Monena vuonna olen Rantakaria IFK:hon kaivannut, vähintään Bluesin konkurssivuodesta lähtien mutta jo IFK:n junioreissa vaikutti lupaavalta. Jos on nyt saanut itsensä kuntoon, nostaa hän pakiston tasoa melko lailla, mutta hieman kuitenkin nyt pelottaa että Melart, Rantakari ja Lyytinen ovat kaikki vähän sellaisia isojen loukkaantumisen rikkomia ja ehkä se heidän isoin potentiaali ja terävyys on loppu-uran ajalta viety. Toivottavasti vastoinkäymiset ovat kaikilla takanapäin ja niistä on jäänyt käteen paljon oppia, kokemusta ja taistelutahtoa.
Jotenkin sellainen fiilis, että Rantakarin hyökkäyspään kiekollinen upside ei ole aivan Hongan tasoa (paitsi laukauksessa), mutta toisaalta oman pään pelaamisessa puhtaasti on jonkin verran, jopa selvästi, parempi.
Olettaisin, että tuli halvemmaksi kuin Honka, koska loukkaantumiset verottavat hänen mahdollisuuksiaan vaatia kovaa palkkaa. Olettaisin myös, että stadilaisena ja kolleissa pelanneena on parempi osa joukkuetta kuin Honka olisi ollut. Että kyllä tämä selkeästi positiivisuuden puolelle kääntyy. Yksi, mutta vain yksi peukku Salmelaiselle.