Oodi estetiikalle

[Miguel]

Mieleni on tehnyt useamman kerran kirjoittaa Onnellisuusketjuun lähes pelkästään siitä syystä, että ulkona on niin hieno sää tai muuten kaunista. Kevään tulo (ja osittain Turun romantiikka by Oloneuvos) sai minut miettimään asiaa enemmän ja avaamaan tämän viestiketjun. Tänne voi raportoida ihan silkasta mielihyvästä (vrt. vitutus- ja Onnellisuusketju), jonka esteettiset elementit nostattavat. Kenties se on jopa hyödyllistä, sillä jotkut saattavat tuntea piston omatunnossaan, että mitä hittoa minä teen koneen ääressä kun ulkona on niin kaunista.

Asun nyt ensimmäistä vuotta aivan järven rannassa, kerrostalon kolmannessa (ylin) kerroksessa. Mitä pidemmälle kevät etenee, sitä enemmän alkaa ymmärtää, että asuntojen hinnoissa ei aivan turhaan puhuta maisemalisistä. Ympäristö on kyllä ennestäänkin hyvin tuttu, mutta vasta nyt siihen kiinteästi kuuluessa löytää maiseman todellisen arvon.

Jäidenlähdön jatkuvasta seuraamisestakin saa yllättävän paljon irti. Kun aamupäivällä pyöräilin keskustaan, jää hallitsi selkeästi järvinäköalaa. Muutamaa tuntia myöhemmin kotiin palatessani vesi valtasi jo reippaasti alaa, ja illalla kaverini luokse järven rantaa myöten pyöräillessäni huomasin, että jäätä ei ollut enää lähelläkään rantaa.

Kevät on yleisestikin kaunista aikaa. Kylmän talven jälkeen kesäiset ajatukset heräävät, kun aurinko alkaa taas paistaa päivät pitkät. Kesä on ihan oma lukunsa, silloin kaikki keväällä heränneet mielikuvat realisoituvat. Rauhaa kaipaaville kesäpäivisin saattaa olla turhan hektistä, mutta esimerkiksi lenkkipolulle suunnistan minäkin usein vasta melko myöhään illalla: keskikesän säillä lämpötilakin on siihen aikaan sopiva.

Etten nyt leimaudu miksikään hurahtaneeksi taidehihhuliksi, selvennettäköön, että esimerkiksi maalaustaiteesta en ymmärrä hölkäsen pöläystä – enkä välitäkään tietää. Suomen luonto riittää hellimään näitä silmiä. Jos joku muu tunnustaa tämänkaltaisia ajatuksia mutta pitää golfia vain urheiluksi väitettävänä joutavana juppitouhuna, suosittelen miettimään uudestaan lajin kokeilemista, ihan pelkästään sen ohessa tulevien maisema-arvojen myötä.

Eipä tästä nyt mitään uskomatonta ylistyslaulua tullut, mutta olkoon otsikko nyt tuossa muodossa.

 

[Oiva]

Estetiikkaa?

Niin, estetiikka tulee latinan kielen sanasta aesthatic. Perusteiltaan sitä voisi kutsua aistein havainnoimiseksi, mutta yleisimmin estetiikka katetaan termillä kauneus-oppi.

Sinällään estetiikka on varsin monipuolinen tieteenala, joka linkittyy filosofisesta traditiosta jouhevasti taiteeseen ja sen tulkintaan. Se sivuaa kulttuurisen tarkastelukulmansa vuoksi myös joitakin muitakin erityistieteitä. Kauneus on pikemminkin yksi estetiikan peruskäsite kuin sen varsinainen sisältö. Kauneus toki on filosofisista estetiikan käsitteistä historiallisesti ensimmäinen, mutta metafyysisesti sen rinnalla kasvaa myös toinen haara: ylevä. Kolmas keskeinen käsite on pittoreski.

Estetiikan teoria lähtee historiallisesti kauneusarvostelmien objektiivisen määritelmän etsimisestä ja sen uranuurtajiksi voi laskea Platonin ja Aristoteleen. Myöhemmin mukaan tulee enenevissä määrin myös subjektiivisia määritelmiä. Keskeisiä nimiä määrittelyissä ovat mm. Tuomas Akvinolainen, Francis Hutchenson, Immanuel Kant jne.

Oma lempimääritelmäni kauneudelle on seuraava: "Kauneus on sellainen osien harmonia, jossa mikä tahansa muutos olisi muutos huonompaan."

Nykyään estetiikka voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: estetiikan teoriaan, taiteen teoriaan ja kritiikin teoriaan. Etenkin taide on korostunut jo vuosisatoja esteettisessä keskustelussa. Luonto on myös yksi esteettisesti tarkasteltava kohde, joka samalla on jakanut teoreetikkoja useisiin tulkintaristiriitoihin - esimerkiksi siitä, mitä voidaan kutsua taiteeksi.

Taiteen teoriassa on myös useita haarjoa, joista yksi voimakkaimmista on ns. taiteilijan intentiota korostava näkemys. Omasta mielestäni intentio sinällään on merkittävä tekijä, kenties jopa välttämätön ehto taiteelle, muttei yksinään riittävä niin kuin jotkut radikaalit ajattelijat ovat esittäneet.

Onko estetiikka sitten sisäsyntyinen tekijä - riippuu näkökulmista, määrittelyistä jne. Joka tapauksessa kulkiessasi kevätauringossa, älä luojan tähden pilaa lintujen liverryksen täyttämää, jopa kliseisen imelää ihanuutta miettimällä sen teoreettisia puolia.