Opethin paras levy?

[M10]

Tietääkseni Jatkoajassa on suhteellisen vahva kannattajakunta tälle loistavalle ruotsalaiselle bändille. Nyt kysytäänkin, mikä on teidän mielestä Opethin paras levy? Vaihtoehtoja on kahdeksan, ilmetymisjärjestyksessään.

Samaan syssyyn saa ilmoittaa myös oman suosikkibiisinsä Opethilta. Se ei ainakaan itselle ole helppoa, koska niitä löytyy niin monta, mutta yritetään kuitenkin.

Minun mielestäni Opethin paras levy on Blackwater Park ja paras biisi (tällä hetkellä) on Godhead`s lament (Still Life).

 

[Cube]

Tää on hyvä ketju. Mutta miksei oo laitettu sitä mahdollisuutta, että näkisi mitä muut ovat äänestäneet? Buu!

Arvatkaapas mille itse annoin äänen? :)

 

[Jääkuutio]

Kyllähän se taitaa Blackwater Park olla. Aika vaikea kysymys vaikka en kyseistä bändiä enää juuri kuuntelekaan...

 

[Jet Pilot]

Deliverance.

 

[avatar]

Aika vaikea kysymys vaikka en kyseistä bändiä enää juuri kuuntelekaan...

Itse kuulin juuri ensimmäistä kertaa tuon nimisestä bändistä.

 

[nuck]

Opethilla on kyllä niin paljon hienoja levyjä ja biisejä, että vaikeaksi menee. Mutta jos pitäisi jotain valita, niin ehkä My Arms, Your Hearse / Death Whispered a Lullaby.

 

[mazapp]

Vielä en ole kerennyt tarkemmin bändiin tutustumaan. Muutaman kuullun perusteella vaikuttaa erittäin lupaavalta.
Hyvin omanlaistaan musiikkia, ja viime aikoina uponnut erittäin hyvin.

Vielä ainakin vastasin viimeisimmän vaihtoehdon.

 

[Osmo Rapeli]

Lempilapsia nyt on yleensä enemmän kuin se yksi mutta uusimman, Deliverancen ja Blackwater Parkin joukosta äänestin Deliverancea. Kornisti sanottuna niitä harvoja örinäbändejä jossa se örinä sopii musiikkiin täydellisesti kuulostamatta naurettavalta, tekorankalta tai tyhmältä.

Progressiiviset teokset toimivat myös äärettömän hyvin livenä, taso ei tipu. Åkerfeldt taitaakin levyt ja livet huomioonottaen vetää tällä hetkellä oikeasti parasta bändiä maailmassa, enkä nyt liioittele.

 

[Cube]

Vielä en ole kerennyt tarkemmin bändiin tutustumaan. Muutaman kuullun perusteella vaikuttaa erittäin lupaavalta.
Hyvin omanlaistaan musiikkia, ja viime aikoina uponnut erittäin hyvin.

Vielä ainakin vastasin viimeisimmän vaihtoehdon.

Ei sitten tullut mieleen jättää nyt vastaamatta ja palata asiaan, kunhan tuo yllämainittu tutustuminen on saavuttanut riittävän pisteen? :)

EDIT: Vaadin saada tietää kuka muu on äänestänyt Morningrisea!

 

[Ted Raikas]

Itse kuulin juuri ensimmäistä kertaa tuon nimisestä bändistä.

Genreily on joskus sitä itseään, mutta ymmärtäisin, että Opeth on määriteltävissä Progressiiviseksi melodiseksi death metaliksi, tai vastaavaa. Joku sivaltakoot sanojani, jos ihan höpöjä puhun.

En ole itsekään Opethia erityisemmin kuunnellut, mutta hieman silti. Parasta levyä en osaa vielä sanoa, mutta todettakoot, vaikka en ole metallimusiikin suurkuluttajia ja varsinkaan tämä deathmetal genre ei oikein sisuksia kosketa merkittävästi, niin Opethissa on tiettyä ehkä juuri sitä melodista ja jopa PF:maista otetta joka aina kyllä herättää määrättyä mielenkiintoa. Ehdottomasti kannattaa tutustua, ennen kuin tuomitsee. Eihän tämäkään kaikille voi kolista ja en nyt näkisi, että sitä on automaattisesti musiikillinen juntti, jos ei välitä.

Rauhallisempi Opeth kuulostaa ehkä hieman Porcupine Tree:lta, joka on kyllä mainio bändi.

 

[mazapp]

Ei sitten tullut mieleen jättää nyt vastaamatta ja palata asiaan, kunhan tuo yllämainittu tutustuminen on saavuttanut riittävän pisteen? :)

Siksi vastasinkin viimeisimmän vaihtoehdon :) Noh, olisihan sen voinut tietenkin jättää vastaamatta. Palataan asiaan kunhan bändi on käynyt tutummaksi.

Eiköhän tässä lähiaikoina tule hommattua vähintään Blackwater Park ja The Ghost Reveries.

 

[Datsun]

Paras biisi on Ghost of perdition (vaikka vanhempaakin materiaalia hyllystä löytyy.) Mestariteos niinkuin jo orkesterin nimeä kantavassa ketjussa kirjoitin.

 

[avatar]

Genreily on joskus sitä itseään, mutta ymmärtäisin, että Opeth on määriteltävissä Progressiiviseksi melodiseksi death metaliksi, tai vastaavaa.

No ilmankos en olekaan bändistä kuullut. Ei mitään provoilua vaan kun tosiaan oma makuni kulkee hyvin eri tyylisessä musiikissa. Joskus teininä tuli varmaan teennäisangstisena kuunneltua jotain Panteraa ja sitä yhtä Brasilialaista bändiä, en enää edes muista nimeä. Roots oli joku niiden levyn nimi muistaakseni. Siihen se sit jäi.

 

[Ted Raikas]

Joskus teininä tuli varmaan teennäisangstisena kuunneltua jotain Panteraa ja sitä yhtä Brasilialaista bändiä, en enää edes muista nimeä. Roots oli joku niiden levyn nimi muistaakseni. Siihen se sit jäi.

Sepultura?

Ja jooh, oma musiikkimakuni kulkee myös aika eri sfääreissä, mutta ei se silti meinaa, etteikö Opeth olisi kova bändi tyylissään. Eihän se muutenkaan ole niin, että musiikki olisi siitä huolimatta paskaa, vaikka juuri minä en satu tykkäämään siitä.

 

[Slite]

Äärimmäisen vaikea valinta, mutta äänestin My Arms, Your Hearsea. Likimain yhtä paljon pidän myös seuraavista neljästä levystä, mutta Ghost Reveries ei ole minulla kestänyt enää kuuntelua niin paljon kuin vanhemmat levyt. Olen pohdiskellut sitä että mikä tähän voisi olla syynä; mahtaisiko olla niin, että koskettimien voimallisemmalla läsnäololla voisi olla jotakin tekemistä asian kanssa? Olisiko niin, että Damnationin tunnelmaan ne kyllä sopivat mainiosti mutta puurouttavat raskaampaa ilmaisua liiaksi?

 

[Osmo Rapeli]

Onko muuten tosiaan niin että tällä hetkellä 54% kyselyyn vastanneista ei seuraa festarien ohjelmistoa/musiikkialan uutisia? Musiikkialan uutisilla en nyt tarkoita MTV Newsia. Olen yllättynyt ettei ruotsalainen bändi ole tätä suuremman joukon tuntema.

 

[Taito-Ojanen]

Kyllähän se ääni Blackwater Parkille meni. Paras biisikin löytyy tuolta levyltä, eli Bleak. Valitsin tuon biisin siitäkin syystä, että juuri se johdatteli minut aikoinaan Opethin ainutlaatuiseen maailmaan.

Miksei ennen tehty näin hyvää musiikkia?

 

[Prt Sc]

Kolme viimeisintä levyä on ollut nousukiitoa. Viimeisin on mielestäni mestariteos jota on todella vaikea ylittää...

 

[avatar]

Sepultura?

Sepäs se juurikin.

Ja jooh, oma musiikkimakuni kulkee myös aika eri sfääreissä, mutta ei se silti meinaa, etteikö Opeth olisi kova bändi tyylissään. Eihän se muutenkaan ole niin, että musiikki olisi siitä huolimatta paskaa, vaikka juuri minä en satu tykkäämään siitä.

Ja siis en toki tarkoittanut, että mikään nyt olisi paskaa. Jos jostain tekstistäni tällainen asia olisi kaivettavissa niin ei ollut tarkoitus.

 

[Jj]

Opethaja opethaja

Koitin tuossa alkuvuonna saada Opethiin jotain otetta kuultuani mukiinmenevän Deliverance kappaleen, mutta ei se sitten vaan kumminkaan ottanut tulta. Mikäs levy se oli jonka kerrankin laitoin soimaan mutta lopulta odottelin vain että koska tämä intro loppuu... No, eipä tämän kai ihan perinteistä kuulukaan olla. Se on ihan kiva että murretaan kaavoja, mutta minulta loppui kiinnostus aina jossain vaiheessa, lähinnä niissä akustisissa väliosissa jotka omaan korvaani tuntuivat venytetyiltä. Tämä taitaa olla niitä bändejä että tykkääminen on Joko - Tai, ei välimuotoja. Se on aina hyvä merkki.

Sanon vielä että kuuntelen musaa niin fiilispohjalta että Opethialaista tunnelmaa harvoin tulee vastaan.. Erikseen vaikka sitten Deathin progelevyjä tai Celtic Frostia ja toisena päivänä Blackmore´s Nightia.

 

[M10]

Nyt kun Opethin uusimman levyn, Watershedin, ilmestymisestä on jo muutama kuukausi niin on aiheellista kysyä kuinka korkealle arvostatte ko. levyn bändin levyjen hierarkiassa?

Omasta mielestä ei mene top kolmoseen, mutta heti siihen neljänneksi tai viidenneksi parhaan levyn hujakoille Watershed yltää. Eli ei siis bändin parhaimmistoa. Hyvä levy kuitenkin.

 

[pelikielto]

Hmmm, pahan pistit. Parempi kuin Ghost Reveries, mutta ei lähelläkään vanhempien klassikoiden tasoa. Toki Watershed todistaa että ilman Lopeziakin Opeth pärjää. Axen paukuttelu ei vakuuttanut juurikaan kun soitti nuita Lopezin biisejä, mutta nyt kun biisit on sävelletty uudelle rumpalille niin homma toimii.

Jotenkin Watershedin rakenne on vain hakusessa. Hyviä yksittäisiä biisejä, kaksi hmv-rykäisyä ja mitkään biiseistä eivät mielestäni istu samalle levylle.

1. Still Life
2. Deliverance
3. My arms....
4. Blackwater Park
5. Watershed
6. Damnation
7. GR

Tuossa omasta hyllystä löytyvien levyjen ihQimmuusjärjestys.

 

[Prt Sc]

Kornisti sanottuna niitä harvoja örinäbändejä jossa se örinä sopii musiikkiin täydellisesti kuulostamatta naurettavalta, tekorankalta tai tyhmältä.

Tässä - www.myspace.com/quantumeraser - toinen bändi mihin sopii örinät.

Blackwater Park on kyllä kokonaisuutena paras. Uusinkaan ei ole huono.

 

[Miguel]

Blackwater Parkin jälkeen on vaikea nimetä seuraavaksi parasta. Juuri nyt Damnation kolisee kovaa, mutta yhä myös Still Life ja - niin - Watershed tuntuvat oikein lämpimiltä ystäviltä.

Deliverance voisi olla huippulevy, jos siitä ei olisi tehty niin julmetun pitkää. Tai pituushan on perus-Opethia, mutta noin raskaassa paahdossa yli tunti käy puuduttavaksi. Vähän liikaa koukeroita.