Ota riski! Rakastu Suomenruotsalaiseen!

[Senior]

Virittääkseni keskustelua laimeaan heinäkuun alkuun, avaan ketjun ylläolevasta aiheesta. Oma rouvani on nimittäin suomenruotsalainen ja olen saanut umpisuomalaisena monet rehevät naurut tuon verrattoman 'bättrefolket'-vähemmistöryhmän maneereista ja kuuntelemisesta. Rouva on 'pelimies', nimittää suomenruotsalaisia itsekin 'svedupelleiksi'. Joten tämä ketju on avattu viihteelliseksi, älköön kukaan vetäkö sieraimiinsa mitään sopimatonta!

Pieni esimerkki heidän 'kielivammaisuudesta' on se, että kun he kysyvät puhelimessa: Är du dåligt? se pitää kääntää suomeksi: 'oletko pahasti'! Mitä helvettiä? Oletko pahasti? Eihän sellaista sanontaa ole olemassakaan! Kaikki hänen puhelut minulle alkaa: Oletko pahasti? Eiiii. Olen helvetin hyvin! Toinen yleisessä käytössä oleva hokema selvästi tuntuu olevan: Vet du? Joka hemmetin toiseen lauseeseen pitää sisällyttää vet du? Ja joka hemmetin pippaloissa kaivetaan laulukirjat esille ja kailotetaan 'helan går, uffaffaa uffaffaa...' .On ne koneita?:D :eek: . (Mutta aika makeita...;))

Onko samoja riesoja?

 

[finnjewel]

Vet du -hokema nyt on ihan selvästi kopsattu anglokulttuurin You know -hokemasta. Tiäksä.

-Suomenruotsalaisissa ottaa joskus pattiin se, että kun niiden kanssa alkaa umpisuomalainen puhua ruotsia, niin keskustelukieli vaihtuu yleensä tosi nopeasti suomeksi. Ihan kuin olisivat mustasukkaisia omasta kielestään.

-Hyvä keino saada suomenruotsalaiset liriin näennäisesti sujuvan suomenkielensä kanssa on ruveta juttelemaan luonnosta, esim. linnuista, kaloista, hyönteisistä, sienistä, kukista. Niitä ne harvoin osaavat muuten kuin ruotsiksi.

-Hyviä tyyppejä Suomen svedupellet kylläkin on. On ne jotenkin rennompia kuin meikäläiset.

"Mä tiedän yks kiva baari Töölöössä!"

 

[Senior]

Viestin lähetti finnjewel

-Suomenruotsalaisissa ottaa joskus pattiin se, että kun niiden kanssa alkaa umpisuomalainen puhua ruotsia, niin keskustelukieli vaihtuu yleensä tosi nopeasti suomeksi. Ihan kuin olisivat mustasukkaisia omasta kielestään.

Bra point, tai jotain. Kun likkaporukan keskinäistä höpötystä seuraa, kun itse olen paikalla, on aina tietyt ja saman henkilöt, jotka huomaavaisuussyistä vaihtavat kieltä, jotta minäkin ymmärrän (ymmärrän 99,9% heidän puheistaan). Toinen puoli on niitä -uffaffaa bara på svenska -puusilmiä, jotka eivät pidä umpisuomalaisia, tai ketään muitakaan juuri minään! Mokomat treeöögonit!:D (käännetäköön: puusilmät!)

 

[finnishninja]

"Ja sku pörja kööra rekka! Praa jop, måste para haa vänkäri!" - tuumaili siskonmies, joka on suomenruotsalainen.

Monia hauskoja eroja, niin kielessä kuin kulttuurissakin. Yksi johon itse törmäsin:

Suomalainen kassanhoitaja kaupassa:
"Ja tuliko muuta?" "Kiitos ei", -vastasin minä.

Ruotsalainen kassanhoitaja kaupassa:
"Är det bra så (onko hyvä näin)?" "Nej tack", -vastasin minä....

De'e saatans jeevla de.... men mycke kiva!

Vanha juttu suomalaisesta telineiden rakentajasta joka saapui lomalle Suomeen. Poliisit jotka pysäyttivät hänet sattuivat olemaan suomenruotsalaisia. Patu ei oikein ymmärtänyt heitä ja kertoi myöhemmin käsi suun edessä nauraen:
"Enhän minä ymmärtänyt niitä poliiseja, mutta kyllä löytyi Suomi kun MINÄ aloin puhumaan ruattia!":D

 

[kookoo]

Viestin lähetti finnjewel


-Suomenruotsalaisissa ottaa joskus pattiin se, että kun niiden kanssa alkaa umpisuomalainen puhua ruotsia, niin keskustelukieli vaihtuu yleensä tosi nopeasti suomeksi. Ihan kuin olisivat mustasukkaisia omasta kielestään.

Täytyy tunnustaa että minä kuulun näihin.
Mutta syy tähän on enemmänkin se että kun kerran osaan puhua suomea ja umpisuomalaisen ruotsin taitaminen voi joskus olla vähän hidasta (Niin kuin minun saksan puhuminen).
Ja kun se on hidasta tulee keskustelusta enemmänkin kiusallista kun ei tiedä että pitääkö auttaa sanojen löytämisessä vai odotella että keskustelu kumppani sen keksii. Mutta kummassakin tapauksessa itse keskustelun aihe kärsii.
Siis tämä pätee kun toinen osapuoli ei ole oikein varmaa ruotsinpuhuja.

Siis toisin sanoen miksei puhua suomea kun molemmat sitä puhuvat sujuvasti.

 

[Nikke]

Viestin lähetti kookoo


Täytyy tunnustaa että minä kuulun näihin.
Mutta syy tähän on enemmänkin se että kun kerran osaan puhua suomea ja umpisuomalaisen ruotsin taitaminen voi joskus olla vähän hidasta (Niin kuin minun saksan puhuminen).
Ja kun se on hidasta tulee keskustelusta enemmänkin kiusallista kun ei tiedä että pitääkö auttaa sanojen löytämisessä vai odotella että keskustelu kumppani sen keksii. Mutta kummassakin tapauksessa itse keskustelun aihe kärsii.
Siis tämä pätee kun toinen osapuoli ei ole oikein varmaa ruotsinpuhuja.

Siis toisin sanoen miksei puhua suomea kun molemmat sitä puhuvat sujuvasti.

kookoo vei sanat suustani. Jos kerran kommunikointi sujuu paremmin suomeksi niin silloin puhutaan suomeksi eikö.

Oli tuossa vuosia sitten eräs tuttu joka oli sitä mieltä että hänen ruotsintaitonsa kaipaavat kohennusta. No, jokainen porukastamme joka ruotsia osaa puhui hänen kanssaan ruotsia. Sanomattakin lienee selvää että taidot kohenivat.

Niin ja Seniorin mainitsemista snapsilauluista. Ei niistä kaikki pidä (en pahemmin minäkään) mutta se muutaman rivin laulaminen on pieni paha siitä että sitten pääsee snapsin makuun :D

 

[Senior]

Viestin lähetti Nikke

Niin ja Seniorin mainitsemista snapsilauluista. Ei niistä kaikki pidä (en pahemmin minäkään) mutta se muutaman rivin laulaminen on pieni paha siitä että sitten pääsee snapsin makuun :D

Totta. Me suomalaiset omassa suoruudessamme ja yksinkertaisuudessamme olemme jättäneet epäolennaisen veks ja keskitymme olennaiseen: ryyppäämiseen!:D

 

[Nikke]

Viestin lähetti Senior


Totta. Me suomalaiset omassa suoruudessamme ja yksinkertaisuudessamme olemme jättäneet epäolennaisen veks ja keskitymme olennaiseen: ryyppäämiseen!:D

Hymiö tai ei niin tuo on (valitettavasti) totta. Meikällä kun sattuu oleman suht sosiaalinen luonne niin en ole ymmärtänyt sitä että "kun juodaan, niin silloin juodaan" mentaliteettia. Mielummin sitten tuollaista Keski-Eurooppalaista tyyliä jossa myös keskusteleminen ja/tai laulaminen kuuluu olennaisena osana illanviettoa.

Ja nyt lopetan ennenkuin menee pahemmin puihin :D

 

[dana77]

'hieman' off-topic juttu: Muutama kuukausi sitten duunista lähtiessäni oli ulkona 1 kpl jossain konfrenssissa ollut Ruotsalainen, joka kysyi minulta tietä keskustaan. No olin itse sinne päin menossa ja sanoin että lähtee mukaan, niin näytän paikan. Tämän pohjustusen kerroin siksi, ettei kukaan pidä minua huonona häviäjänä. Tämä tapahtui nimittäin 2 päivää Suomi-Ruotsi SB-finaalin jälkeen.

Matkalla juttelimme urheilusta englanniksi (äijä oli pelannut muuten tämän Ruotsin päävalmentaja Hardy Nilssonin kanssa lätkää penskana). Tyyppi kysyi minulta että osaanko ruotsia ja pakko siihen oli vastata että "nej, tyvärr inte". Pari kertaa hieman nolotti, kun ei muistanut jotain englanninkielistä sanaa, vaan joutui korvaamaan sen ruotsinkielisellä...

 

[Annuli]

Itselläni on hirvittävän hyvät kokemuksen suomenruotsalaisista. Kakarana Turussa oli jopa syvästi rakastunut yhteen Tommyyn...

Mutta nyt siis olen naimisissa puolisuomenruotsalaisen kanssa. Isä on suomenruotsalainen ja äiti suomalainen. Tässä on vain se ikävä piirre, että mieheni ei missään tapauksessa halua olla suomenruotsalainen, eikä siten puhu ruotsia tai muutenkaan käyttäydy kuin bättre folke...

Hän on kotoisin pieneltä ruotsinkieliseltä paikkakunnalta, jossa suomalaiset olivat vähemmistö ja näin ollen usein ruotsinkielisten pilkan kohde... syvät traumat... Itse olen yrittänyt elvyttää hänen suomenruotsalaista puolta, itse, kun olen tällainen sekasikiö Turusta (huom. siis syntynyt...mieleltäni porilainen) lappalaisista ja karjalaisista vanhemmista...

Otin siis riskin ja rakastuin, vaikkakin ruotsia ei meidän perheessä kuule kuin minun suustani.

 

[Senior]

Tiedoksi niille, jotka avauksen otsikkoa ihmettelevät:

Hufvudstadsbladet kampanjoi jokunen vuosi sitten lehteään Stadissa esim ratikoiden kyljissä mainoslauseella:

Ota riski, rakastu Suomenruotsalaiseen, HBL. Helvetin hyvä, itseironinenkin kampanja, joka palkittiin sinä vuonna jossakin SML:n skaboissakin.;)

 

[Nikke]

Se oli kai onnistunut kampanja kaikin puolin. Ja kyllähän Stadissa silloin tällöin törmää ihmisiin jolla tuo musta T-paita oranssilla logolla löytyy....

 

[SergeiK]

Viestin lähetti Senior
Ota riski, rakastu Suomenruotsalaiseen, HBL. Helvetin hyvä, itseironinenkin kampanja, joka palkittiin sinä vuonna jossakin SML:n skaboissakin.;)

Ja pari kuukautta tuon kampanjan jälkeen tulikin lööppeihin namusetäkansanedustaja Rainer Erlund ja koko teksti sai aivan uuden substanssin.

 

[Tilatiili]

Jäänmurtajat

Viestin lähetti Senior
ja kailotetaan 'helan går, uffaffaa uffaffaa...'

Kukas katsoi pari kuukautta sitten sunnuntaisen Vapaa pudotus -sarjan Jäänmurtajat -nimisen jakson? Ehkäpä kipein pala suomalaista komediaa ...koskaan? Itse en ainakaan pysynyt nahoissani ollenkaan, niin herkullinen oli viritys. Hyviä pätkiä mainostetaan tuossa brittikomedia ketjussa, mutta tämä oli vielä parempi.

Jaksossa suomalainen pariskunta toteutti haaveensa ja muutti jonnekin Ekenäsin kulmille umpiruottalaiseen kylään meren rannalle. Yrittivät tehdä naapureihin tuttavuutta jäällä auringonpaisteessa karvalakit päässä, mutta semmoiseksi kiikareilla kyttäämiseksihän se sitten meni. No, yhdellä Anderssilla? oli kumminkin suomenkielinen vaimo ja liennytystä tehdäkseen kutsui sitten osapuolet simpukkasopalle. Tässä välissä pahin barasvenskatalande oli hankkinut itselleen Hudstadsbladetin ilmoituksella akan, Pietarista. Olga Iljushin oli opetellut suomen kielen ja joutuikin sitten erikielisen partaäijän kanssa kalastajamökkiin.

Tervetuliaiskekkerit alkoivat ja tuomisina junteilla oli kossua ja kalakukkoa. Tunnelma oli hieman kireä, koska tämä yksi Pälle molotti koko ajan ylimielisenä ruottiksi juttuja jostain nuoruuden gyllenetidereistä, jolloin ei kylillä pyörinyt finskin finskiä. Toiset siinä sitten olivat ymmärtävinään ja Anderssin vaimo suomenteli juttuja kylmä hiki otsalla parahin päin. Onneksi alettiin ryyppäämään, vaikkakin savolaisporukka katsoi kiukkuisena tätä "Helan går" -mekkalaa. Alkoi tilitys. "Kun ei perunoita saanut kylän kaupasta sanalla peruna." "Om du inte kan tala, kan du flytta bort!" "Voi sitten kaupungista vaikka hakea sitä näkkileipää." "Emjekhö mje khaikhi voisi pjuhua englantia?" "Här talar vi bara svenska." "Faktisestihan me olemme kuitenkin Suomessa, joten minä ehdotan, että kaikki puhuisimme suomea." "Men hör du grabbe..." "Höördu höördu, mikä vitun höördu? Puhu saatana suomee!" Revittiin ryysyistä ja kiroten kadottiin kylmään yöhön.

Aamulla kalakukko aiheutti isäntäväelle ripulin, joka iski meren selällä. Seurasi kyykkypaskantamista ja poliisien paikalle kutsumista sekä vesijohtojen katkomista.

Nauha löytyy, perässä muistaakseni ATV-aikuisviihdettä, jos joku välttämättä haluaa nähdä. Kiitokset Stella Polaris -teatterille tästä legendaarisesta tunnista Suomi(-Ruotsi)-viihteen huipulla.

Itse aiheesta, kerran olin treffeillä hymyileväisen ja nauravaisen suomenruotsittaren kanssa. Huolestunut hän oli ainoastaan siitä, asunko Nordväst- vai Sydvästpassagenilla? Ne kuulemma sekoittaa. Sittemmin ei hänestä ole kuulunut mitään.

 

[finnishninja]

Joo, kyllä suomenruotsalaiseen voi rakastua! Yksi sellainen johon on joku rakastunut on Mark Levengood. Hänen aviomiehensä nimi on Jonas Gardell:p

Viimeisten tietojen mukaan he odottavat vauvaa. Mark ei tosin aio synnyttää, vaan raskaana oleva nainen on Jonaksen lesbo ystävä.. Hurjaa sukua eiks je?

 

[Senior]

Viestin lähetti finnishninja
Joo, kyllä suomenruotsalaiseen voi rakastua! Yksi sellainen johon on joku rakastunut on Mark Levengood. Hänen aviomiehensä nimi on Jonas Gardell:p

Viimeisten tietojen mukaan he odottavat vauvaa. Mark ei tosin aio synnyttää, vaan raskaana oleva nainen on Jonaksen lesbo ystävä.. Hurjaa sukua eiks je?

Niin, ja jos tulee poika, tulee nimeksi tietty
Mark Jonas Levengood-Gardell. Kaunista!:confused:

 

[Oloneuvos]

Meikäläinen viettää kesänsä Nauvon maisemissa. Suåmenruåtsalaisia on niillä main alkuasukkaiden joukossa enemmistö. Täytyy kyllä sanoa, että ainakaan rannikon tyttölapseen en retkahtaisi ellei hänen isällään olisi suuri maatil...äh, tyttelillä olisi isot...ei kun siis noh... kyllähän te tiedätte(ainakin Senior)! :)

Sisäänpäin lämpiävyys ja sisäsiittoisuus kukoistavat yhdessä kadehdittavan hyvin opitun kotiinpäinvetämistaidon kanssa.
Jottei menisi vallan negatiiviseksi niin todettakoon, että kyseisestä kansanryhmästä löytyy paljon hyvin sivistyneitä ja mukavia ihmisiä, asunevat vaan jossain muualla.

Jos nyt kaikesta huålimatta retkahtaisin rantaruotsalaiseen, niin silloin jompi kumpi edellä mainituista ehdoista (tai molemmat) on täyttynyt. ;)

 

[Senior]

Viestin lähetti Oloneuvos
Täytyy kyllä sanoa, että ainakaan rannikon tyttölapseen en retkahtaisi ellei hänen isällään olisi suuri maatil...äh, tyttelillä olisi isot...ei kun siis noh... kyllähän te tiedätte(ainakin Senior)!

Tää rouvan heimo kun ei ole sisäsiittoista eikä niillä ole maatilaa, joten mulle riitti...;)

 

[Oloneuvos]

Viestin lähetti Senior


Tää rouvan heimo kun ei ole sisäsiittoista eikä niillä ole maatilaa, joten mulle riitti...;)

Onneksi olkoon. Täällä saaristossa vaan tuntuu enemmistöllä karjupuolisista olevan aina kupit nenän alla...ehkä unohtaakseen, että ne ovatkin perheen ainoat kupit. :D

 

[Kidd]

Det är jätte kiva!

Jees, tai jåå, vaimon isä on suomenruotsalainen. Ihan ok tyyppi. Suomea ja ruotsia tulee vähän päällekäin mutta viis siitä. Oma vaimo ei kylläkään puhu ruotsia, ei vaikka hohtimilla vääntäisi. Appiukon suku on melko puhtaasti ruotsinkielisiä, toki suomikin taittuu mutta aina kun jotkut iloiset sukupippalot on käsillä pääasiassa kuulee vain ruotsia. Vaimon serkku on vielä kaupan päälle naimisissa norjalaisen kanssa, joten soppa on melkoinen.
No anyway, suomenruotsalaiseen kylttuuriin pääsin minäkin eräillä ristiäisillä tutustumaan, ja mitä tehtiin kun oli aika ottaa sanpsia? No laulettiin juomalaulu tietysti. "Ken on syntynyt tammikuussa..." ja sitä rataa. Kun oma kuukausi osui kohdalleen, piti grogi heittää naamariin. Meikäläistä avitettiin laulamalla suomeksi tuo oma kuukausi, muuten mentiin ruotsiksi. Parhaat (appi) olivat syntyneet kolmessa eri kuussa.

Merkillisintä hommassa oli se, että humalatilan saavutettua lakipisteensä, ymmärsin kaiken mitä norjalainen puhui. Selvästä päästä tämä tuskin olisi mahdollista.