Tämä peli on aivan Detroitin hallinnassa ja taustalla on tämä kuuluisa minunkin usein käyttämäni "syy ja seuraus"-asetelma, eli Ducksit ja Carlyle eivät kykene vastaamaan Babcockin neljän ketjun rulettiin. Ducksien oljenkorsi oli jatkoajan alussa, ja mitä pidemmälle peli menee sitä todennäköisempää on wingsien voitto.
Carlylen peluutus on kyllä ihmeellistä. Ensin mies istuttaa nelosketjua n.15 minuuttia perse kylmänä penkillä ja sitten heittää vetämään lyhyen vaihdon, jossa Noksu ja kumppanit olivat aivan kusessa, kun pelituntuma oli zero. Varsinaista suolausta Carlylelta, en ymmärrä.
Ihmeitä saa tapahtua, että punakone tämän ottelusarjan häviää, sillä niin kapea on Ducksien materiaali. Tällaiset pitkät jatkoerä-pelit vaan lisäävät entisestään laajemmalla materiaalilla operoivan wingsien jatkoon menon todennäköisyyttä.
Pakko ihailla tuota Babcockin epä-kanadalaista peluutusta eli neljällä kentällä ja vauhdilla momentum omalle joukkueelle.
Alan muuten lähestyä analyyseissäni tamimaisia sfäärejä.