Jumalaude mikä ottelu. Teki todella hyvää katsella Ässien rökittävän jyväskyläläisiä. Kun lukemat olivat avauserän jälkeen 3-0, oli hyvä fiilis. Kun tehtiin jo 4-0, oli vielä maukkaampi. Yleensä JYP ja muutkin ovat aina rökittäneet Pataa rumasti, mutta nyt oltiin itse monen maalin johdossa. Vähänkö teki hyvää.
Päätöserässä iski sitten ramppikuume tai hätätarpeet housuihin kesken pelin ja päästettiin vastustaja tasoihin. Ässät ei kuitenkaan luovuttanut, vaan vei lopulta kaikki pisteet omalle tilille. Tärkeä voitto, ja todella vaiherikkaan matsin päätteeksi. Ei olisi todellakaan tarvinnut vääntyä noin pahasti, mutta pääasia että selätettiin vaikeudet ja käännettiin paatti takaisin pystyyn.
Marttisen maalista tuli heti muistot mieleen legendaarisesta kultamaalista, kuten joku mainitsikin jo muutamia sivuja aiemmin. Pelissä oli tunnettakin tänään, pois lukien päätöserän ekat 10 minuuttia, joiden aikana Ässät oli aivan jäässä. Viihtyisä ja voitokas lauantaipeli, harmi ettei sitä ollut katsomassa kuin karvan päälle 4000 henkeä. JYP ei toisaalta ole mikään magneetti porilaisille.
Olen tyytyväinen kaikesta huolimatta. Menisin Winstoniin voitonkaljalle, ellen olisi jo lupautunut menemään juopottelemaan kavereiden luo.
Ensi viikolla olen kuitenkin menossa mukana Mikkelissä ja Lappeenrannassa. Innolla odottaen.
Kiitos ja hyvä Ässät!