Ilmoitukset

Nimimerkin Pompino jatkuva aggressiivinen ja henkilökohtaisuuksiin menevä kirjoitustapa on palkittu kuukauden pelikiellolla. Aiempi rikehistoria samasta asiasta pidensi pelikieltoa.

Sulje ilmoitus

Mauri-Antero pääsee viikon huilille Perussuomalaisten ketjuun kirjoitetun hyvän maun vastaisen viestinsä vuoksi. Fantasiat koko mantereen tuhoamisesta eivät kuulu palstallemme.

Sulje ilmoitus

Onko Suomi ”oppinut” voittamaan?

Viestiketju osiossa 'Maajoukkue' , aloittajana Dorian Gray, 26.05.2019 klo 23.46.

  1. Dorian Gray Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Johdossa oleva joukkue
    Suomi päihitti Kanadan komeasti 3-1. Tämän jälkeen Suomen saldo MM-finaaleissa on 3-8, jos olympialaiset ja World Cupit lasketaan mukaan niin 3-10. Samaan aikaan toki junnupuolella on tullut menestystä ennennäkemättömällä tavalla viime vuosina.

    Yleinen tulkinta Suomen finaalisaldosta on ollut, ettei Suomi "osaa" voittaa, kun hyvätkään turnaukset eivät ole päättyneet kultamitaliin kovin hyvällä prosentilla.

    Mutta onko tulkinta oikea? Täytyy muistaa, että ennen kisoja ajatellen Suomen finaalipaikka on ollut mahtava venyminen esim vuosina -92, -98, -07 ja -14, sekä myös WC- ja olympiaturnauksissa. Eli voidaanko joukkueen laskea epäonnistuneen, jos koko finaalipaikka on ollut suuri uroteko? Ero tähän voittoon on yhden matsin suuruinen, toki tällä kertaa odotuksetolivat vielä alempana kuin yleensä.

    Onko Suomen joukkueen kulttuurissa tapahtunut joku muutos? Onko muutos Jalonen? Vai onko vain niin, että Suomi on aiempaa kovempi kiekkomaa, jolloin todennäköisyys mennä päätyyn asti on aiempaa parempi, ja henkisen puolen merkitys ei olekaan niin merkityksellinen?

    Itse uskon tähän viimeisimpään eniten, entä te muut?
     
    magnum37 tykkää tästä.
  2. Mane Schimanski Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    KalPa, KuPS, ManU, BM, RM, PuhtiPois
    Olemme aiempaa kovempia. Sitä on pitänyt valmentaa. Häviäjän asenteesta tai luovuttamisesta on pitänyt kuitenkin myös oppia pois. Sukupolven se vei?

    Tänä päivänä kaikki mukaan lähtijät ovat lähtökohtaisesti voittamassa. Nimilista ei merkkaa mitään. Ei muiden eikä välttämättä omakaan. Valmennus lukee pelejä ja miettii nimiä. Kiitos tästä tasonnostosta Leijonille. Onhan näitä turnauksia mukavampi katsella kun menneitä vuosikymmeniä!
     
  3. Ikävänkantaja Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
    Kiitos hienosta ketjusta!

    Samana vuonna maailmanmestaruus ja kaikkien aikojen ensimmäinen Kanada-pudotuspelivoitto U20-kisoissa Pohjois-Amerikassa, historiallinen naisten MM-hopea ja miesten maailmanmestaruus "B-maajoukkueella NHL-pelaajien kisoissa".

    Sensaatiomaisia juttuja.
    Lainaus:
    On pitänyt oppia myös pois huutamisesta, kiroilusta ja tavaroiden paiskomisesta.

    Jukka Jalonen, Antti Pennanen ja Mikko Manner ovat uuden ajan valmennuskulttuurin esimerkkihenkilöitä, joiden metodit perustuvat keskinäiseen kunnioitukseen, luottamukseen ja keskusteluun. Siis niihin "ruotsalaisiin juttuihin", joille Suomessa joskus surullisina naureskeltiin ja pelättiin tappioita.

    Onneksi ei naureskella enää, vaan uskalletaan voittaa.
     
    Numero13, McK, jalperi ja 5 muuta tykkäävät tästä.
  4. Riidankylväjä Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Kanada ja Iivanat ja Svedut on oppinu häviämään Suomelle!
     
    Punamusta tykkää tästä.
  5. Lert Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Punaiset paholaiset
    Ennen Suomella oli aina finaalimörkö, nyt meillä on mörkö joka laittaa finaalissa sisään!
     
    Mastokaupunki ja Punamusta tykkäävät tästä.
  6. R.P.M. 12 000 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Ja näistä kaikkein tyylikkäimmin kanadalaiset - matsi kun päättyi, niin pienet pettymykset, ei kyyneleitä ja rään valutusta, vaan kunnon onnittelut ja varmaan haastot, että ens kerralla uppoaa.
     
  7. Riidankylväjä Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Aivan.
    Ryssät ei osaa hävitä kunniallisesti.
    Heti olivat nimittelemässä "epä-jääkiekoksi" Suomen voittoa maailman suurimmasta paskapäävaltiosta, Ryssistä (Venäjästä suom. huom.)
    Ryssä ei varmaan osaa edes voittaa kunniallisesti.
     
  8. Rambokala Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    NHL
    Lainaus:
    Severson toki totesi, että olivat parempi joukkue. Jännä, että kaksi kertaa hävisivät silti.
     
  9. Riidankylväjä Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    No niinhän ne olikin. Oisivat vielä pelanneetkin niin.
    Eivät pelanneet.
    Hävisivät.
    Suomi oli parempi.
    Suomi on maailmanmestari!!!!!!!!!!!!!!!!
     
  10. Rambokala Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    NHL
    Lainaus:
    Yksilöt oli parempia. Joukkue ei.
     
  11. Riidankylväjä Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Vielä toistaiseksi.
    Mut sit ku koneet/robotit rulaa.
    Sit aina vahvempi voittaa.
    Sit kun ei tunteella oo välii.
    Pelkkää todennäköisyyttä.
    Vähän niinku Kärpillä ny,
    Saatanan savolainen.
     
  12. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Suomi tosiaan on maailmanmestari!

    Lähtökohtiin nähden tuntuu hieman epäuskottavalta, mutta silti upealta olla hieman toista mieltä kaikesta!

    Tällaiselta varmaan kai olisi tuntunut vuonna 1992 tai vuonna 1988 mikäli ensin mainitusti Suomi olisi ollut kaiken jälkeen maailmanmestari ja jälkeen mainitusti Suomi olisi ollut kaiken jälkeen Yhteinen Olympiakullan ja Maailmanmestaruuden hallussapitäjä!

    Paljoa ei noista jääty kyllä silloinkaan ja 25 vuoden takaiseen nähden oli hienoa ottaa takaisin se Kanadalta mitä tuolloin menetettiin!

    Toisaalta niin paljon tuntui tässä kullassa olevan kiinni Jukka Jalosen olemisesta peräsimessä ja vielä sitäkin enemmän muutamasta huippujuniorista ja heidän otteistaan vaikkakin kisojen edetessä muitakin sankareita löytyi.

    Yhtä toisaalta Suomi otti lopulta paikkansa kartalla kun kerran uskomattomasti jopa Tsekkikin floppasi ja poistui nk. Henkiseen Takahuoneeseen voittamisen painetta pakoon.

    Suomella on ollut mielenkiintoinen ajankohta tiettynä ajanjaksona olla maailmanmestari ja senkään valossa en vielä julistelisi Suomen 'oppimista' voittamaan niin paljon kuin ollaan kehitytty ja näennäisesti ajoittain myös 'taannuttu' kun ollaan hävitty niin Tanskalle, Jääkukoillekin, aika usein Saksalle ja lisäksi vielä ollaan oltu kerran riippuvaisia Jääkarhuistakin, että ollaan edes Puolivälierissä!

    Ensimmäisen MM-kullan jälkeen kului 16 vuotta ennen vuoden 2011 täysosumaa ja nyt on kulunut 8 vuotta viime MM-kullasta. Tuolloin kuten nytkin oltiin taas Slovakiassa josta alkaa tulla suomalaisille pian nk. Kultamaa/Mestaruusmaa kun aina tunnutaan täällä pärjäävän ja voittavan vaikka menisi tai olisi mennyt miten huonosti tahansa sitä ennen.

    Mikäli sama tahti jatkuu niin Suomi on seuraavan kerran maailmanmestari jälleen puolta lyhyemmässä ajassa eli neljän vuoden kuluttua 2023. Tämän jälkeen saman toistuessa Suomi on maailmanmestari vuonna 2025 ja lopulta perättäin aletaan voittamaan tai enintään vuoden tauolla hieman näkökannasta riippuen vuodesta 2026 tai 2027 eteenpäin.

    Parasta olisi tietysti olla väärässä tuosta ennustuksesta Jukka Jalosen valmentaessa ainakin vielä kerran ensi vuonna ja voittaa sitten mestaruus heti toisen kerran putkeen, mutta tässä vaiheessa valitettavasti ainakin toistaiseksi olevan historian valossa Leijonille voi iskeä taas tunnetusti nk. Mitalikrapula, mikäli muutamat huippujuniorit menevät näidenkin kisojen jälkeen taas NHL:n tai KHL:n pariin niin se aiheuttaa omat haasteensa ja voi aiheuttaa jälleen mitalittomuutta ja huonoa omanarvontuntoa ehkä osin turhaan.

    Etenkin kun mahdollisen mitalittomuuden iskiessä tosiaan tuo mitalittomuuskausi on myös historian saatossa lyhentynyt nimenomaan mestaruudesta puhuttaessa ja aina voi saavuttaa muita mitalejakin.

    Ja onhan Suomella muutoin maana jääkiekon ulkopuolella puhuttaessa uhkakuvansa ja ne kai näinä päivinä voivat olla ainoita jotka voisivat horjuttaa toteutuessaan Leijonien asemaa maailmankartalla ja sisältä päin.

    On se ainakin todennäköisempää romahtaa jonkun ulkoisemman syyn takia kuin pelillisten syiden takia ja siitä sitten taantua viettämään kesälomia Jääkarhujen kanssa tai sitten pudota kokonaan pois.

    Sitten on vielä sekin seikka, että pystyykö Suomi nyt kestämään henkisesti sen mikäli lähivuosina edes satunnaisesti kävisi ensi kerran se kuuluisa ja jo erittäin pelottavalta kuullostava Puolivälieristä pois jääminen?

    Vai olisiko ainoa valmentaja jota ei tuossa tapauksessa ehkä ristiinnaulittaisi jälleen henkisellä ja kai melkein fyysiselläkin tasolla hurjistuneiden fanien toimesta Jukka Jalonen kun muut valmentajat kirottaisiin alimpaan hornaan sen karmean tilanteen tapahtuessa?

    Nämä ovat kysymyksiä joiden koskaan tapahtuessa toivottavasti on opittu ymmärtämään, että sekin joskus väistämättä kuuluu jääkiekkoon.

    Joka tapauksessa nämä kaikki ovat vain omia ajatuksia mietteistä joista osa voi toteutua ja osa ei.

    Nyt nautitaan tästä hetkestä ja Suomen kolmannesta maailmanmestaruudesta totta vieköön!
     
  13. Henkka Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara, Red Wings, Arsenal, Grand Rapids Griffins
    On on.

    U20 MM - 1987
    Men MM - 1995
    U20 MM - 1998
    U18 MM - 1999
    U18 MM - 2000
    ---------------- Vierumäen seminaari 2009
    Men MM - 2011
    U20 MM - 2014
    U20 MM - 2016
    U18 MM - 2016
    U18 MM - 2018
    U20 MM - 2019
    Men MM - 2019

    Ei tarvi himmeitä enää edes laskea.
     
    Viimeksi muokattu: 27.05.2019 klo 13.50
  14. adolf Jäsen

    Kaapo Kakolta voi käydä kysymässä kokemusasiantuntijuutta. 18-vuotiaana 3. kertainen maailmanmestari.

    Niin ja eihän tuosta ole enää mitään epäselvyyttä. Suomesta on tullut jääkiekon suurmaa Ruotsin, Venäjän, USA:n ja Kanadan joukkoon, joka lähtee voittamaan kaikilla tasoilla jokaikistä turnausta.

    Vielä yksi haave olisi. Best-on-best turnauksen (mielellään Olympialaisten) voittaminen näistä meidän nuorista staroista kootulla dream teamilla. Siinä kohtaa voisi sanoa, että jääkiekon saralla kaikki haaveet on toteutuneet.
     
    Viimeksi muokattu: 27.05.2019 klo 09.00
    Merovingi ja Naamavelli tykkäävät tästä.
  15. Radiopää Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Greta Thunberg
    Lainaus toisesta ketjusta.

    Lainaus:
    Minusta tämän saavutuksen merkittävyyttä (NHL-kokemus vs. -kokemattomuus) on korostettu liikaa. Ei kysymys ole mistään NHL-pelaajista vaan siitä, että Suomen kiekkokulttuuri on muuttunut. Ainoastaan johonkin aikakauteen ja NHL-glorifiointiin pitäytyneet pitävät tätä jonain historiallisena pommina. Minusta saavutus on vain osoitus siitä, että Suomessa on todella paljon kiekko-osaamista ja MM-kisoihin suhtaudutaan vakavasti. Kuunnelkaapa jostain Harri Pesosen eilinen haastattelu, sillä minusta se on tämän asenteen ilmentymä.

    Pidän ensimmäistä mestaruutta edelleen kovimpana MM-saavutuksena, koska se edusti jotain mitä ei pitänyt tapahtua koskaan. Sen eteen teki töitä sellaiset ihmiset, joille ajatus maailmanmestaruuden voittamisesta oli kaukainen johtuen Kanadan ja Neuvostoliiton ylivoimasta. Jopa vuoden 1995 jälkeen syntyneet ovat nähneet kuvia itkevästä Heikki Riihirannasta, mutta he eivät ehkä ymmärrä, mitä niiden kyyneleiden takana oli.

    Muistaakseni Alpo Suhonen on sanonut, että yksi nykyisen menestymisen syy on se, että nykyinen sukupolvi ei ole iskoistanut mieleensä isiensä tarinoita voittamattomasta Punakoneesta. Enää ei pelätä häviämistä, vaan halutaan ja uskalletaan voittaa. Torinon olympialaisten jälkeen ei pitäisi olla yllätys, että Suomi pystyy voittamaan maailmanmestaruuden vuonna 2019 myös ilman NHL-pelaajia. Kannattaa totuttautua ajatukseen, että Suomen jääkiekkoilulle on koittanut aika, jolloin mestaruus on enemmän todennäköinen kuin epätodennäköinen. Hieno on saavutus, mutta ei sentään Miracle on ice 2.0. Saksan olympiakulta tai Sveitsin MM-kulta olisi sitä ollut, mutta nyt lähimmäksi pääsee Tšekin olympiakulta Naganossa.
     
    Schwein, Espoon Siniset, Dorian Gray ja yksi muu tykkäävät tästä.
  16. Dorian Gray Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Johdossa oleva joukkue
    Jatkan tuumailuani näin hienon voiton hetkellä vielä kotvan. En siis millään tavalla vähättele ikimuistoista leijonatriumfia, vaan yritän analysoida näkökulmaa, josta asioita katsotaan.

    Oletetetaan siis, että Suomella olisi ollut jalkeilla nimivahva porukka (esim. viimevuotinen) ja vastassa finaalissa olisi ollut yllättäjä Sveitsi. Suomi olisi takonut päätöserän myllytyksessä yli 20 kutia, kun taas Sveitsi olisi laukonut kolmannessa erässä kolmesti, ja Sveitsi voittanut lukemin 3-1.

    Olisimmeko tällöin saaneet lukea, kuinka Suomi ei vieläkään osaa käsitellä ennakkosuosikin asemaa, kuinka Suomella ei ole maalintekotaitoa ja kuinka emme osaa voittaa? Hyvin luultavasti kyllä.

    Nyt tuskin kukaan kuitenkaan epäilee etteikö Kanada osaisi käsitellä paineita, tai että maan nykypelaajat olisivat kadottaneet maalintekotaidon tai voittamisen kulttuurin, vaikka Kanada on pelannut voitotta jo useamman vuoden. Selitystä haetaan nyt taktisesta puolesta ja ehkä Suomen joukkuehengestä, mutta ei siitä, että ruotsalaisten, venäläisten ja kanadalaisten päät olisivat pettäneet.

    Eli onko Suomellakaan koskaan ollut voittamisen peikkoa, vai lähinnä riittämättömiä resursseja, jotka tällä kertaa vastoin todennäköisyyksiä nippa nappa riittivät?
     
  17. adolf Jäsen

    Lainaus:
    Huippu-urheilu tottelee sellaista lainalaisuutta, että mikään joukkue ei aina voi menestyä. Sen vuoksi pitkässä juoksussa ja isossa kuvassa kaikille maille sattuu matkan varrella huonoja pelejä ja huonoja turnauksia, sekä kääntäen hyviä pelejä ja hyviä turnauksia. Tämä perspektiivin puute minun mielestäni vaivaa ainakin isoa osaa mediaa sekä varsinkin tälläisiä jatkoajan tyylisiä keskustelupalstoja, eli ihan tavan kiekkoseuraajia. Yhden turnauksen tai pahimmillaan yhden pelin perusteella vedetään usein ihan liian isolla pensselillä johtopäätöksiä. Ollaan erottamassa päävalmentajaa, johtohenkilöstöä, pelaajat on paskoja jne. Aivan absurdeja kirjoituksia saa välillä lukea täältä.

    Jos nyt katsotaan vaikka suomalaista jääkiekkoa viimeisen 10 vuoden otannalla, niin se on mennyt ihan valtavan loikan eteenpäin, kun muistellaan mikä tilanne oli Vancouverissa 2010. Sieltä tuli vielä pronssia, mutta pelaajatuotantoputki osoitti pelkkää mustaa tyhjyyttä silloin ja tilanne oli erittäin huolestuttava. Nyt 9 vuotta myöhemmin suomalainen jääkiekko voi kuitenkin paremmin, kuin koskaan. Uusia huippupelaajia on tulossa edelleen jokaisessa ikäryhmässä junnuputkesta ja naisetkin pystyivät voittamaan lähes maailmanmestaruuden. Jos otetaan vielä esimerkiksi vaikka heikosti menneet alle 18-vuotiaiden MM-kilpailut, niin epäonnistuminen tuolla ei muuta sitä isoa kuvaa miksikään. Olen ollut havaitsevinani että ainakin tälläisellä anonyymilla kiekkopalstalla myös moni katsoja on alkanut jo tämän ymmärtämään ja yksi heikko turnaus ei enää heitä kuppia nurin. Joskin niitä dorkiakin edelleen mahtuu mukaan.
     
    jalperi, Merovingi, RäpyläRepe ja yksi muu tykkäävät tästä.
  18. Mängimies Jäsen

    On!


    Lyhyt viesti, mutta vastaa otsikon kysymykseen. Lähihistorian valossa tämä on mielestäni ilmiselvää.
     
  19. Radiopää Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Greta Thunberg
    Lainaus:
    Varmasti on ollut pelkoa, mikä johtuu MM-kisojen asemasta Suomessa. Vuosien 1995 ja 2011 välillä jokaisella joukkueella oli paineet uusia mestaruus. Mitä kauemmin aikaa kului, sitä suuremmiksi paineet kävivät. Ruotsilla, Tšekillä ja Kanadalla ei tällaisia paineita ole, koska menestystä on tullut muutenkin. Mistäköhän johtuu, että Venäjä ei ole pärjännyt paremmin, vaikka sillä on resurssit ja valtavasti pelaajia? Minä uskon, että se johtuu niistä paineista, jotka valituksi tullut päävalmentaja saa kannettavakseen. Venäjän päävalmentajan lienee helpompi sanoa kyllä NHL-pelaajille, koska mahdollisen epäonnistumisen hetkellä pystyy näin siirtämään syyttävän sormen Amerikasta kisoihin tuleviin miljonääreihin.

    Olen myös pohtinut lajin aseman vaikutusta maajoukkueiden esityksiin. Voiko esimerkiksi olla niin, että viime vuonna Ruotsin joukkueella oli normaalia vähemmän paineita, koska Ruotsissa kansakunta odotti enemmän jalkapallon MM-kisoja jääkiekkokisojen ollessa vain kevyt alkupala. Suomi kun ei ole mukana jalkapallon arvokisoissa, niin jääkiekon MM-kisat on urheiluvuoden kohokohta. Samalla voi pohtia, onko jääkiekon suosiolla Suomessa vaikutusta siihen, että maajoukkueet ovat alkaneet pärjätä koripallossa, lentopallossa ja salibandyssä. Vähemmän kiinnostusta, vähemmän odotuksia, vähemmän paineita.

    Suomen ongelma vuosien 1995 ja 2011 välillä ja sen jälkeenkin on ollut typerät ratkaisut liittotasolla. Kaikesta menestyksestä huolimatta pitää muistaa, että maajoukkueiden valmennukseen ei ole ollut luottoa ja urheilullinen tulos on ollut vaatimatonta. Ruohonjuuritasolla osaaminen on huippua, mutta mitä korkeammalle on tultu, sitä enemmän on päässyt liitto säheltämään. Menestys ei jää puuttumaan osaamisesta tai resursseista vaan johtamisesta.
     
  20. R.P.M. 12 000 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Luin sen jutun ja mun mielestä vastasi just niin kuin oli ja kuinka pelitapahtumatkin kertoivat - olivat parempia, mutta heti perään jatkoi, että Suomi pelasi hienosti, eivätkä näin kyenneet löytämään tietä voittoon. Huonosti voi hävitä myös siten, että naama irveessä sanoo lyhyesti, että parempi voitti, pulinat pois.
     
  21. pernaveikko Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Crusaders, Lechia
    Lainaus:
    Uskoisin henkisen puolen merkityksen nimenomaan olevan isompi. Siihen vain kiinnitetään eri lailla huomiota. Ennen mentiin raveihin ja purjehtimaan, kun nyt on varmaankin käytössä kunnon psykologin palvelut.

    Kaikessa muussakin työelämässä siihen on alettu kiinnittää huomiota, niin varmaan tässäkin. Tietoa ei tosin ole miten nuo hoitavat.
     
  22. Rambokala Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    NHL
    Ei ole. Justhan tossa oli pari vuotta kun oli useammat ihan täysin katastrofaaliset U20 ja MM kisat. Kyllä, myös viimevuoden esitys sillä rosterilla oli säälittävä. Suomi on siitä jännä, että se saattaa voittaa tällä tavalla vaikka pari kultaa yhdessä keväässä ja olla seuraavana keväänä pohjamudissa.
     
  23. Henkka Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara, Red Wings, Arsenal, Grand Rapids Griffins
    Lainaus:
    Mitäs tää "pohjamudissa oleminen" niiku tarkoittaa.
     
  24. Rambokala Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    NHL
    Lainaus:
    No sitä, että tapellaan jossain U20 kisoissa siitä että pysytäänkö A sarjassa. Se on suomalaiselle kiekkoilulle aika pitkälti pohjamutaa. Vai oletko sinä jo pyyhkinyt nuo kisat kokonaan mielestä? Aikuisten kisoissa ollaan sentäs yleensä pysytty edes kahdeksan parhaan joukossa, jos joku nyt siihen on koskaan ollut tyytyväinen :)
     
  25. Dorian Gray Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Johdossa oleva joukkue
    Lainaus:
    Pohjamudan ja huipun välinen ero on joskus myös kiehtovan pieni. Minsk 2014 olisi ilman toisten apua päättynyt pohjamutiin, mutta siitä tulikin lähes huippu. Samalla tavoin U20 tänä vuonna oli yhden pompun päästä katastrofista, nyt se on todiste Suomen uudesta ja kestävästä menestyskulttuurista