Viestin lähetti mjr
Täytyy tunnustaa että se Neuvostoliiton pelityyli vielä 80-luvun puolivälin jälkeenkin oli yksinkertaisesti loistava.
Kun on siihen kerran rakastunut, niin silloin se vie mennessään! :)
Ihailen koko sydämestäni Neuvostoliiton 70- ja 80-luvuilla esittämää kiekkoa. Aivan kuten sanoit, loistava on hyvä adjektiivi kuvaamaan sitä. Joskus sitä toivoisi, että vielä näkisi vastaavaa kiekkoa. Se oli niin kaunista....
Mieleeni tulee vuoden 1981 MM-kisojen finaali N:liitto - Ruotsi. Ruotsilla oli kotikaukalo ja huippujoukkue. Mukana mm. Loob, Näslund, Gustafsson, Steen, Gradin ja kumppanit. Neuvostoliitto takoo silti taululle luvut 13-1! Ja millä tavalla! Maali toisensa jälkeen tehtiin upeiden sommitelmien päätteeksi. Kolmannessa erässä täysin ulos pelattu Ruotsi oli niin epätoivoinen, että osa pelaajista oikeasti itki vaihtoaitiossa. Joukkue oli lähtenyt otteluun suurin odotuksin, ja kotiyleisön edessä joukkue halusi näyttää voimansa. Täydellinen nöyryytys oli siten monelle liikaa.
Muutenkin tuo vuoden 1981 joukkue jää historiaan ehkä kiekkohistorian parhaana. Mukana olivat vielä vanhat supertähdet Tretjak, Maltsev, Petrov ja Vasiljev. Uusina tähtinä nähtiin pelaajia kuten Fetisov, Krutov, Drozdetski, Makarov, Kasatonov, Shepelev ja Homutov. Mukana olivat vanhat ja luotettavat konkarit Shalimov, Kapustin, Biljaletdinov, Pervuhin, Golikovin veljekset, Zhluktov, Lebedev ja Babinov. Syvyys tuossa joukkueessa oli ainutlaatuinen. Myöhemmin saman vuoden syksynä se kukisti Montreal Forumissa Gretzkyn, Lafleurin, Potvinin, Bossyn, Trottierin, Robinsonin, Dionnen, Bourquen ja Perreaultin tahdittaman Kanadan peräti 8-1. Tässä valossa heidän tappionsa USA:lle vuoden 80 Olympiakisoissa saa entistä kummallisemman leiman. Miten joukkue, joka murjoo NHL:n parhaat ammattilaiset jäänrakoon, voi hävitä koulupojille? Haluaisin todella tietää, mitä kulissien takana oikeasti silloin tapahtui...
Viestin lähetti mjr
Muistan kun katsoin -87 Canada Cupin loppuotteluita: kapea kaukalo, kotikenttä, NHL-tuomarit ja säännöt, Gretzky ja Lemieux samassa joukkueessa - ja silti Kanada vain tuskallisesti voitti ratkaisupelin jatkoajalla kaikkien aikojen parhaan joukkueen. (Se jos jotakin kertoo myös Kanadan korkeasta tasosta että siihen pystyivät...)
[/B]
Voit lisätä tuohon listaan nimen Don Koharski. Ilman häntä Kanada ei olisi voittanut vuoden 1987 Kanada Cupia, edes Marion, Gretzkyn, Bourquen, Messierin, Coffeyn, Fuhrin, Hawerchukin ja Gilmourin kanssa. Tiesittekö muuten, että Tapparassa pelannut Anatoli Fedotov esiintyi Neuvostoliiton puolustuksessa vuoden 1987 Kanada Cupissa? Mies selviytyi kaiken lisäksi ihan kunnialla Gretzkyä ja kumppaneita vastaan. Kuitenkin tämä kertoo, ettei Neukut ihan tosissaan koskaan suhtautuneet tähän turnaukseen. Fedotov ei olisi koskaan pelannut Neukkujen olympiajoukkueessa tai edes MM- joukkueessa. Kanada Cup olikin hyvin pitkälle eräänlainen uusien pelaajien kokeiluturnaus, jossa heidän tasoaan mitattiin kevään suurturnauksia varten. Esimerkiksi vuoden 1976 Kanada Cupissa Neukut toi turnaukseen puhtaan kokeilujoukkueen, joka kuitenkin oli erittäin lähellä finaalipaikkaa. Tuossa turnauksessa moni nuori pelaaja sai ensimmäisen kosketuksensa kv. kiekkoiluun. Mainittakoon heistä nimeltä Vladimir Kovin, Zinetula Biljaletdinov, Aleksandr Skvortsov ja Vladimir Repnev (joka tosin ei koskaan esiintynyt MM-kisoissa tai olympiakisoissa), sekä Valeri Belousov (joka pelasi Mihail Varnakovin paikalla Torpedo Gorkin ketjussa Kovinin ja Skvortsovin kanssa. Beloussovkaan ei koskaan esiintynyt MM-kisoissa, mutta pelasi hyvän uran Traktor Tsheljabinskissa ja myöhemmin valmensi Metallurg Magnitogorskin kahteen peräkkäiseen Euroopan mestaruuteen).
Viestin lähetti mjr
Suomi tuli tässä 10 vuotta perässä - väittäisin että Lillehammerissa vasta tapahtui muutos. Jos sais nähdä alkusarjan Venäjä-ottelun toisen erän uudestaan: Suomi dominoi peliä suvereenisti, Koivun ketju piti suorastaan venäläisiä pilkkanaan. Voitto ei tullut sisulla ja sydämellä paremmasta joukkueesta vähän tuurilla ja maalivahdipelillä vaan puhtaasti paremman joukkueen itsevarman ja kylmän esityksen jälkeen. Suomesta tuli siinä turnauksessa lopullisesti jääkiekon suurmaa.
[/B]
Suomi pelasi erittäin hyvin Olympiakisoissa, ja todennäköisesti missasi kaikkien aikojen parhaan tilaisuutensa voittaa kultamitali. Tuosta Venäjä ottelusta sen verran, että Venäjällä oli Lillehammerissa historiansa pelillisesti heikoin joukkue. Silti se lopulta sijoittui kohtuullisesti neljänneksi, mikä oli parasta mitä tuolta joukkueelta voitiin odottaa. Kuka on kuullut Dimitri Denisovista, Vladimir Tarasovista, Georgi Jevtjuhinista, Andrei Tarasenkosta, Igor Ivanovista, Sergei Tertyshnystä, Aleksandr Vinogradovista tai Slava Bezukladnikovista? Kuten nimistä näkyy, on Venäjällä ollut jalkeilla parempiakin joukkueita kuin tuo vuoden 1994 olympiajoukkue.
Viestin lähetti mjr
Kanadan jääkiekon absurdin itsevarma suurvaltamentaliteetti on tuntuu äärettömän vastenmieliseltä ja loistavista joukkuesta huolimatta toivon sille aina tappiota. Ainoa kova paikka olisi olympiafinaali Ruotsia vastaan, jossa saattaisin kyllä kallistua Kanadan puolelle... [/B]
Kiva kuulla että joku muukin toivoo AINA tappiota Kanadalle tilanteesta huolimatta. Hyvä, että olet havainnut tuon maan kiekkoilun vastenmielisyyden. Oikeastaan koko kokonaisuus on vastenmielinen. Pelityyli, median lähestymistapa, fanien asenteet...Joskus minun on vaikea päättää, kumpi tuottaa minulle suurempaa tyydytystä: Venäjän voitto vai Kanadan tappio! :)
Viestin lähetti mjr
Jagr68:n sympatiaa Venäjää kohtaan ei siis ole aivan mahdotonta ymmärtää. Silti ihmetyttää että joku suomalainen voisi kannattaa jotain vierasta joukkuetta enemmän kuin oman maan maajoukkuetta...
[/B]
En ole isänmaallinen ihminen ja siksi Suomen maajoukkueella ei ole minulle mitään erityistä tunnearvoa. Pikkunappulana kannatin vielä Suomea, mutta jossain 14-15 vuotiaana en enää välittänyt sen menestyksestä.