Onko väärin suunnitella tulevaisuutta?

[bisnesman]

Eilen tuli jatkoilla keskusteltua asioista erään tuttavan kanssa ja hän ei voinut käsittää sitä että suunnittelen tulevaisuutta.
Tuo sama asenne on tullut esille hirvittävän monella parikymppisellä ihmisellä. Ei saisi murehtia/suunnitella tulevaa vaan tehdä asiat sponttaanisti ja katsoa minne elämä heittelee..

Mitä mieltä olette, pitääkö elämää elää päivä kerrallaan vai saako ihminen tehdä future planeja?

Itse en näe siinä mitään pahaa jos hahmottelee itselle viiden vuoden suunnitelman..opiskelujen päättämisestä töihinmenemiseen ja asunnon ostoon.

Eihän sen tarvitse olla muusta elämästä pois jos vähän miettii mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä.

Jos suunnitelmat muuttuvat niin ne muuttuvat, mutta minun mielestä on turvallisempaa ettei tarvitse harhailla ilman minkäänlaista päämäärää, vaikka suunnitelmat ei sitten toteutuisikaan täydellisesti.

 

[ervatsalo]

Suunnitelmat jälkeenpäin

Niin, itse olen sitä mieltä että tälläiset pitkäntähtäimen suunnitelmat kannattaa tehdä jälkikäteen, näin toimien voi sitten kahvipöytäkeskusteluissa sanoa noudattaneensa tehtyä suunnitelmaa 100 prosenttisesti.. ;)

T:Nimim. jälkiviisasta ei kuseteta!

Täältä tähän

 

[nedomansky]

Kannattaako suunnitella? No sikäli kannattaa, että suunnitellessa
tulee mietittyä, mitä haluaa ja mihin on edellytyksiä ja mitä
pitää tehdä, jos tavoitteet ja edellytykset ei heti vastaa toisiaan.

Pelkkä suunnittelu ei riitä, vaan se pitää viedä toimenpiteiden
tasolle saman tien.

Kuitenkin voit olla varma, että ulkopuolisten tahojen suunnitelmat
ja erilaiset muut yllätykset taas muuttavat suunnitelman
toteutusta.

Suunnittelu on osa kehittymistä. Jos elelee vain päivän kerrallaan,
tulee tietty oppia koko ajan kantapään kautta ja kyllähän
jokainen kuitenkin jonkun verran suunnittelee tulevaa, vaikka
muuta väittäisikin.

 

[bisnesman]

Viestin lähetti nedomansky
Kannattaako suunnitella? No sikäli kannattaa, että suunnitellessa
tulee mietittyä, mitä haluaa ja mihin on edellytyksiä ja mitä
pitää tehdä, jos tavoitteet ja edellytykset ei heti vastaa toisiaan.

Eniten ihmetystä aiheuttaa se, että minulla on tarkoitus ostaa omistusasunto viiden seuraavan vuoden sisällä.
Ihmetellään miksi haluan "joutua pankin huoriksi" eli omistusasunto on jotain mitä pitää karttaa. Mieluummin sitten maksavat vuokraa...

Onko parikymppinen ihminen sitten vielä niin nuori, että ei osaa ajatella tulevaisuutta. Vai onko elämä sittenkin hauskempaa kun antaa asioiden vain mennä niinkuin ne menee, eihän sitä kohtalolle mitään
:confused:

 

[nedomansky]

Pääosa lukemistani laskelmista on todennut, että yleensä
omistusasunnossa asuminen on ollut kannattavampaa
kuin vuokralla asuminen.

Jos se ostetaan lainalla, on kuitenkin yleensä haasteena,
että liian suuri osa rahoista menee alkuvaiheessa asumiseen
ja ehkä opintovelkoihin, jolloin muuhuun viihtymiseen jää
vähemmän.

Ehkä kandee miettiä jotain 20-30v. laina-aikaa, ettei kassa
pääse kuivamaan sille tasolle, että elellään silakkalaatikolla.

No nimim. näyttäisi olevan Bisnismies, joten taitavana bisnesmie-
henä on kaupoilla mahdollisuus tehdä sen verran voittoa,
että yhden asunnon rahoittaa helposti.

Strategiasuunnittelussa kannattaa sitten miettiä, kannattaako
varoja sitoa asuntoon jollain tietyllä paikkakunnalla. Miltä
sen tulevaisuus näyttää. Olisiko vuokralla asuminen joustavam-
paa jos bisnesmahdollisuudet vievät vaikka Venäjälle
kultaa vuolemaan.....

No näihin hommiin , kun tietäs ennakkoon oikeat vastaukset,
olisi voinut työnteon lopettaa jo ajat sitten.

 

[nedomansky]

Viestin lähetti bisnesman

Ihmetellään miksi haluan "joutua pankin huoriksi" eli omistusasunto on jotain mitä pitää karttaa. Mieluummin sitten maksavat vuokraa...

:confused:

Riittää, että toimit pankin talonmiehenä eli pidät kämpän kun-
nossa ja jos se on taloyhtiössä, huolehdit siitä, että taloyhtiön
tasokkuus säilyy myös.

 

[Tykki]

Tulevaisuutta kannattaa ilman muuta suunnitella, kunhan pitää suunnitelmat sitä karkeammalla tasolla mitä kauemmaksi tähtää. Ei ole häpee tietää mitä tulevaisuudelta tahtoo. Ja mitä suurempia suunnittelee, sen enemmän saa aikaiseksi vaikkei kaikki ajatukset toteutuisikaan.

Eri asia on sitten, jos koko aika menee pelkkään tulevaisuuden miettimiseen. Elämä tapahtuu kuitenkin tässä ja nyt. Ns. sitku-ajattelutavalla ei ikinä näe eikä koe mitään.

 

[bisnesman]

Viestin lähetti nedomansky

No nimim. näyttäisi olevan Bisnismies, joten taitavana bisnesmie-
henä on kaupoilla mahdollisuus tehdä sen verran voittoa,
että yhden asunnon rahoittaa helposti.

Lainarahallahan nuo asunnot useimmiten otetaan.
Olen ajatellut asian niin, että ostan asunnon pk-seudun lähettyviltä eli työn takia en kovinkaan todennäköisesti joudu muuttamaan ja jos joudunkin, ainahan voi laittaa asunnon vuokralle ja vuokrata/ostaa toiselta paikkakunnasta toisen.

Toisaalta, suurin osa ikäluokastani näyttää mieluummin hankkivan maksuhäiriöitä ja elävän yli varojen kuin säästävän omaa asuntoa varten :(

 

[bisnesman]

Viestin lähetti Tykki

Eri asia on sitten, jos koko aika menee pelkkään tulevaisuuden miettimiseen. Elämä tapahtuu kuitenkin tässä ja nyt. Ns. sitku-ajattelutavalla ei ikinä näe eikä koe mitään.

Totta. Mutta kyseessä nyt on lähinnä se, että ei halua leikkiä riskipeliä tyyliin "viikon päästä loppuu koulu, mitä sitten teen" vaan että yrittää etsiä tekemistä jo hyvissä ajoin ettei tipu tyhjän päälle. Se vaan jostain kumman syystä tuntuu olevan ihmisistä niin helvetin tylsää..

 

[Sistis]

Tietyssä määrin pitää, tietyssä ei

Meikäläinen kyllä suunnittelee elämää tietyssä määrin etukäteen. Esimerkiksi jonkinlainen opiskelu-/valmistumissuunnitelma on olemassa, mutta korkeakouluopiskelussa se on suhteellisen vapaa ja altis muutoksille.

Samantapaisia suunnitelmia tykkään tehdä muissakin asioissa. Suunnitelmilla määritän yleensä rungon asioille. Sen tarkempi suunnittelu menee jo mielestäni yli. Moni asia on sellainen ennalta-aavistamaton, että suunnittelulla ei edes saavuteta hyötyä. Eli siis rungon suunnittelen mutta toteutuksen annan tapahtua omalla painollaan.

 

[Spencer]

Aina kannattaa suunnitella asiat etukäteen, ja mielellään päin ns. persiitä. Eipähän tule sitten pettymään. Ja muista ottaa riskejä.

 

[Rocco]

Ei pidä suunnitella lainkaan. Mutta sitten kun jotakin isompaa tekee tulevaisuutta varten (asuntolaina, työpaikan vaihto, seurustelu...) niin ilman muuta pitää miettiä kahteen kertaan ja selvinpäin.

 

[Streight Forward]

Viestin lähetti bisnesman

Eniten ihmetystä aiheuttaa se, että minulla on tarkoitus ostaa omistusasunto viiden seuraavan vuoden sisällä.
Ihmetellään miksi haluan "joutua pankin huoriksi" eli omistusasunto on jotain mitä pitää karttaa. Mieluummin sitten maksavat vuokraa...

Itse olen edennyt jonkinlaisten suunnitelmien mukaisesti, ja nyt tuosta toissapäivän abista on varttunut kolmekymppinen hyvässä työssä oleva akateemisesti koulutettu perheenisä sekä pankin huora. Suosittelen samaa muillekin, jos materialistiset asiat ovat hiukkaakaan arvossa. Tai vaikkei olisikaan, aina elämä on helpompaa jos rahahuolet eivät ole päällimmäisenä mielessä.

Mitä oman asunnon osamista arvosteleviin tulee, niin taitaa olla niin, että jos ei äly, ahkeruus ja kunnianhimo riitä, niin sitten on parempi soittaa suutaan ja katkeroitua kaupungin vuokratalokaksiossa.