Onko marina SM-liigan tylsyydestä turhaa?? Inspired by JHag.

  • 4 322
  • 25

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aidosti Sysipaska
Ensinnäkin... ennenkuin kyseinen henkilö tai kukaan muu millään lailla hyökkää minua kohtaan tästä tekstistä, tai varsinkin otsikosta; haluan sanoa, että tämä otsikkohan oli JHag:n mainitsema ehdotus aiemmassa mielestäni hieman turhassa ketjussa jossa ihmiset saivat käydä sanomassa, että sm-liiga on täysin turhanpäiväinen ja lopettamiskunnossa oleva instituutio.
Siispä, JHag:a vastaan minulla ei todellakaan ole mitään, pois sellaiset minusta, vain halusin tämän asian tuoda ilmi, koska kyseinen henkilö oli sitä julkisesti ehdottanut uuden ketjun nimeksi, vaikkakin täysin eri henkilölle ja eri joukkueen kannattajalle. Se siitä.

Onko sm-liiga niin tylsä ja turhanpäiväinen neitiliiga niinkuin kaikki "tosifanit" ja "pelimiehet" nyt ovat jo varmaan pari vuotta itkeneet? Itse ehkä näen jonkinlaista muutosta viimeisten vuosien varrelta.

Punaviivan poisto oli yksi asia jota en oikein ole kokonaisuutena pitänyt kovin fiksuna. Toisaalta se tuo tilanteita silloin tällöin joissa saadaan selkeämpiä yksi -vastaan- molari tilanteita, mutta tietty mielenkiinto hyökkäyssuuntaa vaihdettaessa ja siihen liittyvässä nopeudessa ja viivojen huomioimisen tarkkuudessa on hävinnyt. Siis varsinkin se, että kun voidaan vain tyrkätä sitä kiekkoa vaikka sinne vastustajan siniviivalle saakka ja toivoa, että se joukkueen supernova-ilmiö on siellä valmiina menossa jallittamaan sitä vastustajan maalivahtia, on hieman turhauttavaa aika useinkin, myönnettäköön. Koska jotkuthan tähän sanoisivat, että tulee enemmän pelikatkoja koska kahden viivan paitsiot tekevät pelistä katkonaisempaa, *****n marjat. Tänä päivänä pelistä tekee katkonaista se, että tulee niin mielettömästi pitkiä kiekkoja, koska yritetään sitä laattaa aina sinne vastustajan siniviivalle saakka. En ole hirveän kokenut kiekkoihminen ja korjatkaa minua jos olen jonkun mielestä täysi väärässä, mutta näin itse pienessä päässäni sen ajattelin. Eli: kahden viivan paitsio takaisin. Piste.

Mutta se mitä oikeastaan tällä ajoin takaa on se, että onko kaikkien teidän "pelimiesten" ja "tositosifanien" mielestä SM-Liiga jotenkin tylsää, kaikessa muussa "kauheudessaan"??
Itse olen kaupallista alaa opiskeleva ihminen ja tiedän, että tänä päivänä kaikki ns. "suurissa mittakaavoissa" kulkeva asia, oli se mitä tahansa, vaatii myös paljon rahaa. Haluaisin kysyä kaikilta teiltä jotka olette valittamassa tämän liigan ns. paskuuden puolesta, että seuraisitteko mielluummin liigaa jossa pelaisi kaikki Suomi-sarjan ja mestiksen parhaat pelaajat vanhoilla kunnon säännöillä ja kunnon 80-luku mentaliteetillä? Ja kaikki taitavat pelimiehet lähtisivät jonnekin muualle, Sveitsiin, Ruotsiin, rapakon taakse, ehkä Venäjälle.

Muuttuisiko tämä suomalainen huippukiekko ja sen edustusliigan toiminta jotenkin, jos siellä olisi Helkovaaran, Hjalliksen ja kamujen tilalla joitain "pätevämpiä" kavereita? Kyllähän kaikki tietävät ilman Pietarinkadun Oilersin sketsejäkin, että Hjallis sanoo aina, että "No, mut kun tää ei nyt oo hyvää pisnestä!!"
Niin, pisnestä sitäpä juuri, ei missään länsimaisessa maassa enää pelata huippukiekkoa, jos se ei ole sitä "pisnestä". Jos se ei jossain maassa, kuten esim. Suomessa ole sitä, se siirtyy jonnekin muualle, jossa on rahaa liikkeellä.

Okei, nyt ihmiset sanovat, että miksi *******ssä sen pelin pitää olla tuollaista kuin se on ollut jo jonkin aikaa, oli rahaa tai ei. Sitä on vaikea varmaan monenkaan sanoa, tuskin se johtuu juuri Hjalliksesta tai mistään hokisosiaalitantasta. Monethan tietävät, kuten myös allekirjoittanut, että perustappeluthan ovat todellakin vaarattomampia kuin vaikka hyppy/kyynärpäätaklaukset, esimerkiksi. Se on totta, mutta kun Suomi on maa jossa perusurheiluun ja sen arvoihin ei oikein millään sovi sellainen nyrkeillä toisien hakkaaminen, se ei ole urheilullista. Tiedän, tiedän!! Kele!! Sehän nyt viimeisin urheilullinen teko on taklata toista kyynärpäällä laitaan. Mutta kun se tappelu näyttää kuitenkin niin rumalta. Suuren yleisön ja niiden lasten isien ja äitien mielestä siellä katsomoissa joilta sitä rahaa tulee, R A H A A. Piste.

Yksi asia josta on aina valitettu, kahvaus ja kiekottoman pelaajan estäminen. Tiedän, että en ole mikään asiantuntija kiekosta puhuttaessa, vaikka toisaalta tuskin meistä voi oikeasti sellaiseksi tunnustautua. Esim, Tapparaahan on aina kutsuttu siksi, vaikka voitti juuri mestaruuden, omaa ikuista rakkauttani SaiPaakin on kyllä siitä aina silloin tällöin haukuttu, välillä JYP:ä ja Ässiä, milloin mitäkin joukkuetta, kyllähän itsestänikin aina tuntuu siltä, että SaiPan vastustaja kahvaa aina enemmän kuin oma joukkue, oli peli missä vain. Sen verta olen seurannut ja katsellut aina kun kerkeän ja jaksan NHL-matseja sateelliittikanavilta, että voin sanoa myöntäväni, että siellä kiekottoman pelaajan estäminen otetaan hyvin pois, jäähy tulee helposti, ehkä kahvauskin, mutta kyllä sitä sielläkin koko ajan näkyy. Jos olen enemmistön mielestä väärässä niin anteeksi sitten.

Lopuksi vain haluan tämän kaiken paatoksen ja selittelyn jälkeen sanoa, että SM-liiga ei katoa ja uutta tipahda taivaasta kenellekään ikinä, se ehkä voi muuttua, mutta valitettavasti se on se eurotukku korvan takana joka sen suunnan määrää, ei tietenkään kaikkea, mutta aika paljon, ainakin suurissa linjauksissa, ei tietenkään perus sääntömuutoksissa. Mutta "money walks..."
 

mixu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Se ainakin tuli mieleen että nyt kun Hjallis on ollut johdossa niin ei ainakaan parempaan suuntaan ole menty.
Paljon sai iso-Masa shittiä niskaansa mutta mitään ihmeellistä ei ole Hjalliskaan pystynyt tarjoamaan.
Viime kaudella hän sekoili kun eroitti Mobergin,Ruotsin kanssa ei saatu mitään yhteistyötä aikaiseksi ja lopuksi kehitteli playoffit joista jokaisen kunnan sosiaalivastaavat olisivat ylpeitä.
 

Muksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minusta vastakkainasettelusi ei ole pätevä. Suurin valittamisenaihe löytyy siitä mitä kentällä tapahtuu ja ei tapahdu, ei siitä kuka asiat on siihen pisteeseen vienyt. Sen sijaan pohdittaessa sitä miten jäällä tapahtuvia asioita saataisiin parannettua ei ole ollenkaan kaukaa haettua miettiä sitäkin, että miten muutokset tulisivat onnistumaan samojen ihmisten jatkaessa.

Suljettua sarjaa lukuunottamatta en ole törmännyt kovinkaan paljoon arvosteluun rahapäätöksiä kohtaan ja 80-luku esittämänäsi vaihtoehtona ei mielestäni olekaan ainoa olemassaoleva tai edes ensimmäinen johon pitäisi pyrkiä. Lajin yhdenmukaistaminen kaukalopallon kanssa on hölmölöisen hommaa myös rahamielessä.

Väkivaltaisuuden karsiminen jääkiekosta on käsistä lähtenyt mopo, sen nyt jokainen näkee kun katsoo. Olet aivan oikeassa siinä, että nyrkkitappelut eivät suomalaiseen urheilukulttuuriin jääkiekon ulkopuolella kuulu - ja Luojalle kiitos siitä. Harvassa ovat kuitenkin muut luistimilla pelattavat mailajoukkuepelitkin, joiden "pallo" on litteä. Lajit ovat erilaisia aivan hyvästä syystä. Jääkiekkokulttuurin opettamista suomalaisille ei edes yritetty kiekkobuumin aikana, vaan sen sijaan lajia muutettiin. Se oli iso virhe ja syyllisiä voisi osoitella vähän joka puolelta. Viime kädessä ne kuitenkin ovat Helkovaara SM-liigan toimitusjohtajana, Saarikangas puheenjohtajana ja Kummola liiton puheenjohtajana. Jokainen näistä miehistä profiloitui nimenomaan oman lajinsa vastustajana - ei puolustajana. Siinä tilanteessa heidän alaistensa oli aika vaikea yrittää ihmisille selittää kovien taklausten ja nyrkkitappeluiden eroja taksijonojen tapahtumiin - joihin ihmiset ne halusivat rinnastaa.

Kulttuurifasismi ja kulttuurin yhdenmukaistaminen, jota jääkiekon vesittäminen viime kädessä on, ei ole mikään kaunis ilmiö; ja siinä ei ole mitään puolusteltavaa. Se kumpuaa tietämättömyydestä, suvaitsemattomuudesta ja itserakkaudesta ja muiden halveksunnasta. Sen lisäksi sen lopputuloksena on köyhempi kulttuuri ja sitä kautta huonompi elämä. Kukkahattutädit taluttavat urpoja yhteisen hyvän nimessä, mutta lopputuloksella on hyvin vähän tekemistä yhteisen hyvän kanssa - ja paljon enemmän heidän oman minäkuvansa ja muiden ihmisten arvostuksen kanssa.

Sekoileminen tuomarijärjestelmän kanssa on myös kiistaton virhe. Sohlattu on paljon, ja kun oikein tarkkaan katsotaan, niin nyt ollaan kuitenkin takaisin lähtöpisteessä.

Punaviivasta luopuminen on keinotekoinen pelin tasoittamisen tapa. Se vaikeuttaa järjestelmällistä hyökkäyspeliä lisäämällä kiekollisen joukkueen riskin ottamisen vaaroja hyökkäyspäässä - ja vahvempi joukkue viettää siellä enemmän aikaansa. Punaviivan poistamisen jälkeen erikoistilanteiden merkitys otteluiden ratkaisijana on ampaissut kiertoradalle, ja kun samaan hengenvetoon lisätään taklauksista annetut hoopot rangaistukset on peli muuttunut toiseksi. Muutos ei tietenkään sinällään ja aina ole pahasta, mutta minun mielestäni tämä nimenomainen muutos oli erittäin huono.

SM-liigassa on moni asia pahasti poskellaan, ja suoraan sanoen merkkejä paremmasta ei ole näkyvissä missään. Jos lähdetään siitä, että hyssytellään ja sopeudutaan, en näe mitään syytä olla uskomatta siihen, että jääkiekko lajina jää salibandyn jalkoihin vuoteen 2010 mennessä. Salibandy on tietysti hieno laji, mutta tässä skenaariossa vain käy niin, että se on seuraavana tulilinjalla sitten.

Minun nähdäkseni siinä toisessa ketjussa oltiin oikeassa siinä, että osa ihmisistä valittaa aina. Johtopäätös joka siitä tehtiin, että valittaminen on myös aina turhaa marinaa ei kuitenkaan millään lailla eroa siitä, sillä aina on myös niitä, jotka pitävät asioista keskustelemista turhana marinana.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Viestin lähetti Muksu
Suurin valittamisenaihe löytyy siitä mitä kentällä tapahtuu ja ei tapahdu, ei siitä kuka asiat on siihen pisteeseen vienyt. Sen sijaan pohdittaessa sitä miten jäällä tapahtuvia asioita saataisiin parannettua ei ole ollenkaan kaukaa haettua miettiä sitäkin, että miten muutokset tulisivat onnistumaan samojen ihmisten jatkaessa.

- - -

...sillä aina on myös niitä, jotka pitävät asioista keskustelemista turhana marinana.

Muksulla on vahvoja pointteja. Keskustelu suomalaisesta jääkiekosta jumittuu liian helposti kinasteluksi henkilöistä. Voisiko tätä näkökulmaa kääntää hetkeksi niin, että pitäisimmekin esimerkiksi Harkimon asemaa suomalaisen jääkiekon kehityksen seurauksena, emme sen syynä? Tarkoitan sitä, että maailma ja sen muutokset heijastuvat myös jääkiekkoon, halusimme sitä tai emme. Hieman kärjistäen: jääkiekkopiireissä monet näkevät (esimerkiksi) Harkimon eräänä vastauksena kysymykseen, jonka edessä olemme ymmällämme. Ja se kysymys? Ytimekkäästi: mihin menet, suomalainen jääkiekko?

Jääkiekon murros yleisön silmissä eräästä talvilajista muiden talvilajien joukossa suosituimmaksi urheiluviihteeksi on kuitenkin tapahtunut nopeasti, noin 20 vuodessa. Historiassa tämä aika on silmänräpäys. Ei voi olla vain sattumaa, että 90-luvun alun Jokeri-ilmiössä kohtasivat toisensa Harkimo ja jääkiekossa ennen näkemätön "teiniboomi" - siis Selänteen, Kettererin ja kumppaneiden siirtyminen halleissa viihtyneiden vanhojen toppatakkiäijien puheista myös teinityttöjen idoleiksi. Näin merkittävää kulttuurista muutosta ei voinut saada aikaan yksinomaan Harkimo, vaan pikemminkin Harkimo oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ollen näin myös itse tuon ajan vaatimusten tuote, aivan kuten esimerkiksi Kummola on kekkoslaisen ajan kasvatti ja edustaja.

Onko liian rohkeata väittää, että suomalainen jääkiekkoväki kokonaisuutena on edelleen hieman ymmällään sen suhteen, mitä lajille on tapahtunut, mitä siinä tulisi tapahtua ja miksi? Ikään kuin olisimme pudonneet mennyttä ja tulevaa erottavaan kuiluun, jonka vuoksi keskustelu näköaloista rajoittuu syyttelyksi siitä, kuka pölli tikapuut ja kahvaako Tappara enemmän HIFK.

Jatkoajankin palstoilla esitetään paljon perusteltuja näkemyksiä siitä, minkälaista jääkiekkoa SM-liigassa haluttaisiin nähdä. Onko kuitenkin niin, että Jatkoajan aktiivit ovat lopultakin pieni vähemmistö, jonka mielipiteillä ei ole mitään painoa maailman ja talouselämän rattaiden jauhaessa ennen niin fantastisen rosoista lajia firmakausikorttilaisten hajuttomaksi kissanhiekaksi? Jos näin on, olen ylpeä Jatkoajan kirjoittajista, jotka jaksavat taistella tuulimyllyjä vastaan.

Kaiken ytimessä on kuitenkin (ainakin vielä) itse peli. Kun kiekko putoaa jäähän paikallisottelussa HIFK-Jokerit, menettävät hetkeksi merkityksensä murinat siitä, kuka on minkäkin joukkueen toimitusjohtaja. Tätä ydintä on vaalittava, koska muuten meille jää vain kinastelu lopultakin toisarvoisista asioista: onko Harkimolla kaksi leukaa ja Matikaisen faksi riittävän nopea.

Suomessahan keskustelu koetaan nurinaksi, koska monella on vaikeuksia erottaa toisistaan termit "kriittisyys" ja "negatiivisuus". Itse koen olevani suomalaista jääkiekkoa kohtaan ajoittain hyvinkin kriittinen, mutta negatiivinen? En koskaan.

EDIT: Luin juuri tuoretta Veikkaajaa, jossa Harkimo sanoo (jalkapallo-Jokereista) puhuessaan: "Mua ei kiinnosta mikään muu, kuin miten moni on maksanut lippunsa." Ajatteleeko hän jääkiekko-Jokereista eri tavalla, ja jos, niin miksi? Ja ellei, mitä hän ajattelee SM-liigasta? Itse pelin kannalta pelottava visio.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Kaunein kaikista!
Viestin lähetti Maple Leaf
firmakausikorttilaisten hajuttomaksi kissanhiekaksi?

Lisäisin; hajuttomaksi, paakkuuntuvaksi kissanhiekaksi, josta paakut poistetaan populismipolitiikan keinoin salamavalojen välkähdellessä.
 

Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Roihu
Viestin lähetti Mukelo
...SM-liigassa on moni asia pahasti poskellaan, ja suoraan sanoen merkkejä paremmasta ei ole näkyvissä missään...

Eikö sinun mielestäsi, Muksu, seuraava esimerkki ole merkki paremmasta jääkiekosta:

Jo viime kesänä/vuonna Jokerit HC:n toimari Matti Virmanen toivoi Jatkoajan haastattelussa kaukaloon jonkintyyppistä kauhun tasapainoa; jossa kaikilla joukkueilla olisi omat 'poliisinsa', jotka huolehtisivat osaltaan törkeyksien kurissapitämisestä kaukalosa. Käytännössähän 'poliisien' läsnäolo sinänsä jo rauhoittaisi suurinta intoa likaisiin otteisiin mutta tarvittaessa mentäisiin muistuttamaan vastustajaa asiasta verbaalisesti ja tarvittaessa fyysisesti ns. 'tanssiin kutsumalla'.

Tänä kesänä samainen joukkue palkkaa ja valitsee kapteenikseen ainoan NHL:ssa tunnetun suomalaispoliisin Sami Heleniuksen. Samainen Helenius ilmoitti juuri, jälleen Jatkoajan haastattelussa, enemmän tai vähemmän epäsuorasti että Jokereissa on tulevalla kaudella käytössä pohjois-amerikkalaistyylinen poliisikulttuuri.

Samaan aikaan SM-liigan johdossa, ja muutenkin suomalaisessa kiekkoilussa hyvin näkyvässä ja vaikutusvaltaisessa asemassa, häärää samaisen joukkueen pääomistaja.

Eikös tässä ole selvästi alkamassa jonkinlainen yritys muuttaa suomalaista jääkiekkokulttuuria? Siitä onko suunta enemmän sinun vai minun mieleen, voidaan keskustella toisaalla. Jokatapauksessa ainoa henkilö jolla saattaa olla riittävästi munaa ja poliittista painoarvoa heivata kotimaista kiekkokulttuuria kohti Pohjois-Amerikkaa on Harry Harkimo.

Hänkin tekee sen tosin käytännöllisistä (lue: bisnes-) syistä, mutta minun mielestäni yritys kurssin muutokseen on helposti nähtävissä.
 

starcat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Lapanen


Eikös tässä ole selvästi alkamassa jonkinlainen yritys muuttaa suomalaista jääkiekkokulttuuria? Siitä onko suunta enemmän sinun vai minun mieleen, voidaan keskustella toisaalla. Jokatapauksessa ainoa henkilö jolla saattaa olla riittävästi munaa ja poliittista painoarvoa heivata kotimaista kiekkokulttuuria kohti Pohjois-Amerikkaa on Harry Harkimo.

Hänkin tekee sen tosin käytännöllisistä (lue: bisnes-) syistä, mutta minun mielestäni yritys kurssin muutokseen on helposti nähtävissä.

Kulttuurista en mene sanomaan mitään. Jos kuitenkin otetaan käsittelyyn otsikon kysymys. Niin vataus on ilman muuta että kovin tylsää on.

Miksikö siksi että tämän hetkinen liiga on aivan liian laaja . ( lue liikaa joukkueita) Jos nimittäin halutaan hyvää kansainvälistä menestystä. Eli Jääkiekon maailman mestaruus vielä useasti suomelle. Sekä että voisimme kehua maailman toiseksi parhaalla liigalla.

Parhaat palkat maksetaan aina muualla kuin meillä johtuen katsoja kapasiteetista joka muualla on isompi. Tai ainakin sponssien valmius panostaa joukkueisiin.

Nimittäin jo viime kautisella liigalla pystyi pääsemään pleiareihin vaikka olisi hävinnyt ensimmäisen neljänneksen kaikki pelit pytyyn. Jos vain pystyi parantamaan peliä kuin sika juoksua. Itseasiassa tepsi teki juuri näin. Voittamalla melko tarkasti puolet ja häviämällä toisen puolen. Keräsihän tepsi keksimäärin yhden pisteen ottelua kohden.

Tulevassa liigassa homma on vielä helpompaa silloin voi jo enemmän hävitäkin kuin voittaa ja silti on pleiareissa. Minusta homma on väärillä raiteilla ollut jo pitkään.

Jos kansainvälisellä menestyksellä ei pitemmälläkään tähtäyksellä ole mitään väliä. Niin jataketaan sitten vain tällä vanhalla systeemillä ja laajennetaan liigaa vaikka taivaisiin. Varmistamme vain sen että muutaman vuoden kuluttua yleisökin alkaa kyllästyä hommaan ja kaikkoaa halleista. Mielestään paremmin organisoituihin lajeihin.

Jos haluamme sitä menestymistä kansainvälisesti niin suunta ei voi olla kuin yksi. 10 joukkueen kuusin kertainen sarja.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Viestin lähetti starcat
Miksikö siksi että tämän hetkinen liiga on aivan liian laaja . ( lue liikaa joukkueita) Jos nimittäin halutaan hyvää kansainvälistä menestystä. Eli Jääkiekon maailman mestaruus vielä useasti suomelle. Sekä että voisimme kehua maailman toiseksi parhaalla liigalla.

- - -

Jos kansainvälisellä menestyksellä ei pitemmälläkään tähtäyksellä ole mitään väliä. Niin jataketaan sitten vain tällä vanhalla systeemillä ja laajennetaan liigaa vaikka taivaisiin. Varmistamme vain sen että muutaman vuoden kuluttua yleisökin alkaa kyllästyä hommaan ja kaikkoaa halleista. Mielestään paremmin organisoituihin lajeihin.

Sinänsä perusteltuja näkemyksiä, mutta mielestäni SM-liigan kehittämisen perspektiiviä ei tule hakea ensisijaisesti MM-kisoissa menestymisestä. (Tämä näkemys muistuttaa hieman Raimo Summasen keväällä HS:n haastattelussa väläyttämää ajatusta siitä, että SM-liigan kaikkien joukkueiden olisi pelattava taktiikalla, joka palvelee maajoukkueen etua. Myöhemminhän Summanen kuitenkin kielsi ehdottaneensa mitään tämän kaltaista. Toimittaja kuuli varmaan väärin.) Jos SM-liigaa pelataan maajoukkueen/maailmanmestaruuskisojen ehdoilla, noustaan niin sanotusti perse edellä puuhun. Kyllä maajoukkueen on heijasteltava SM-liigan ja suomalaisten NHL-pelaajien pelitapaa, muussa tapauksessa yritetään tunkea neliskanttista palikkaa pyöreään reikään.

Itse pelin kannalta on kai aivan sama, onko liigassa 10, 12 tai 14 joukkuetta, mikäli urheilulliset ja taloudelliset resurssit ovat kunnossa. Pelin sisältö, intensiteetti ratkaisee katsojamäärien nousun tai laskun. Vuoden -95 maailmanmestaruudella saatiin suomalaisen jääkiekon ympärille rakennettua hypeä, joka on kantanut osin tähän päivään asti. Nyt tuntuu siltä, että lähes joka puolella on alettu kritisoida liigaa tylsästä, varmistelevasta, kahvaavasta ja tätä kautta intohimottomasta pelistä. Tämä ei voi olla edes kaupallisesti ajatellen kovin seksikäs tuote. Yhdellä Heleniuksella Harkimo voi saada aikaan hetkellisen tunteen siitä, että pian kaukaloissa nähdään taas väriä, mutta kyseessä on kaupallisen ajattelun yksiulotteisuus eli "pikaratkaisu", jossa ei puututa ongelman syihin - siihen, että pelaajien osaaminen niin pelillisellä (taito) kuin fyysiselläkin (taklaukset) puolella on alistettu peruuttamiselle.
 

Muksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei yksi pääsky kesää tee. Aikanaan, silloin joskus, kirjoittelin pitkät pätkät ja paljon pahaa mieltä aiheuttaen siitä miten arvelin Sean Gagnonin olevan juuri se lähtölaukaus jollaiseksi nyt arvelet Heleniuksen, Lapanen. Sitä paitsi, itse en juurikaan välitä poliiseista, vaan olennaisempaa on oikeiden pelaajien välinen henkinen ja fyysinen taistelu jossa nyrkin heilumisen uhalla on pieni mutta olennainen sijansa.

Suuressa mittakaavassa muutenkin olen enemmän huolissanin taklaamisen kieltämisestä ja tapahtumien poistamisesta kaukalosta. Tätä projektia on toteutettu nyt vuosia, enkä näe mitään syytä sille, etteikö se ainakin jatkuisi tai jopa kiihtyisi Arto Järvelän ollessa tuomarien päällysmiehenä.

Nythän on tultu jo siihen pisteeseen taklausten osalta, että puhtaan taklauksen määritelmä on hävitetty päähän kohdistuneiden taklausten kieltämisellä. Ennenkuin kukaan vetää herneen nenään niin en tarkoita sitä, että pelaajia pitäisi saada metsästää vaan sitä, että pelaajan pitäisi pystyä tietoisesti tekemään päätös puhtaasta taklauksesta. Pelaajan pitäisi pystyä yrittämään puhdasta taklausta sen sijaan että joutuu toivomaan parasta. Äkkiä arvaten puhtaat taklaukset eivät ainakaan vähenisi. Nyt se ei ole mahdollista, koska taklattavan asento määrittelee osumakohdan yhtä paljon kuin taklaaja.

Puhtaan taklauksen määritelmä on myös sikälikin aivan uusi, ja tästä ei ole paljoa puhuttu, että aiemmin tuomarin piti nähdä rike viheltääkseen jäähyn. Nyt tilanne on käytännössä liukunut jo melkoisen matkan toiselle puolelle ja jäähyjä ropisee jos tuomari ei näe - sen enempää virhettä kuin mitään muutakaan.

Sen lisäksi on nerokas loukkaantumiseen johtaneesta rikkeestä seuraava suurempi rangaistus. Paitsi että se on jo maalaisjärjellä kuolemaan tuomittu idea, nähtiin viime kaudella myös käytännössä mitä tästä seuraa. Missään ei näy mitään keskustelun poikastakaan siitä, että nämä nerokkaat uudistukset otettaisiin tarkasteluun uudestaan ja ennen sitä on turha toivoa taklauksia takaisin vaikka Heleniuksia tulisi liigaan enemmänkin. Taklausten poistaminen on tietoinen ja sääntöihin kirjattu päätös, vaikka miten liigaihmiset ruikuttavat, että kyllä vieläkin saa taklata - eilenkin taklattiin neljä kertaa ja vain kahdesta tuli jäähy.

Kymppitili karsii tehokkaasti enemmät muut tapahtumat ja hulinat. Kenenkähän etu se on, että matsissa on vähemmän viihdettä? No, ainahan voidaan sitten jättiskriinille heijastaa lisää matskua ja lisätä valoshowta matsin alkuun, koska yleisö hakee kokonaisvaltaista elämystä? En tähän päivään mennessä kykene ymmärtämään minkä takia kymppitiliä ei voida korvata lisääntyneinä pelirangaistuksina? On täysin järjetöntä, että esimerkiksi kuumaverinen Helminen ei edes pue seuraavaan matsiin, kun edellisessä vähin äänin istui kympin. 10 minuuttia käytöksestä ei ole mitään - sen sijaan jos tuomari nakkaa Raipen pihalle suun soitosta, niin siitä puhutaan vielä ensi viikollakin. Nyt lippuja myydään vähemmän koska pelaajia ajetaan kilteiksi nössyköiksi - ja jos eivät muottiin mahdu niin sitten eivät ole edes kokoonpanossa kansan ihmeteltävänä. Kansalla on vähemmän katsottavaa jotain samantekevää 10-minuuttista seuraavassa pelissä. Hölmöläisten hommaa tällainen maksavien asiakkaiden rankaiseminen sellaisista asioista, joista he eivät edes tiedä. Niinkuin vaikka siitä, että kuka otti suunsoitosta kympin vastustajan viime matsissa.

Ottelurangaistukset tuosta vaan lonkalta menevät samaan sarjaan kymppitilin kanssa. Pelirangaistus on silkkaa plussa - onpahan katsomossa ihmeteltävää puolin ja toisin, mutta kun Caloun ei saa edes pukea seuraavaan peliin, koska tuomari arpoi OR:n PR:n sijaan ei tilanteessa ole kuin häviäjiä.

Yhden joukkueen - vaikka sitten Jokerien - arvioitu linjanmuutos ei tunnu missään. Suurin ongelma on edelleen liigahallitus ja sen kykenemättömyys havaita sitä perustavan laatuista totuutta, että he ovat kaikki samalla puolella. Urheilumiesten veri kiehuu jos paikallisvastustaja saa millimetrin enemmän hyötyä lyhyellä tähtäimellä kuin omat uroot - ja siksi mitään ei koskaan saada päätettyä. Ei vaikka kaikki hyötyisivät kilometrin, jos vain joku meinaa hyötyä sen kilometrin ja yhden millin. Vaikka sitten siksi, että joukkue on iso/pieni tai pelaa nimenomaan sen hetkisen valmentajan alaisuudessa tyylillä, jonka voisi kuvitella olevan vähemmän tehokasta.

Miettikää nyt itsekin miksei sitä kahvausta saada pois, kun kaikki tietävät, että se lähtee kuin leppäkeihäs saman tien sen jälkeen kun liigahallitus oikeasti päättää, että nyt on sen aika. Mutta kun ei kyetä tekemään päätöstä, koska "aktiivinen mailahäirintä ja blokkipeli" on aina enemmän jonkun etu kuin jonkun toisen ja siksi joku hyötyy enemmän kuin joku muu.

Suurten, tärkeiden päätösten harkitsemisen sijaan vallalla on pikkusieluinen edunvalvonta, kateus ja klikkien väliset epäluulot. Siltä pohjalta sanoisin, että liigahallitus tulee jatkossakin olemaan impotentti ja todellista valtaa SM-liigassa käyttää median kautta kaikki muut kuin jääkiekkoihmiset. Yleisurheilutoimittajat ja kukkahattutädit tietysti etunenässä.

Joten ei - en minä näe muutosta parempaan olevan tulossakaan.
 
Viimeksi muokattu:

Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Roihu
Muksu

Jep. Nuo luettelemasi epäkohdat ovat kyllä hyvin tiedossa.

Eipä niiden kertaamisesta tosin ainakaan haittaa ole, etenkään kun jaan niistä suurimman osan osalta kanssasi mielipiteen.

Tarkoitin aiemmin lähinnä kysyä, että etkö näe minkäänlaista liikahdusta parempaan Jokereiden valitsemassa linjassa yhdessä sen kanssa mikä on Harkimon virallinen asema SM-liigassa.

Mielestäni tilanne ei ole täysin verrannollinen case-Gagnoniin. Ei siihen aikaan organisaatiosta puhuttu ulos suoraan asioista niiden oikeilla nimillä, eikä Harkimo ollut silloin Liigan virallinen äänitorvi ja puheenjohtaja.

En tarkoita että tuo olisi ratkaisu läheskään kaikkiin ongelmiin. En edes tiedä onko se ylipäätään muutos yhtään parempaan suuntaan. Ajattelin vain kysäistä mielipidettäsi, koska tällainen selkeä hanke on meneillään, eikä sellaista ole aiemmin ollut.
 

olli9

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves,Atlanta Thrashers sympatiat:Kärpät
TYLSÄÄ MUKA?

Mielestäni marina on turhaa..Itseäni ainakin kiinnostaa käydä katsomassa pelejä liiga ei ole todellakaan tylsä. Tosin viime vuonna Ilveksen peleissä oli välillä aivan kamalaa..
Oliko viime vuoden finaalit tylsää katsottavaa? Tappara-Kärpät todella hyviä ja jännittäviä pelejä. Tosin parannetavaa on ja tulee aina olemaan. Sarja tulisi olemaan kyllä parempi jos Hjallis ei ajaisi kokoajan vain Jokereiden etuja.
 

starcat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nyt ei näemmä olla ymmärretty sitä pointsia mitä ajoin.

Viestin lähetti Muksu

Suuressa mittakaavassa muutenkin olen enemmän huolissanin taklaamisen kieltämisestä ja tapahtumien poistamisesta kaukalosta. Tätä projektia on toteutettu nyt vuosia, enkä näe mitään syytä sille, etteikö se ainakin jatkuisi tai jopa kiihtyisi Arto Järvelän ollessa tuomarien päällysmiehenä.


Vaikkakin allekirjoitan täysin mitä Muksu kirjoittaa. Taklaukset on ensimmäinen asia mitkä pitäisi saada palautettua suomalaiseen kiekkoon. Nyt on kansainvälisesti se tilanne, että suomessa pelaavaat suomalaiset tulee valkulta kyselee et miksei vastustajat saa taklauksistaan jäähyjä niinkuin sm-liigassa. Olkoonkin puhtaita niinhän ne on valtaosaltaan sm-liigassa.


QUOTE]Viestin lähetti Maple Leaf

Itse pelin kannalta on kai aivan sama, onko liigassa 10, 12 tai 14 joukkuetta, mikäli urheilulliset ja taloudelliset resurssit ovat kunnossa. Pelin sisältö, intensiteetti ratkaisee katsojamäärien nousun tai laskun. Vuoden -95 maailmanmestaruudella saatiin suomalaisen jääkiekon ympärille rakennettua hypeä, joka on kantanut osin tähän päivään asti. Nyt tuntuu siltä, että lähes joka puolella on alettu kritisoida liigaa tylsästä, varmistelevasta, kahvaavasta ja tätä kautta intohimottomasta pelistä. Tämä ei voi olla edes kaupallisesti ajatellen kovin seksikäs tuote. Yhdellä Heleniuksella Harkimo voi saada aikaan hetkellisen tunteen siitä, että pian kaukaloissa nähdään taas väriä, mutta kyseessä on kaupallisen ajattelun yksiulotteisuus eli "pikaratkaisu", jossa ei puututa ongelman syihin - siihen, että pelaajien osaaminen niin pelillisellä (taito) kuin fyysiselläkin (taklaukset) puolella on alistettu peruuttamiselle.
[/QUOTE]


Itse pelin kannalta ilman muuta näin onkin. Olen se valmis myöntämäänkin. Kuitenkin jos haemme maajoukkueen menestymistä, niin silloin astuukin kuvaan joukkue määrä.

Sillä Suomen kokoisessa maassa jossa asukkaita on vain n. 5 miljoonaa. Ei materiaali riitä suurempaan sarjaan kuin 10 joukkueen olisi. Varsinkin kun ottaa huomioon vielä väestön kasautumisen etelä suomeen.

Suomalaiset yrityksetkään eivät voi lisätä kauheasti enään panostusta. Jolloin oikeastaan pitääkin kysyä onko SM-Liiga maajoukkueen takia vai maajoukkue sm-liigan takia.

Sillä jos vastaus on että maajoukkue on sm-liigan takia niin silloinhan liigan laajennus suunnitelmat ovat ihan asialliset. Tällöinhän parhaat pelaajat saadaan parhaiten seulottua sm-liigaan ja pelaamaan sen kärjessä pelaaviin joukkueisiin. tällöin myös NHL-n agenttien työ on helppoa riittää kun istuu vain pääkaupunki seudun kolmessa hallissa ja katsoo kaikki kotipelit. Näiltä kolmelta joukkueelta. Pelithän pelataan tunnetusti aina eri aikaan. Eikä edes hotellia tarvitse vaihtaa välillä... tällöin tietysti optimaalisin koko olisi jota kuin 16 joukkuetta. Kyllä siinä määrässä jo kaikki kynnelle kykenevät suomen parhaat pelaajat niin seniorit kuin juniorit mahtuu jo pelaamaan. Tällöin voidaan kyllä se kansainvälinen menestyminen unohtaa täysin. Eikä sitä sponssi rahaakaan jonkun vuoden kuluttua enään niin helposti saa....

Jos taas vastaus on että sm-liiga on maajoukkueen takia. Niin silloin ihanteellisin koko on ilman muuta 10 joukkuetta. tällöin parhaat kohtaavat joko parempiaan tai samalla tasolla pelaavia joukkueita useammin. Joka opettaa pelaamaan paremmin paineen alla. Tämä ei tarkoita että kaikkien joukkueiden pitäisi pelata välttämättä samalla tavalla. Pelaavathan eri maajoukkueetkin eri tavalla. Vaan sitä että pelit olisivat tiukempia tasollisesti. Kun vähemmissä joukkueissa pelaisi kuitenkin suomen parhaat keskenään sarjaansa....
 

Axel K.

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
KAIKKI marina on turhaa, mikäli asialle ei yritä tehdä mitään ja yritä aikaansaada muutosta. Itseni on hyvin vaikea ymmärtää, että kaiken maailman epäkohdista jaksetaan urputtaa sivutolkulla. Valittamalla ei koskaan ole maailmassa muutettu yhtään mitään, vaan teoilla. Näistä samoista asioista jaksetaan jauhaa päivästä toiseen, mutta kuka meistä on todella yrittänyt aikaansaada muutosta? Maailmassa tuntuu ainakin uutisten, keskutelupalstojen ja lehtien perusteella olevan tällä hetkellä kaikki asiat aivan päin persettä. Tarvitseeko Jääkiekon tasoisestakin asiastakin marista koko ajan?

Jokaisella meistä on todella hyvät mahdollisuudet vaikuttaa:

1. Jätetään pelit katsomatta televisiosta.
2. Ei mennä halliin.
3. Ei osteta mitään jääkiekkoon liittyviä fanituotteita.
4. Ollaan yleisen välinpitämättömiä koko lajia kohtaan.

Em. keinot ovat jokaisen ulottuvilla. "Pienistä puroista kasvaa iso virta."

Järeämpiä keinoja:

1. Kerätään adressi.
2. Järjestetään mielenosoitus.
3. Pyritään kansanedustajiksi ja ajetaan läpi ehdotus, että kaikki valtionapu jääkiekolta on poistettava. Perkele.
4. Lähetetään kaikille Urpoille sinne SM-liigaan ja Jääkiekkoliittoon ja NHL:ään säköpostia niin maan penteleesti.

Mielestäni pääsee paljon helpommalla, kun ei ota tätä lajia niin vakavasti. Tai yrittää aikaansaada muutosta em. keinoilla. Silloin on ainakin tehnyt jotain. Tai alkaa sellaisen seuran faniksi, joka pelaa viihteellistä kiekkoa ja jonka otteluissa tapahtuu...

EDIT: Kyllä minäkin ne taklaukset liigaan takaisin haluaisin. Ja kahvauksen pois. Toisaalta taas pelaajista tulee koko ajan vahvempia ja nopeampia. Jossain vaiheessa ollaan siinä pisteessä, että taklaukset alkavat olla oikeasti hengenvaarallisia. Jossain vaiheessa pelaajia on kuitenkin alettava opettaa varovaisuuteen ja toisen pelaajan kunnioittamiseen. Niin ja kahvaus pois tietenkin!
 
Viimeksi muokattu:

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Re: TYLSÄÄ MUKA?

Viestin lähetti olli9
Mielestäni marina on turhaa....... Sarja tulisi olemaan kyllä parempi jos Hjallis ei ajaisi kokoajan vain Jokereiden etuja.

Olisihan se hieman outoa mikäli omistaja ei ajaisi oman joukkueensa etua? Vai vihjaatko, että Hjallis puheenjohtajan roolissa ajaa Jokereiden etua. Mikäli näin, voisitko antaa jotain konkreettista esimerkkiä ennen kuin alat marisemaan turhasta marinasta.

Suosittelen, että otat ne antijokerilasit pois päästäsi ja katsot maailmaa avoimin silmin ja luet näitä tälläkin palstalla olevia lukuisia hyvin perusteltuja kirjoituksia. En tarkoita, että sinun tulisi olla kaikista samaa mieltä, mutta ajattele niitä ennen kuin alat heittelemään omia perusteettomia kommenttejasi.
 

Muksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
No niin no. Könysin taas mopolla metsät ristiin ja rastiin, näemmä. Oli tarkoitukseni sanoa - ja unohdin: Liigan ongelmat ovat niin suuria, että ne ovat Hjalliksenkin ulottumattomissa ja toisaalta en ole ollenkaan vakuuttunut, että Jokereidenkaan linja on sitä miltä se nyt (ehkä ja joillekin) näyttää enää kahdeksan viikon kuluttua. Nämä isommat asiat, joiden kyllä toki tiesin hyvin olevan hallussasi veli Lapanen, estävät tehokkaasti yksittäistä seuraa tai seurajohtajaa, jopa Hjallista joka on myös Liigan puheenjohtaja, tekemästä mitään irtiottoja. Viimeistään rujo maaliero palauttaa kyllä mullikoijat ruotuun, sillä kahvaavia trappijoukkueita vastaan ei oikeasti ole voittavaa taktiikkaa olemassakaan. Se on kuin kaveri pelaisi kivi-paperi-saksia panssarivaunulla. Ainoa vaihtoehto notkua mukana on oma peltipurkki, ja ainoa tapa ulos kierteestä on laittaa sellaiset raamit, että SM-liigassa pärjää taas pelaamalla hyvää jääkiekkoa.

Muuten, maajoukkuetta en tullut edes ajatelleeksi näitä kirjoittaessani.
 

Senior

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Toinen lähestymiskulma

Pelin tylsyyshän on katsojan silmissä ja niin kauan, kun kansa (ja yritykset) ovat valmiit rahaa nykymäärin kiekkoon kantamaan, ei hälytyskellot soi ylimmässä kiekkojohdossa. 'Kun ei tee mitään, ei tee ainakaan virheitä'. Siitä, että kiekkojohdossa soisi olevan myös fiksuja ex-pelaajia, joilla on omakohtainen kokonaiskäsitys kiekosta ammattina, voisi toisaalta kirjoittaa sivutolkulla, mutta säästän kanssalukijat vuodatukseltani.

Sen sijaan yritän tuota uutta kulmaa tarkasteluun pelaajien, nuorten urheilijoiden näkövinkkelistä.

Mitä kiekko minkäkin ikäiselle urheilijalle merkitsee? Se on yhdessäoloa, ryhmäänkuuluvuutta, nuorisokasvatusta, hieno harrastus, elämää opettava vaihe, ammatti ja kaikkein harvimmin rikastumisen keino ja lähde. Tuhannet ja tuhannet nuoret uhraavat suuren osan nuoruudestaan harrastukseensa haaveenaan vielä tulla koivuksi tai selänteeksi. Nuori päästessään korkealuokkaiseen, hitosti maksavaan seurojen valmennukseen, ajattelee itsensä usein NHL-pelipaita päällään tekemässä hattutemppuja ja tilastoennätyksiä rapakon takana.

Valmentaako ja kouliiko nykysysteemimme häntä haaveeseensa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla? Minun mielestä tärkeä ja olennainen pointti. Nuorella huippukaverilla on vähintään omasta mielestä mahdollisuus saada leveä toimeentulo tai jopa elinikäinen pankkitili kiekosta. Eikö hän silloin toivo, että vuosien työ ja harjoittelu valmistaisi häntä tavoitteeseensa parhaalla mahdollisella tavalla. Moni varmasti toivoo. Edellä olevaa taustaa vasten olisi pelaajan edun mukaista, että täällä harjoitetttava peli olisi mahdollisimman lähellä sitä, johon 'kaikki' tähtää.

Aivan viime vuosina Venäjältä on lähtenyt entistä enemmän nuoria kykyjä omien sarjojen kautta rapakon taakse. Venäjän nykykiekko niin ajatellen palvelee nuorta paremmin ja lyhentää nuoren matkaa kotisarjasta änärikiekkoon. Eikö nuorilla olisi oikeus saada paras mahdollinen pohja Suomessakin omille pyrkimyksilleen semminkin, kun tavoitteessa ei ole mitään eturistiriitaa katsojien viihtymisen kanssa?

Uskon hevikannattajien lisäksi ns firma- ja 'herätekatsojien' nauttivan pelistä, jossa sattuu ja tapahtuu. Mitä puolustusvoittoisemmaksi peli ajautuu, sitä vähemmän se 'tavallistakin' katsojaa kiinnostaa, väitän.

Mitä ratkaisuksi? Suomi ei pysty maailman kiekkolinjaa ohjaamaan juuri mitenkään. Mitä kauemmas ajaudutaan valtavirrasta tuulimyllyn siivissä roikkuen, sitä enemmän kerätään ongelmia. Kaikki asiat, jotka vievät suomalaisia pelimanneja lähemmäs tavoitettaan, ovat tutkimisen arvoisia. Tulee väkisin mieleen bisneksessä usein käytetty slogan: If You can't win them, join them. Kun emme pysty kiekkomaailmaa johtamaan, seurataan mahdollisimman lähellä johtajaa. Se palvelee pelaajia, katsojia, seuroja ja yhteistyökumppaneita. Ketä se ei palvele? Sano Sinä.
 

railwayman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät (& Devils)
Syitä ja seurauksia, kumpaan puuttua ja mikä on mitäkin?

Jotenkin tuntuu, että ei olla selvillä miksi nykyiseen tilanteeseen on tultu ja onko siitä ylipäätään paluuta entisiin värikkäämpiin aikoihin (joita muistotkin kultaavat). Kannattaa muistaa, että kahden huippujoukkueen kohdatessa peli on yleensä tarkkaa. Useinmiten peliä rakennetaan puolustuksen kautta ja menestystä haetaan ensisijaisesti virheitä välttämällä eli pelaamalla kiekkoa pois omalta alueelta ja hyökkäyksen rakentelu tuntuu useinkin olevan sellainen toissijainen tavoite. Toissakeväinen Jokereiden mestaruus on hyvä esimerkki mestarista, jonka vahvuus oli maalivahtipeli ja puolustus. Tiukasti puolusti myös Tappara voittaessaan mestaruuden.

Iloisen hyökkäyspelin väheneminen johtuu osaltaan siitä, että suomalaisen jääkiekon kehittyessä, lahjakkaimmat pelaajat viedään rahakkaampiin sarjoihin. Suomalaisten määrä NHL:ssä, Sveitsissä ja Ruotsissa on lisääntynyt melkoisesti viimeisen viidentoista vuoden aikana. Osasyynä on tietenkin esimerkiksi NHL-seurojen lissääntyminen, jonka takia työpaikkoja riittää yyhä enemmän myös suomalaisille pelaajille. Samalla suomalaisten pelaajien suosio on kasvanut, jolloin SM-liigasta viedään nimenomaan suurimmat lahjakkuudet, useinmiten entistä nuorempina, joka mielestäni vaikuttaa selvästi SM-liigan tasoon. Samalla korvaavien pelaajien taso on luonnollisesti laskenut. Hyviä pelaajia ei yksinkertaisesti ole tarjolla niin paljoa kuin ennen. Tilanne tasoittuu vasta sitten kun paluumuuttajien määrä on lähellä lähtevien pelaajien määrää.

Huomioitava on myös se, että jääkiekko on kansainvälisestikin kehittynyt lajiksi, jossa kahvaus on aika yleistä. Ilmiö on selvästi näkyvissä esimerkiksi MM-kisoissa. Suomen on sääntölinjauksissaan pitkälti myötäiltävä kansainvälisen liiton linjauksia. Voidaanko kahvausta kitkeä Suomesta pois tai edes oleellisesti vähentää jos maaotteluissa kuitenkin jatketaan entisellä tyylillä? Tuskinpa. Tuo kahvauskin tahtoo olla sellainen ilmiö, että siitä ei kukaan pidä periaatteessa, mutta tuomareiden viheltäessä tarkasti, tuomaria arvostelee niin katsojat, pelaajat kuin valmentajatkin. Parina syksynä kahvausta on tuomareiden toimesta vähennetty, mutta voimakkaan protestoinnin takia hissun kissun on palattu entiseen tyyliin.

Tuomareita on turha liiemmälti moittia siitä mitä pelaajat tekevät. On totta, että tarvittaessa keinot esimerkiksi kahvaamisen ja kiekottoman pelaajan estämiseen ovat olemassa. Kuitenkin esimerkiksi pelaajat tuntuvat pitävän siitä linjasta missä pelaajien annetaan painia rauhassa ilman turhia jäähykomennuksia. Suomalaisten tuomareiden tason puolesta puhuu paljon sekin, että MM-kisoissa varsin usein Suomen tuomari on lähes poikkeuksetta kuulunut kisojen parhaisiin. Toki tuomareiden taso Suomessa on kirjava ja joskus hyvällekin tuomarille sattuu se huonompi päivä.

Jonkun Harkimon syyttäminen pelin tason laskusta on jokseenkin naurettavaa. Kun kuitenkin Suomi on tasoltaan maailman huippua tai ainakin kuuluu siihen 7-8 maan joukkoon, jotka arvokisoissa mitaleista taistelee, niin kyllä se kertoo SM-liigan ja sen valmentajien korkeasta tasosta. Harkimo on näyttänyt esimerkkiä miten jääkiekkoseuran liikevaihtoa voidaan kasvattaa. Ei hänen syykseen voi laittaa kiekollisia asioita.

Jääkiekkoa ei pelasta se, että kannustetaan lieveilmiöihin, kuten esimerkiksi tappeluihin kaukalossa. Mielestäni tilanne on melkeinpä päinvastoin. Jos esimerkiksi Helenius aikoo suojella Jokereiden pelaajia, niin siinän Jokereilla turvallista harrastaa koiruuksia mielin määrin. On mielenkiintoista seurata kauden mittaan kuinka monta pelaajaa loukkaantuu pelatessaan Jokereita vastaan.

Jääkiekon suosiota ei kasvata mikään niin paljoa, kuin vauhdikas, hyvä ja jännittävä jääkiekko-ottelu. Se on parasta mainosta ja sellaisen ottelun nähneet tulevat katsomaan toistekin. Näiden otteluiden lisäämiseksi ei Suomessa voida juuri muuta tehdä kuin huolehtia juniorityöstä ja valmennuksen pysymisestä kansainvälisellä huipputasolla. Tuomarityöskentelyllä voidaan suorittaa hienosäätöä ja jos seurojen taloudellinen puoli paranee esimerkiksi TV-oikeuksien kohonneiden maksujen avulla, niin kenties suomalaisetkin joukkueet voivat kasata yhä parempia joukkueita. Asiat eivät ole huonosti, ei laisinkaan, mutta toki kehityksessä on syytä pysytellä mukana.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti railwayman
Harkimo on näyttänyt esimerkkiä miten jääkiekkoseuran liikevaihtoa voidaan kasvattaa. Ei hänen syykseen voi laittaa kiekollisia asioita.

Niin, tämä avaakin sitten vielä yhden kysymyksen - kuka niistä kiekollisista asioista oikein vastaa? Missä ne suuret linjat vedetään, jonka mukaan valmentajat, tuomarit ja pelaajat tekevät työtään? Mikä on S/M-liigan motto ja/tai toiminta-ajatus, yrityksen visio ja päämäärä vai onko sitä? Senior tuossa edellä kirjoitti juniorityön merkityksestä siinä prosessissa, jossa 'lopputuotteena' on aikuinen ihminen ja vastuullinen pelimies. IMO ainoa asia, johon katsoja tai aktiivinen asianharrastaja, (kuten Jatkoaikalainen) voi vaikuttaa on se ympäristö, jossa tämä pelaaja työtään tekee. I say: pidetään tätä älämölöä, vaikka se turhalta joskus tuntuisikin.
 
Suosikkijoukkue
Ilves
Kaikkein isoin yksittäinen asia,joka lisäisi SM-liigan kiinnostavuut-
ta olisi eurooppalaiskokoisten kaukaloiden palauttaminen Sm-lii-
gaan.Jopa Hifk:lle iso kaukalo olisi minusta parempi,vaikken omaa
perspektiiviä siihen kun Helsingin hallissa on viimeksi ollut iso kau-
kalo.

Tässä on Juhani Tammisen ajatuksia asiasta:
www.jatkoaika.com/maajoukkue.php?sivu=kolumnit&id=1106
 

juudas

Jäsen
Niin.

Katsomossa on erittäin vähän ihmisiä, joille tämän poikkeuksellisen nopeatempoisen pelin hienoudet avautuvat. Useimmat sääntötekniset täällä esitetyt asiat ovat keskimääräiselle katsojalle (jos käsite on ikävä, puhutaan vaikka valtavasta enemmistöstä) täysin yhdentekeviä.

Heidän viihtymisensä on ensisijaisesti riippuvaista saadusta tunnetilasta. Komedia naurattaa, hyvä musiikki rentouttaa jne. Jääkiekkopeliin mennään valtaosin (en kiistä, etteikö joku vanha kiekkoparta ole siellä vain tapaamassa kavereitaan ja olisi kykenevä nauttimaan jopa harjoitusten katsomisesta) tuntemaan jännitystä.

Olisi kiva luulla kuuluvansa jääkiekon ihmeellisyyksiä ja hetkessä tapahtuvia taktisia liikkeitä ymmärtäviin. Vaan en kuulu. Eikä kuulu siellä 4000 hengen katsomossa kuin harva. Heitä joko jännittää tai ei jännitä. Viivat kentällä, yksi vai kolme tappelua... yhdentekevää heille.

Heille kaikki on kohdallaan, kun he saapuessaan hallille miettivät miten hemmetissä mahtaa käydä? Heitä jännittää. He pitävät siitä tunteesta. Siihen jää koukkuun. Päästäänkö pudotuspeleihin, saadaanko kotietu, vältetäänkö putoaminen, noustaanko? Nämä asiat antavat pelille merkityksen, josta jännitys syntyy. Jännitys selittää sen, että harjoituspeleissä ei nähdä katsomossa suuria ihmisjoukkoja ja samanlaista hulinaa. Jännitys puuttuu.

Aivan. Suljettu sarja tappaa tämän. Mitä minä jännitän kun pudotuspelipaikka on karannut? Mitä väliä on sillä välttääkö viimeisen sijan? Mitä minä vaahtoan Mestiksen voittamisesta?

Kun peli käy ei-jännittäväksi eli "turhaksi", sinne ei lopulta tulla. Ne vanhat parrat siellä ovat. Ja firman kausikortin kanssa vetäistään parit bisset. Mutta jännitys puuttuu silti. Pitkässä juoksussa, lopulta, jännitys katoaa. Ei ole palavasilmäistä kaveria viemässä hallille, ei ole lapsuuden muistoja peleistä, joita edeltävänä yönä ei uni tullut silmään.

Ei se keskimääräinen katsoja tule katsomaan pelaajien kehittymistä, eikä se ymmärrä viivasääntöjen vaikuttavuutta. Se joko pureskelee kynsiä tai ei. Jakaja on kuin muuri. Bisse, pitsaslaissit, popcornit...niitä saa muualtakin. Mutta se tietty vellova jännittävä massa, sitä tarjoaa vain urheilu.

Euroopassa ei taida pahemmin olla muita vastaavia kuningasideoita kuin tämä meidän suljettu sarjamme? Paljonko keskimääräistä katsojaa kiinnostaa joku seurojen "talouden ennakoitavuus" tai muu tälle roskalle keksitty nimi. Paljonko? Nolla. Murehdittavana on oma asuntovelka, lasten koulutus, työpaikan pysyvyys. Oikeat huolet omassa elämässä. Ei katsojaa todellakaan kiinnosta kuin se jännitys. Luulisi kellojen soittavan kun esim. Englannissa tai Saksassa vallankumoussyiden top5:ssa olisi taatusti futissarjojen sulkeminen.

Eli kikkailkoot niiden pikku sääntötulkintojen kanssa kuinka tykkääväät kunhan peruspuitteet pidetään kunnossa ja sarjat siis auki: jännitystä katsojalla, prkl!
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Viestin lähetti juudas


Eli kikkailkoot niiden pikku sääntötulkintojen kanssa kuinka tykkääväät kunhan peruspuitteet pidetään kunnossa ja sarjat siis auki: jännitystä katsojalla, prkl!

Ikuinen väite, että VAIN sarja aukaisemalla palautetaan jännitys. Jännityksen palautamiseen/maksimoimiseen on toki muitakin keinoja, joita on käsitelty tällä palstalla useastikin. Tosin ne jotka ovat avoimen sarjan kannalla, eivät näihin muihin keinoihin mitään kommentoi, koska ne eivät vahvista heidän mielipidetään siitä, että suljettu sarja on kaiken syy.

Se ei ole.
pitkällä tähtäimellä suljettu sarja takaa tasaisemman sarjan, eli jännittävämmät ottelut. Pelaajien kesken kauden tapahtuvaan kauppaan olisi helppo saada lisäjännitystä edellyttämällä pelaajasiirtojen tapahtuvan aina molempiin suuntiin jne...

Eurooppalainen jalkapallo ei ole vertailukelpoinen Suomalaisen jääkiekkosarjan kanssa keskusteltaessa suljetun tai avoimen sarjan eduista, sillä resurssit ovat hieman eri planeetalta...jalkapallon hyväksi.

Sarjan avaamiselle on paljon hyviä perusteita, mutta Liigaan jännitys kyllä saadaan muodostettua muutenkin. Mestikseen ei, mutta pitäiskö Liigan ajaa Mestiksen etua ja lisätä sen jannitysmomenttia?
 

starcat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Tarinankertoja

Sarjan avaamiselle on paljon hyviä perusteita, mutta Liigaan jännitys kyllä saadaan muodostettua muutenkin. Mestikseen ei, mutta pitäiskö Liigan ajaa Mestiksen etua ja lisätä sen jannitysmomenttia?

Itse asassa Suomessa puuttuu ylipäätään keskustelu siitä mikä on kaiken tarkoitus. Mikä on eri elementtien suhde toisiinsa. Siis Maajoukkue, SM-Liiga contra Mestis & alemmat sarjat. Suhteessa junnut.

Meinaan että hjalliskin totesi ensi töikseen tekevänsä selvityksen suomalaisesta jääkiekosta. Mikähän mahtoi olla tulos. Tieto ei ainakaan fanille asti ole ehtinyt. Eipä kyllä kukaan kyselekään mitä mieltä tavallinen kuluttaja on asiasta. Jääkiekkolehtikin teki kesällä kyselyn kuinka moni vastasi? kuinka moni yleensä tiesi että kysely yleensä on . Miksi muuten tehdä kyselyä edes kesällä milloin kenelläkään ei ole aikaa mokomaan vastata...
 

juudas

Jäsen
"Ikuinen väite, että VAIN sarja aukaisemalla palautetaan jännitys."

Ei "vain", mutta Titanicin kansituoliksi tuollaiset lasken sen suuren yleisön kannalta.

"Tosin ne jotka ovat avoimen sarjan kannalla, eivät näihin muihin keinoihin mitään kommentoi, koska ne eivät vahvista heidän mielipidetään siitä, että suljettu sarja on kaiken syy."

Ei ole kaiken syy, mutta kun perusrakenne on kenollaan eli jännitte puuttuu sekä liigan heikoimmilta että koko muulta jääkiekko-Suomelta niin pidän mielestäni väitettä oikeutettuna.

"Se ei ole.
pitkällä tähtäimellä suljettu sarja takaa tasaisemman sarjan, eli jännittävämmät ottelut."

Onko nyt käynyt niin? Joku tilasto voisi olla kiva. Niin selvästi että kannatti heittää jännitys menemään koko muulta kiekko-Suomelta kun pitää pelata jostain mehupurkki-mestaruudesta nousun sijaan?

"Pelaajien kesken kauden tapahtuvaan kauppaan olisi helppo saada lisäjännitystä edellyttämällä pelaajasiirtojen tapahtuvan aina molempiin suuntiin jne..."

Arvaapa kuinka paljon lohduttaa Vaasassa tai Kuopiossa? Tai kuinka paljon tuo jännitystä vaikkapa Ässien peliin jos pudotuspelit ovat karanneet jo joulun tienoilla...

"Eurooppalainen jalkapallo ei ole vertailukelpoinen Suomalaisen jääkiekkosarjan kanssa keskusteltaessa suljetun tai avoimen sarjan eduista, sillä resurssit ovat hieman eri planeetalta...jalkapallon hyväksi."

Vanha ja tyhjä väite. Avoimia jalkapallosarjoja pelataan kautta Euroopan maissa, joiden sarjojen joukkueet pelaavat paaaaljon pienemmillä budjeteilla kuin smliigalaiset. Myös avoimia kiekkosarjoja harrastetaan kun muualle ei olla ymmärretty tätä kuningasideaa.

"Sarjan avaamiselle on paljon hyviä perusteita, mutta Liigaan jännitys kyllä saadaan muodostettua muutenkin."

Voidaan varmasti parantaa, en minä sitä kiellä. Mutta silti perusväitteeni on se, että nuo muut esitetyt asiat ovat sille katsojamäärän ratkaisevalle keskimääräiselle katsojalle aika yhdentekeviä sen rinnalla saako pelin voitolla jotain: paikan pudotuspeleissä, välttää putoamisen, saa kotiedun jne. Nämä ovat asioita, jotka tuottavat jännitystä ja viihtymistä.

"Mestikseen ei, mutta pitäiskö Liigan ajaa Mestiksen etua ja lisätä sen jannitysmomenttia?"

No siinä "pitkässä juoksussa" liiga vastaa repeääkin kun pienet jäävät tahmaamaan pohjille ilman merkitystä pelillä. Samaan aikaan koko muu kiekkomaa kärsii. Kyllä tämä puntari on pahasti epätasapainossa, vaikka toki molemmille näkökulmille löytyy perusteita.

En jatka tästä enempää. Olen tätä jauhanut tarpeeksi moneen ketjuun ja koska kaikki näkökulmat on jo esitetty niin tästä tosiaan on muodostunut uskonasia kummallekin osapuolelle.
 

Spinner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Pika-analyysin paikka

Sarja on sitten alkanut pitkän kesän ja "tärkeiden" harjoitusotteluiden jälkeen. Lähes jokaisessa ketjussa on käsitelty tavalla tai toisella tätä yhtä ja samaa aihetta: Onko tuote kunnossa? Olen itse ollut paikalla seuraamassa kolmessa eri hallissa yhteensä kuuden eri joukkueen edesottamuksia ja myös seurannut mediaa koko sarjan ympärillä.

HIFK:n kotihallissa tunnelma oli vain varjo siitä mitä vielä muutama vuosi sitten oli aivan perus liigaottelussa. Nyt tuli ilmastointiputkistakin enemmän kohinaa kuin katsomosta. Tunnelma oli kuin perinteisesti Treella, harras. Ja itseironinen. Pelillisesti Lahden pojat olivat ainakin innossa selvästi edellä, itseasiassa propsit sinne suuntaan, muiden seurojen hyljeksimistä huutilaispojista vielä näkyi halu pelata. Jopa Kauppila nautti pelaamisesta, vaikkei ihan huutilaispoika olekaan, varmasti kova vahvistus missä tahansa.

Jokerit ja TPS tarjosivat niin vahvaa tuubaa wanhan ajan hegemoniana, ettei paremmasta väliä, tosin Jokereilla on pari ihan asiallista pelaajaa, samoin Turkulaisilla. "Elämystehtaan" puitteista huolimatta koko setti oli kuitenkin kokonaisuutena sellaista sontaa etten äkkiä muista nähneeni. Halli oli käytännössä tyhjä, ylös asti kuului ihan selvästi pelaajien kommentit jäältä, fanit vähän yrittivät jotain väsynyttä, jäällä kaksi aivan väsynyttä joukkuetta, enkä tarkoita fyysisesti. Jokerit oli huono, mutta turkulaiset onnistuivat olemaan vielä paljon huonompia.

Espoossa Bleg sentään tarjosi Ilveksen kanssa jotensakin inhimillistä toimintaa. Ilves varsinkin on taas vakavasti otettava joukkue, samoin Bluesissa näkyi edukseen uuden valmennuksen jälki. Ei paha ollenkaan. Mutta, mutta, missä ihmiset, missä tunnelma? Joku laittoi tuolla jossain ketjussa, että jos nykyään joku elää pelissä mukana, saa muualta katsomosta osakseen lähinnä sääliviä katseita. Itsellänikin alkaa olla paha tapa tuijotella.

Ehkä Hämeenlinnassa tai Oulussa asiat ovat toisin tai mites Lappeenranta, Rauma, Pori, Jyväskylä, Tre...

Tänään olisi vuorossa TPS ja Tappara, täytyy vissiin laskea odotusarvot minimiin, jotta voisi yllättyä iloisesti...

Samaa viestiä tuntuu pukkaavan muualtakin, ollaanko liigan kanssa nyt samassa tilanteessa kuin Ruotsissa joskus kymmenen vuotta sitten kun ihmiset kylmästi äänestivät jaloillaan?
Ei hyvältä näytä. Tuote ei ole kunnossa.
OK, nyt joku sanoo että "turpa kiinni, keväällä vasta tosipelit alkaa". Totta, mutta valitettavasti seurojen kulubudjetteihin runkosarjan otteluilla vain on merkittävän tasapainottava osuus.

Syitä on haettu monenkin asiantuntijan voimin eri foorumeissa. Pelaajien palkkajärjestelmä, ottelumäärät, tuomarilinja ja -määrä, kahvaus, puoluspeli, ulkomaalaiset, kotimaiset, puheenjohtaja, seurajohtajat, valmennus, sarjajärjestelmä, liian kalliit liput, liian kalliit kaikki, yritysasiakkaat, fanit, huonot fanit, väärät fanit, asiantuntemattomat katsojat yleensä, asiantuntevat katsojat, liian suuret ja liian pienet hallit, pelaajakato etc. etc. Syitä ja syyllisiä on aivan turha enää vatvoa, me kaikki olemme viimekädessä olleet jotenkin osallisina, ainakin katsojina rahoittamassa nykytilannetta.

Yhtälön ratkaisu alkaa olemaan mahdoton millekkään yksittäiselle taholle. Minä en ainakaan edes yritä tarjota mitään kaiken ratkaisevaa ehdotusta. Ehkä oma ajatukseni liikkuu jossain yhtälön lippujen hinnat+pelaajien palkkausjärjestelmä+ottelumäärän vähentäminen+ avoin sarja+omat junnut-kiintiö välillä. Toisaalta kaaosteorian mukaan mentäessä kyllä ne osaset löytävät itsekin paikkansa, ajan kuluessa. Pitäisikö antaa mennä vain.

Jääkiekon SM-liiga on kokenut niin kovan inflaation ettei siitä ylipääseminen ole aivan helppo juttu. Yksittäisen ottelun merkitys on itseasiassa niin merkityksettömän pieni että hallien täyttäminen ei vain ole mahdollista. Ihmisten houkutteleminen pysyvästi takaisin on nykyisellään mahdotonta. Seurojen taloudet on kyllä saatu kuntoon, mutta vaakakupissa on myöskin urheilullisuuden ja kilpailun aiheuttaman yrittämisen lopahtaminen. Miksi puristaa liikaa, kun takana ei näy mitään todellista uhkaa, pelataan sarjaa pois, välillä voitetaan, välillä hävitään, so not, sanoisi Mattikin. Ja keväällä lähes kaikki ovat mukana play-offissa. Vääristyneet markkinat.

Tätä ei ollut tarkoitettu provoksi tai syyttävän sormen osoittamiseksi mihinkään suuntaan. Olen vain aidosti, enenevissä määrin, huolissani tämän meille rakkaan lajin alamäestä. Rehellisesti sanoen minut vieläkin saa hallille se pelin viehätys, onnistuneet suoritukset, peli itsessään ja miten peli vie mennessään. Nyt vain tuntuu että muksujen pihapelikin on omalla aitoudellaan enemmän tunnetta aikaansaavaa kuin lajin kotimainen näyteikkuna.

Toki meillä on kaikilla omat suosikkimme, joita seuramme tarkemmin. Se on selvä. Koettakaahan ottaa hetkeksi pois ne värilasit, joiden takaa lajia yleensä seuraatte ja kommentoikaa missä mennään. Vakuuttakaa että olen väärässä ja turhaan huolissani. Kertokaa että tuote on kunnossa. Viime kaudesta suunta on muuttunut aivan toiseksi. Ja että tämä nyt vain oli tällainen tyypillinen tietämättömän kansanosan kannanotto.
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Spinneriltä todella hyvä kirjoitus! Ei ole Oulussa ollut tunnelmaa ainakaan niissä kahdessa pelissä joissa itse olen ollut. Todella vaisua ja mikä hirveintä myös itse peli on ollut yhtä erää lukuunottamatta melkoista sontaa. Tämän päivän peli olikin sitten jo kaiken huippu. SM-liiga tuotteena ei ole tällä hetkellä parhaassa kunnossa. Puolustusvoittoisuus, oman maalin varjeleminen ja valmentajien tappioiden pelko ei liene pienin syy tähän. Yksilöitä ja avoimempaa peliä kaipaavat katsojat. Jaloilla äänestäminen on pikkuhiljaa alkanutkin.. ainakin mitä sivusilmällä on katsojamääriä katsellut. Tänään kärpillä harvinaisen vähän katsojia ottaen huomioon ennakko-odotukset pelistä. No tuskin se kahvaaminen ja koukkiminen jne.. katoaa vielä vähään aikaan minnekään.. sääli
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös