Onko liikuntakasvatus Suomessa riittävää?

[steepler]

Se pitäisi olla niin, että ne laji lajit, mitä harrastetaan niin niissä pitäisi olla harjoitukset.

Tästä olen samaa mieltä. Itse kahdeksannen luokan jälkeen muutin ulkomaille ja kävin kansainvälistä koulua, joka toimi aika pitkälle amerikkalaisella systeemillä. Siellä liikuntatunneilla tosiaan harjoiteltiin, eli mitään pelejä ei pelattun ennen kuin oltiin perusjuttuja lajeista harjoitelu. Kyllähän siinä toistoja tuli per henkilä eri lajeista paljon enemmän. Toki osittain on myös resursseista kyse, siellä esimerkiksi nämä liikutatuntien vetäjät valmensivat koulun joukkueita yleisurheilussa, maastojuksussa, koripallossa ja jalkapallossa, taisi lentopallokin lajina vielä olla. Eli olivat pelkästään liikunnan/urheilun ammattilaisia, mitään lukuaineita eivät vetäneet paitsi terveystietoa. No oliko siellä sitten paremmassa kunnossa porukka on aika vaikea sanoa, mutta kyllä liikuntatunnit selvästi mielekkäämpiä olivat mitä Suomessa yläasteella totuin.

 

[dana77]

Aikamoista tuubaa jo ehdotuksena miettien opettajien palkkausta, koulutustasoa, työn vastuullisuutta ja tärkeyttä. Onneksi OAJ, vaikka muutoin melkoisen nössöliitto onkin, ei tällaiseen tulisi ikimaailmassa suostumaan. Kyllähän perheiden vastuuta tässä liikuntakysymyksessäkin tulisi korostaa vaikka nykyisin varsinkin moni alakoululainen viettää arkena enemmän valveillaolotunteja vuorokaudesta opettajansa kuin vanhempiensa kanssa.

Entäs jos niille alettaisiin tämän muutoksen myötä maksamaan myös parempaa palkkaa? Tokihan se on oikein että jos työssä on 10 viikon kesäloma ei palkka voikaan olla enää loistava. Ja kyllähän ne syylliset perkeleet eli työtä eniten tekevät sen sitten maksavatkin. Veroissaan.

Tuo vanhempien vastuun korostaminen on vaan synonyymi sille ettei tehdä mitään. Koulujen liikunnan opetus ei ole pois vanhempien vastuulta, eikä toisinpäin.

Minä näin tuo Suomalaisten nuorten lasten/nuorten vähäisestä lihavuudestä kertovan tutkimuksen. Jos tulosta vertaa armeijan keskeyttäneiden määrään ja niihin syihin, niin pitää toivoa että muutos on tapahtunut ja asia korjautuu ajan kanssa.

 

[Evil]

Aikamoista tuubaa jo ehdotuksena miettien opettajien palkkausta, koulutustasoa, työn vastuullisuutta ja tärkeyttä. Onneksi OAJ, vaikka muutoin melkoisen nössöliitto onkin, ei tällaiseen tulisi ikimaailmassa suostumaan.

Nimenomaan. Opettajapula uhkaa jo muutenkin, ja kesälomaa lyhentämällä se viimeinenkin porkkana asiantuntevilta ja fiksuilta opettajan uraa miettiviltä ihmisiltä katoaa... Palkan suhteen ala ei todellakaan ole kilpailukykyinen, ja jotain kertonee tilasto muihin hommiin muutaman vuoden jälkeen vaihtavista opettajista. En jaksa sitä nyt googletella, mutta kiinnostuneet sen varmaankin löytävät jostain.

 

[dana77]

Muutama tunti höntsäilyä sinne tänne per viikko ei kyllä tilannetta muuta mihinkään suuntaan. Ne jotka osaa ja joita kiinnostaa, liikkuu, loput ei.

Ei Suomi liho siksi että se liikkuu liian vähän, se lihoo siksi että se syö liikaa. Ja väärällä tavalla.

Tämä nyt on tätä mihinkään perustumatonta kansantiedettä:
http://www.hs.fi/juttusarja/laskikapina/artikkeli/Kropalle+kyytiä+laihduttaja/1135225578166

Ja toisekseen ei se pieni ylipainokaan ole välttämättä ongelma, mutta huonokuntoisuus on. Ne kun ei toisiaan sulje, kysykää vaikka Timo Jutilalta.

 

[Delter]

Minä näin tuo Suomalaisten nuorten lasten/nuorten vähäisestä lihavuudestä kertovan tutkimuksen. Jos tulosta vertaa armeijan keskeyttäneiden määrään ja niihin syihin, niin pitää toivoa että muutos on tapahtunut ja asia korjautuu ajan kanssa.

Ei kyse ole mielestäni lihavuudesta, vaan juuri huonokuntoisuudesta joka taasen kertoo liian vähäisestä liikunnasta. Lihavuus tulee vasta iän myötä, kuten tuossa äsken pohdiskelin.

Itse asiassa sain armeijassa juuri lisätukea sille, ettei nuoriso suinkaan ole niinkään ylipainoista vaan rapakunnossa. Meillä ei yksikössä ollut yhtään radikaalisti ylipainoista, eikä kyse ollut mistään Naton erikoisjoukoista vaan tykkimiehen pulliaisista. :) Saattaa toki olla, että ne lihavat oli suosiolla komennettu kotiin odottamaan "kevyempää huomista". Joka tapauksessa mistään läskipatterista ei meillä ollut kyse. Ongelmaa tuotti juuri hävettävän kehno kunto, vaikka meillä keskeyttäneiden määrä olikin käsittääkseni aika pieni. Kuntotasoamme kuvasi hyvin patterin ensimmäisen coopperin keskiarvo, joka oli niukasti yli 2000 metrin...

 

[scholl]

Onko jonkun sporttitunnin vetämisen kaikilta osin pakko olla täyspäiväistä toimintaa? Miksei esim. opiskeluikäistä koulun alumnia voida käyttää mukana vetämässä jotain tuntia ja maksaa siitä fyrkkaa. Esim. jos joku korispelaaja on ollut siinä koulussa aiemmin niin voi opettaa korista. Tai joku muu tyyppi. Nyt kun suuret ikäluokat jäävät kokonaan tai osittain eläkkeelle niin siellä on päälle kuuskymppisiä tyyppejä vaikka kuinka joilla on kompetenssia opettaa urheilua. Eikä kaikilla ole välttämättä samalla paikkakunnalla omia lastenlapsia, joita valmentaisi.

 

[Evil]

Onko jonkun sporttitunnin vetämisen kaikilta osin pakko olla täyspäiväistä toimintaa? Miksei esim. opiskeluikäistä koulun alumnia voida käyttää mukana vetämässä jotain tuntia ja maksaa siitä fyrkkaa. Esim. jos joku korispelaaja on ollut siinä koulussa aiemmin niin voi opettaa korista. Tai joku muu tyyppi. Nyt kun suuret ikäluokat jäävät kokonaan tai osittain eläkkeelle niin siellä on päälle kuuskymppisiä tyyppejä vaikka kuinka joilla on kompetenssia opettaa urheilua. Eikä kaikilla ole välttämättä samalla paikkakunnalla omia lastenlapsia, joita valmentaisi.

Ideana hyvä, mutta kuten sanoit, siitäkin pitää maksaa fyrkkaa. Kyse ei ole siitä maksetaanko opettajalle, urheilijalle vai jollekulle muulle, vaan rahasta itsestään.

 

[dana77]

Ei kyse ole mielestäni lihavuudesta, vaan juuri huonokuntoisuudesta joka taasen kertoo liian vähäisestä liikunnasta. Lihavuus tulee vasta iän myötä, kuten tuossa äsken pohdiskelin.

Ei minulla armeijan tilanteesta mitään parempaa tietoa ole, mutta tuolla ainakin puolustusvoimien ylilääkäri on huolissaan ylipainosta:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/01/599226

Itse olen ajatellut asia niin ylipaino on sikäli armeijalle isompi ongelma, että sen hoitaminen eli painon pudottaminen kestää ajallisesti pidempään kuin pelkkä kunnon kohottaminen kestäisi. Niinpä sitä ei ehditä armeijan puitteissa toisaalta hoitamaan ja toisaalta koulutus joudutaan sopeuttamaan heikoimpiakin ajatellen, jolloin parhaassa kunnossa olevien kunto itseasiassa laskee (kunen minulle armeijassa kävi).

 

[dana77]

Kyse ei ole siitä maksetaanko opettajalle, urheilijalle vai jollekulle muulle, vaan rahasta itsestään.

Tämä on minusta tässä yhteydessä aika väsynyt kommentti. Jos liikunnan lisäämisellä pystytään vaikuttamaan lihavuuteen, fyysiseen ja sitäkautta psyykkiseen kuntoon sekä terveyteen, niin tuollaiset asiat tulevat taatusti maksamaan itsensä takaisin terveyden ja sosiaalihuollon kustannuksista. Aina puhutaan siitä, että ennakoiva työ säästää kustannuksia, tämä on malliesimerkki aiheesta.

 

[Evil]

Tämä on minusta tässä yhteydessä aika väsynyt kommentti. Jos liikunnan lisäämisellä pystytään vaikuttamaan lihavuuteen, fyysiseen ja sitäkautta psyykkiseen kuntoon sekä terveyteen, niin tuollaiset asiat tulevat taatusti maksamaan itsensä takaisin terveyden ja sosiaalihuollon kustannuksista. Aina puhutaan siitä, että ennakoiva työ säästää kustannuksia, tämä on malliesimerkki aiheesta.

Se on vaan surullinen totuus. En minä kirjoittanut että niin pitäisi olla, se vain valitettavasti on niin. Ei tuollaista osata/haluta katsoa pitkällä tähtäimellä, päättäjätasolla siis.

 

[Timitri]

Täytynee osallistua keskusteluun näin opettajan näkökulmasta. Työskentelen ala-asteella ja ongelma näkyy siellä aika selvästi. Ylipainoisia lapsia on aika paljon ja nämä ovat myös tietysti niitä passiivisimpia liikkujia.

Koululiikunta ei voi missään tapauksessa olla lapsen ainoa, eikä saisi olla edes pääasiallinen liikuntamuoto. Siinä voidaan antaa virikkeitä ja opetella perus- ja lajitaitoja, mutta kyllä ne jalostuvat omalla ajalla harjoitellessa. Näiden passiivisten suhteen olisikin tärkeää, että löytäisivät koululiikunnasta "oman lajinsa", josta tulisi sitten harrastus.

Esim. omassa koulussani olemme pyrkineet lisäämään välituntiliikuntaa siten, että silloin on erilaisia luokkien välisiä sarjoja (esim. koripallo, futis) ja mahdollisuus juosta pururadalla ja syksymmällä luokille jaetaan välitunneiksi myös salivuoroja.

Kotien vastuu on suuri siinä, että lapsi liikkuisi vapaa-ajallakin. Täytyisi pyrkiä palaamaan pihapelien aikaan ja jättää pleikkari vähemmälle. Tietysti näille passiivisille, jotka eivät innostu liikkumaan muiden lasten kanssa, tarvitaan aikuisen apua, jotta pääsisi esim. uimaan tai muuhun mielekkääksi kokemaansa liikkumispaikkaan.

Mielestäni niin kotona kuin kouluissakin tärkeä periaate on se, että lapselle pyrittäisiin aina tekemään liikunta mahdolliseksi kun vain suinkin voidaan. Esim. koulussa välituntisin ei homma saisi jäädä kiinni siitä, että lapset haluavat pelata, mutta opettaja ei viitsi antaa välineitä.

 

[Chambza]

Tämä nyt on tätä mihinkään perustumatonta kansantiedettä:
http://www.hs.fi/juttusarja/laskikapina/artikkeli/Kropalle+kyytiä+laihduttaja/1135225578166

Ja toisekseen ei se pieni ylipainokaan ole välttämättä ongelma, mutta huonokuntoisuus on. Ne kun ei toisiaan sulje, kysykää vaikka Timo Jutilalta.

Ja tähän yhteen artikkeliinko perustat mielipiteesi? Kyllä kantava linja tasaisin väliajoin lehtijuttujen esittelemissä tutkimuksissa ja laihdutusoppaissa on nimenomaan se, että liikunta yksin ei riitä. Sitä en toki kiistä, etteikö myös liikunta olisi tärkeää, jos haluaa elää elämänsä terveenä.

Toki tässä ketjussa puhutaan nyt yhtä aikaa kahdesta ongelmasta: siitä, että nuoriso ei liiku, ja siitä että aikuiset pulskistuvat. Kuten todettua, eihän ne nuoret vielä kovin läskejä olekaan, vaan ongelma iskee vahvassa aikuisiässä, jolloin myös terveysongelmat korostuvat, sekä yksilön kohdalla että kansantaloudellisesti.

Ja minä väitän, että tätä aikuisten lihavuutta ja lihomista ei ratkaista edes pitkäjänteisesti ajatellen tulevaisuudessa sillä, että liikuntaa lisätään kahdesta viikkotunnista neljään ala-asteella. Siihen vaaditaan asenteiden ja asennekasvatuksen muutoksia nimenomaan syömätapojen ja -kulttuurin suhteen. Nämä opitaan esimerkin mukaan lähinnä kotoa, mutta koulukin voisi yrittää tehdä oman osansa. Miten olisi terveystiedon opetusta ala-asteelle?

 

[dana77]

Lähdetään nyt siitä liikkeelle että sinä ensin todistaisit tuon väitteesi että
"Muutama tunti höntsäilyä sinne tänne per viikko ei kyllä tilannetta muuta mihinkään suuntaan", sillä erittäin monet tutkimukset todistavat juuri päinvastaista eli että muutamallakin tunnilla viikossa on isot vaikutukset.

Toki jos syö kuin minä, niin ei laihdu vaikka liikkuisi kovastikin, mutta kunto pysyy ja huonokuntoisella paranee kovastikin. Ja toisaalta vaikka söisi kuinka terveellisesti, niin ihminen voi pysyä hoikkana, mutta kunto ei ilman liikuntaa kohoa.

 

[Chambza]

Lähdetään nyt siitä liikkeelle että sinä ensin todistaisit tuon väitteesi että "Muutama tunti höntsäilyä sinne tänne per viikko ei kyllä tilannetta muuta mihinkään suuntaan", sillä erittäin monet tutkimukset todistavat juuri päinvastaista eli että muutamallakin tunnilla viikossa on isot vaikutukset.

Tällä viittasin nimenomaan liikunnanopetukseen peruskoulussa, en laihduttajan liikuntaan. Toki epäselvästi ilmaistu, jälkimmäinen viestini ehkä toi pointtini paremmin esille.

 

[pernaveikko]

Tämä on minusta tässä yhteydessä aika väsynyt kommentti. Jos liikunnan lisäämisellä pystytään vaikuttamaan lihavuuteen, fyysiseen ja sitäkautta psyykkiseen kuntoon sekä terveyteen, niin tuollaiset asiat tulevat taatusti maksamaan itsensä takaisin terveyden ja sosiaalihuollon kustannuksista.

Kyse on siitä, että alkupääomaa sijoitukseen ei ole. Monetkaan yksityishenkilöt eivät pääse tuottoisiin liiketoimiin kiinni, kun ei ole rahaa millä tehdä lisää rahaa.

Voidaan pitää varmana, että liikunnan lisääminen maksaisi itsensä takaisin korkojen kera, mutta se on tavallaan irrelevanttia tässä tai väsynyttä, ihan miten vaan. Sitä rahaa siihen sijoitukseen ei valtiolla tai kunnilla kuitenkaan yksinkertaisesti ole. Hyvä kun pystyvät kouluruokailun kustantamaan, siitäkin on nipistetty jo niin paljon, että enää ei lisäleikkauksiin pystytä.

On helppo sanoa mitä milloinkin tulisi priorisoida.

 

[dana77]

Kyse on siitä, että alkupääomaa sijoitukseen ei ole. Monetkaan yksityishenkilöt eivät pääse tuottoisiin liiketoimiin kiinni, kun ei ole rahaa millä tehdä lisää rahaa.

Voidaan pitää varmana, että liikunnan lisääminen maksaisi itsensä takaisin korkojen kera, mutta se on tavallaan irrelevanttia tässä tai väsynyttä, ihan miten vaan. Sitä rahaa siihen sijoitukseen ei valtiolla tai kunnilla kuitenkaan yksinkertaisesti ole. Hyvä kun pystyvät kouluruokailun kustantamaan, siitäkin on nipistetty jo niin paljon, että enää ei lisäleikkauksiin pystytä.

Ensinnäkin rahaa valtiolla tällä hetkellä on. Siitä on keskusteltu julkisuudessa paljonkin että mitä sillä tehdään, alennetaanko ruuan alvia vai tuloverotusta vai mitä. Toisekseen erona noihin moniin yksityishenkilöihin on siinäkin valtion luottokelpoisuus on kunnossa, taitaa olla jotain AA:ta. Jos varmaksi tosiaan voidaan sanoa, että tuo maksaa itsensä takaisin korkojen kera, niin sitten tuon tekemättä jättäminen on silkkaa tyhmyyttä.

Kouluruokailuun lisärahan käyttö ei vertailun vuoksi itseään takaisin maksa, joten siihen ei velkarahaa kannata laittaa.

 

[Evil]

Kouluruokailuun lisärahan käyttö ei vertailun vuoksi itseään takaisin maksa, joten siihen ei velkarahaa kannata laittaa.

Siis ettäkö mäkkärinuorisolle ei kannata tarjota edes sitä yhtä kunnollista ateriaa päivässä? Pysyvät terveempinä eineksillä? No niin kai sitten.

 

[dana77]

En ole nähnyt uutista, että tingitty olisi ruuan terveellisyydestä, vaan enemmänkin mausta. Olisihan se kiva, että rahaa olisi kaikille riittävästi ja heti kun niin on niin toki sitten tähän voidaan panostaa. Lisätään vielä että en sinänsä vastusta kouluruokailuun määrärahojen lisäystä, mutta se on vain asia, johon pitää löytää kestävä pitkäaikainen ratkaisu, eikä sitä voida hoitaa velkarahalla, sillä se ei itseään takaisin maksa.