Ryan Carter on isojen maalien mies. Sarjan toisessa pelissä hän teki tärkeän 2-2-tasoituksen ja nyt siis draaman huipentaneen 3-4-voittomaalin. Olen kovasti iloinen Devilsin nelosvitjan puolesta. Giontan, Carterin ja Bernierin panos oli ratkaiseva tämänkin ottelun voittamisessa.
Martin Brodeur taas on joukkueelleen velkaa nollapelin. Sen verran kamala imaisu tuo 3-3-tasoitus oli. Tämä katastrofi oli tavallaan odotettavissa, sillä Marty on läpi pudotuspelien pomputellut kiekkoja ja säätänyt trapezoidin kanssa. Tähän saakka takaiskuja ei ollut tullut, mutta tämä hutilointi meinasi käydä kalliiksi.
Mitä vielä tulee tuohon Brodeur-huuteluun, niin oikea-aikaiset ja oivaltavat solvaukset ovat mitä parhainta polttoainetta Devils-Rangers-vihanpidolle ja todellakin kuuluvat asiaan, mutta edelleen: Loputon ja samaa kaavaa toistava räksytys on todella väsynyttä ja vievät samalla terän pois perustelluilta heitoilta. "Rivalry" ei muuta surkeaa läppää muuksi.