa ollut mitään hätää, mainitsemani tilanne ja peli taas maalin peli.
Tappara puolustaa muista kärkijoukkueista poiketen paljon aluetta ja siellä tuntuu pelaajia hukkuvan vähän yhdellä sun toisella. Vastustajat ottavat sektorista oman ukon, jonka pitävät pihdeissään oli tällä kiekko tahi ei. Tätä olen kaivannut Tapparan omaan puolustus alueen peliksi myös. Merkataan se oma äijä ja ollaan iholla. Viimeisellä minuutilla jokaisella pitää olla se oma mies, joka tarvittaessa kaadetaan 2-3 sekuntia ennen summeria.
Kolmannessa erässä oli taas tilanne, jossa Hytönen nousi maalin takaa ja Tapparan maalilla tehtiin Ojamäen toimesta tälle kunniakuja. Ei siellä maalilla kyllä ketään muutakaan ollut, mutta Ojis oikein peruutti tieltä pois. Hidastuksesta näkyikin hyvin, että 5 kirves rinnan seassa oli 1 hurrikaani ja torjunnan jälkeen alkoivat kädet käymään Ojamäkeä kohti, että älä nyt noin pelaa.
Edelleen uskon, että oma pää tililtään tosi peleissä. Kunhan veskarilla koppi tarttuu, niin siellä suunnassa ei hätää. Enemmän huolettaa hyökkäyspeli ja nousujohteinen suorittaminen. Ja keskialueen ylitys kiihtyvällä vauhdilla. Trap on ollut myrkkyä jo kolmatta vuotta, se on suuri mysteeri mikseibkikkapankkiin ole kaivettu hidasta, koko viisikon lähtöä.