Kauden eka Nordiksella yytsitty matsi ja oli kyl sellanen käänteistrilleri, ettei tartte vähään aikaan mennä uudestaan. Kovin ääni hallissa kuului haukottelusta. Yleensä tasuriin, jatkoaikaan ja ääritasaiseen voittolaukauskilpailuun päättyvät matsit on ikimuistoisia, mut tää oli sitä korkeintaan paskuudessaan. Kumpaakaan jengiä ei kiinnostanut edes esittää pelaavansa jääkiekkoa ja totaalinen tsempin puute kulminoitui niin surkuhupaisaan rankkuskabaan, etten keksi sanoja sitä kuvaamaan.
Ilmeisesti IFK palkkaa pelaajansa tuntiliksalla eikä urakkaliksalla.
Montakohan sellasta IFK:n hyökkäystä tuli, että joku heebo hiihtää kiekko lavassa päätyviivaan asti, kunnes lörväyttää vasta nollakulmasta plöps-tyyppisen luirulaukauksen about maalia päin. Sen harvan kerran, kun niistä tuli onnenkantamoisena ripari, muut punapaitaiset kaverit olivat varmaankin ostamassa hodaria tai hakkaamassa löysää tattia, kun ei ketään näkynyt suunnilleen siniviivaa lähempänä maalinedustaa.