Eipä hävitty huonolle, mutta huonolla esityksellä kyllä. Ketterä on hyvin valmennettu ja kurinalainen joukkue, joka koostuu hyvistä yksilöistä. Meilläkin on hyviä yksilöitä. Sanoisin jopa, että parempia kuin Ketterällä. Näyttävät vaan aika huonoilta, kun joukkuepeli ei toimi. Taidot eivät ole hävinneet mihinkään.
Istuin tänään vaihteeksi hieman ylempänä ja lähempänä keskiviivaa. Aika selvästi näkyi siihen joukkuepelaamisen suurin ongelma, eli kiekollisena ja kiekottomana ylimiehitetään kaukalon kiekollinen puoli. Tällöin toinen laita jää tyhjäksi ja yhdellä poikittaissyötöllä avataan puolustus kuin kivikova olut janoisena.
Hypoteettisena esimerkkinä kiekko on omalla puolustajalla omalla alueella eikä vastustaja karvaa aggressiivisesti. Kiekko avataan laitaan tai keskelle:
1) Keskelle avattaessa sentteri ajaa normaalisti lähelle toista laitaa. Samalla kiekottoman puolen laitahyökkääjä ajaa keskikaistalle. Kiekollisen puolen laita nousee ylöspäin omaa laitaansa.
2) Laitaan avatessa avauksen saanut pelaaja on alempana kuin muut hyökkääjät, jotka sitten ajavat keskeltä laitaan ja kiekottomalta puolelta keskelle.
Molemmissa tapauksissa meillä luistelee kaksi pelaajaa peräkkäin laitaa pitkin kuin tivolin possujunassa. Toinen laituri viipottaa keskellä ja toisessa laidassa ei ole ketään. Tämä on helppo puolustaa pois ja avata vielä sinne vapaaseen laitaan. Mikäli hyökkäysalueelle päästään, on vaikea saada laukaisupaikkaa, kun yksi puolustava pelaaja voi pelata molemmat kiekollisen laidan pelaajat pois. Tällöin kiekko lyödään ränniin toiselle pakille keskellä oleva hyökkääjä ei ehdi rännikiekkoon millään. Pahimmassa tapauksessa rännikiekko hävitään ja vastustaja pääsee taas vapaasti nousemaan tyhjää laitaa pitkin. Taas on kiire ja pitkä matka kiekolle.
Mistä tämä sitten johtuu?
1) Ajoitus. Avauksen saava laitahyökkääjä on paikallaan tai menossa vielä omiin syötön saadessaan. Muut hyökkääjät ovat matkalla ylöspäin.
2) Maltti. Pakko ei malta antaa helppoa avaussyöttöä. Laituri odottaa ja menettää vauhtinsa. Muut hyökkääjät ovat jo matkalla ylöspäin.
3) Laiskuus / väsymys. Hyökkääjät eivät tule tarpeeksi alas hakemaan avausta tai lähtevät ylöspäin liian nopeasti, jolloin avaussyöttö muuttuu hyvin vaikeaksi. Tätä nähtiin paljon Ketterä-ottelun toisessa erässä, kun Ketterä sai pitkiä pyörityksiä ja vaihtoon oli pitkä matka.
Kun kenttä venyy ja ajautuu yhteen laitaan kiekollisena, on siitä kova kiire omiin, kun kiekko menetetään. Kuulostaako tutulta? Kun kentällinen venyy ja ajautuu yhteen laitaan, on vastustajan helppo puolustaa, kun syöttösuuntia ei ole. Taas pitäisi kuulostaa tutulta. Entä hyökköysalueen rännittely? Joo-o sitäkin nähdään jatkuvasti.
Tämä on niin selvä ongelma, että tällainen penkkiurheilijakin sen näkee. Valitettavasti vielä erästä ja ottelusta toiseen. Treeneissä pitäisi varmaan jakaa keskialue pystysuunnassa kolmeen kaistaa tötsillä. Laiturit eivät saa tulla sieltä keskellä eikä sentteri laitaan. Sitten harjoitellaan avauksia ja keskialueen ylittämistä.
Ketterää, KeuPaa, FPS ja hyvän päivän sattuessa IPK:takaan vastaan ole mitään palaa tällä pelisysteemillä. Siis hyvä päivä IPK:lle. Heikommat voidaan tosistetusti voittaa yksilöiden avulla, mutta tiukkaa tekee ja välillä myös hävitään.
Kautta on nyt takana ensimmäinen neljännes. Aikaa on parantaa ihan riittävästi, mutta osaako valmennus ajaa tällaisen muutoksen sisään? En ole ihan varma, mutta kohta se pitää aloittaa, jos jotain halutaan.
Jostain syystä kuitenkin nautin halilla olosta ja aion käydä siellä myös vastaisuudessa.