Tulos ratkaisee, ja pelin toimivuuttakin voidaan sillä mitata noin niinkuin absoluuttisessa mielessä. Mutta let's face it, Suomi on purjeissa koko ajan tasaviisikoin eikä ylivoimakaan toimi. Peli ei ole sellaista, josta välittyisi hurmos ja taito, halu voittaa ja ilo pelata. Kuten sanoin: puolustustaistelua. Tottakai toivon, ihan jo meidän veteraanien vuoksi, voittoa, mutta siinä missä Torinoa jossittelen ja harmittelen edelleenkin melko usein (en ole päässyt sen yli), Vancouverin ja nyt Sotshin tapauksessa ei tilanne ole sama.
Haha: Ericsson: "...tighttare".