Onko politiikka likaista valtapeliä?

[Hartza]

Suvi Lindénin kohtalosta ollaan varmaankin liikuttavan yksimielisiä, mutta haluaisinkin aloittaa keskustelun tällaisten paljastuksien ja skandaalien taustalla vallitsevista asioista.

Ei voi muuta kuin päivitellä Kokoomuksen huonoa tuuria, kun tällaista tulee julkisuuteen ihan vaalien alla. Vai onko kaikki sittenkään ihan vain tuurista kiinni? Pikkaisen kun kelaa tapahtumia taaksepäin, niin voi muistaa edellisen skandaalinkäryisen aiheen: Jari Vilénin gradunkopiointi tuli julkisuuteen muutamaa päivää aikaisemmin, kuin ministeriksi nimittämisen oli määrä tapahtua. Ei olisi sekään enää huonompaan aikaan voinut sattua.

Kysymys kuuluukin: Kuka tällaiset asiat päästää julkisuuteen juuri oikealla hetkellä? ;)

Aiheeseen liittymätön, mutta muuten hauska yksityiskohta oli ministeri Ville Itälän sönkötys ruotsinkielisissä uutisissa. Seiskaluokkalaisetkin puhuvat ruotsia paremmin.

 

[JanJ]

Viestin lähetti Hartza
Kysymys kuuluukin: Kuka tällaiset asiat päästää julkisuuteen juuri oikealla hetkellä? ;)

En edes muistanut mitä puoluetta se plagioija edusti.
Mutta jokatapauksessa, hienoa että asiat tulevat esille.
Teki ne sitten demari, kokkeli tai kiero maanviljelijä (kepukka).
Kun kansalta varastetaan, siitä pitää seurata jotain.
Ajojahdista tuskin kannattaa puhua.

 

[redpecka]

Politiikka yleisesti: (tää on tarpeeksi läheltä liippaava ketju eikä sotke oikeita ketjuja)

Tuli eilen pienessä futismatsinjälkeisessä sievässä puhuttua politiikkaa. Muistaakseni meni semi hyvin vaikka taisi olla yksinpuhelua enimmäkseen, mutta oli siellä pari dialogiakin ja pärjäsin kai ihan ookoo. Ei silti tarkoita, että kehtaisi käydä katsomassa.

Osaisiko joku sanoa näin sivusta tuosta Sannan aamupalagatesta, että onko ihmiskirjoittajilla siitä oikeasti joku mielipide vai meneekö tuomitseminen/puolustelu sen mukaan mitä mieltä on hallituksesta tai puolueista? Tämä olisi mulle tärkeää ja lisäisi uskoa ihmisiin / pitäisi uskon entisellään.

 

[Jussih]

Oman kokemukseni mukaan 1800-luvulla vaikuttaneen Lordi Actonin sitaatti: "Valta tapaa turmella ihmisen ja absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti" pitää hyvin paikkansa liki kaikkien poliitikkojen osalta. Oikeiston ja vasemmiston ero on kuitenkin siinä, että oikealla laidalla kukaan ei esitä muita parempaa ihmistä ja tuomitse isoon ääneen toisten väärinkäsityksiä. Vasemmalla sen sijaan esitetään usein hyvää ihmistä ja haukutaan muiden moraalia kun samaan aikaan itse kähmitään kaikki, mikä irti lähtee. Tässä voisi vaikka verrata Nalle Wahlroosia ja Sanna Marinia. Nalle ei jeesustele eikä teeskentele muuta kuin on. Hän myöntää olevansa rikas eikä moralisoi muiden tekemisiä, sen sijaan rakas pääministerimme, joka perheineen kuuluu heittämällä Suomen vauraimpaan desiiliin muistaa koko ajan haukkua hyvätuloisia moraalittomiksi veronkiertäjiksi samaan aikaan kun veronmaksajien rahoilla ostetun juustosämpylän muruset tipahtelevat suupielistä. Tämä tekopyhyys (ja se liittyy elimellisesti puoluekantaan) on syy, miksi minä en voi ohittaa Sanna Maarinin suhmurointeja kantaa ottamatta.

 

[Barnes]

Oikeiston ja vasemmiston ero on kuitenkin siinä, että oikealla laidalla kukaan ei esitä muita parempaa ihmistä ja tuomitse isoon ääneen toisten väärinkäsityksiä.

Nooh, kirjoittelen oikealta puolelta, mutta eipä nyt lähdetä ihan tälle linjalle:

Raija Vahasalo työttömistä:

kk1072.fm (eduskunta.fi)

Raija Vahasalo työttömänä:

Kokoomuksen ex-kansanedustajalla olisi varma työpaikka – nostaa silti sopeutumiseläkettä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ok, ymmärrän tilanteen ettei keväästä ihan noin vaan hypätä koulua johtamaan, mutta "haluaisin pitää kesäloman" räjäyttää nauruhermot totaalisesti. Eihän sitä istuntotaukoa olekaan kuin neljä kuukautta.

 

[Jussih]

Ok, ymmärrän tilanteen ettei keväästä ihan noin vaan hypätä koulua johtamaan, mutta "haluaisin pitää kesäloman" räjäyttää nauruhermot totaalisesti. Eihän sitä istuntotaukoa olekaan kuin neljä kuukautta.

Kyllä, tuomitsen mielelläni tämänkin käsi veronmaksajien taskulla suhmuroivan mu**un ihan siinä missä Marininkin. Täsmennetään vielä edellistä viestiä siten, että kyllä näitä tosiaan löytyy myös oikealta laidalta, mutta vasemmalla tekopyhyys on enemmän normi kuin poikkeus.

 

[Dennis]

Täsmennetään vielä edellistä viestiä siten, että kyllä näitä tosiaan löytyy myös oikealta laidalta, mutta vasemmalla tekopyhyys on enemmän normi kuin poikkeus.

Tällehän on olemassa ihan oma terminsäkin, eli samppanjasosialismi. Toki, reiluuden nimissä todettakoon, että kyllä oikeallakin laidalla tekopyhyys osataan - taitaa olla jossain määrin sisäänrakennettu ominaisuus politiikassa ja poliitikoissa. Esimerkkinä vaikkapa persous julkisten varojen käytölle, kunhan ne vaan kanavoidaan yrityksen kautta - tuet yms.. Sitä en tiedä onko oikean laidan tekopyhyydelle samppanjasosialismia vastaavaa termiä.

 

[Ollakseni]

Oikeiston ja vasemmiston ero on kuitenkin siinä, että oikealla laidalla kukaan ei esitä muita parempaa ihmistä ja tuomitse isoon ääneen toisten väärinkäsityksiä. Vasemmalla sen sijaan esitetään usein hyvää ihmistä ja haukutaan muiden moraalia kun samaan aikaan itse kähmitään kaikki, mikä irti lähtee.

Koskeeko tämä pelkästään Suomea, vai voiko ottaa Yhdysvalloista esimerkkejä oikeistolaisista poliitikoista? Samalla tietysti Nalle Wahlroos nostamassa maataloustukea silkkaa vittumaisuuttaan voisi nähdä verotulojen kähmintänä.

Ylipäätään tuommoiset "No true Scotsman" tyyppiset argumentit ovat ihan vitun laiskoja.

 

[wundermann]

Koskeeko tämä pelkästään Suomea, vai voiko ottaa Yhdysvalloista esimerkkejä oikeistolaisista poliitikoista? Samalla tietysti Nalle Wahlroos nostamassa maataloustukea silkkaa vittumaisuuttaan voisi nähdä verotulojen kähmintänä.

Nalle on toisaalta sanonut, että hänen mielestään maataloustuet pitäisi lakkauttaa. Toistuvasti. Mutta eihän hän nyt kieltäydy ilmaisesta rahasta.

 

[Byvajet]

Tällehän on olemassa ihan oma terminsäkin, eli samppanjasosialismi. Toki, reiluuden nimissä todettakoon, että kyllä oikeallakin laidalla tekopyhyys osataan - taitaa olla jossain määrin sisäänrakennettu ominaisuus politiikassa ja poliitikoissa.

Niin on. Kulukurikokoomuskin on sitkeästi istunut hallituksesta toiseen, vaikka sen hallituskausien aikana on otettu tavattomasti velkaa. Koskaan ei ole ollut oikea aika marssia hallituksesta ulos velan oton symboliseksi vastustamiseksi.

Muutenkin kokoomukselle kelpaa julkisen rahan jakaminen sopiviin kohteisiin aivan yhtä hyvin kuin vasemmistollekin. Kohteet puolueilla saattavat olla erilaiset, mutta moraali kaikilla yhtä heikko. Kun yhteisestä kassasta on jaettavaa, siitä pyritään ahnaasti pääsemään osalliseksi.

Kaikki puolueet kusettavat estoitta ja häikäilemättä, mutta silti tälläkin foorumilla vaikuttaa olevan varsin suuri joukko ihmisiä, jotka uskovat, että jotain puoluetta äänestämällä voisi oikeasti vaikuttaa. Tosiasiassa kaikkien puolueiden tehtävä on maksimoida jäsentensä ja eturyhmiensä etu, eikä vakaaseen moraaliin sidottua periaatteellisuutta ja rehellisyyttä ole millään puolueella.

 

[redpecka]

Nyt on meikäläisen mieleen keskustelu kun puhutaan politiikasta eikä omat kirjat sumenna ajattelua. Jatkakaa.

 

[Radiopää]

Tosiasiassa kaikkien puolueiden tehtävä on maksimoida jäsentensä ja eturyhmiensä etu, eikä vakaaseen moraaliin sidottua periaatteellisuutta ja rehellisyyttä ole millään puolueella.

Eikö sama koske myös poliitikkoja itseään? Moni poliitikko on tietyssä puolueessa vain, koska sillä saa kannatusta, eikä esimerkiksi sen takia, mitä puolue itselleen tosiasiallisesti edustaa. Jotkut lähtevät politiikkaan mukaan siihen puolueeseen, joka sattuu ensimmäisenä pyytämään, ei siihen, joka parhaiten edustaa omia arvoja. Joku voi sanoa, että pienpuolueet ovat valtapelin takia parhaita puolueita äänestää, mutta on olemassa esimerkiksi RKP, jonka sisällä ei taatusti ajatella kielipolitiikkaa yhtä voimakkaasti kuin mitä puolueohjelmaan on kirjoitettu, mutta tämän ei anneta haitata, koska kielipuolue on ainoa, joka mahdollistaa läpipääsyn.

Eduskunnassa lähes poikkeuksetta toisen sukupolven kansanedustajat edustavat samaa puoluetta kuin vanhempansa, mikä (uskallan väittää) ei vastaa poliittisen ajattelutavan siirtymää suomalaisessa perheessä. Väitän, että keskustalaisen lapsesta tulee yhä todennäköisemmin muu kuin kepulainen, demarin muu kuin demari ja jopa kokoomuslaisen lapsesta vihreä. Mutta jos toinen vanhemmista on ollut aktiivipoliitikko, on seuraavalle sukupolvelle helpoin tapa saada tarvittava määrä ääniä pyrkiä saamaan ne äänet, jotka ennen menivät vanhemmalleen, ja siksi ollaan valmiita edustamaan puoluetta, joka ei edusta omaa poliittista ideologiaa.