ipa rules kirjoitti:
Juuri valmistunut puurakenteinen talo, jossa lämmitysmuotona varaava sähkölattialämmitys, ilmalämpöpumppu ja varaava takka. Yhtäkään tutkimusta en ole lukenut, jossa näiden yhdistelmä olisi onnistuttu teilaamaan "ei kustannustehokkaaksi".
Jos näkemystä kaipaat, niin varaava lattialämmitys sähkövastuksilla halvempaa yösähköä silmälläpitäen on hieman harhaanjohtavaa markkinointia; laatta johon lämpö varastoidaan ei yleensä ole niin hyvä lämmön luovukseltaan että varsinaisesti pitäisi kämppää lämpimänä vielä iltapuolellakin, kun ovi käy asukkaiden kulkiessa töistä kotiin, harrastuksissa, ulkoillessa vaan jäähtyy päivän aikana (kun väki töissä, koulussa) ja vaatii vastusten käyttämistä myös kalliimpaan aikaan. Tämä on hieman ärsyttävää markkinoinnissa, myyntitykki antaa helposti kuvan että lämmittämällä laattaa yösähköllä voitaisiin huolehtia edullisella tavalla koko vuorokauden lämmittämisen tarpeesta. Ilppi on minun mielestäni hyvä lisä, mutta sen mitoittaminen voi olla kovin hankalaa, turhaa hankkia aivan liian tehokasta pumppua siksi että vuodessa on viikon verran kovat pakkaset, toisaalta myös kovilla pakkasilla ei ole varaa siihen että hyrrä sulkee itsensä liian kylmän sään vuoksi vaan taloa on pakko saada lämpimäksi silloinkin. Varaava takka ulkopuolisista ongelmista riippumattomana lämmönlähteenä on minun mielestäni yksi parhaita varalämmitysjärjestelmiä etenkin ympäristöissä joissa sähkön saamista ei voida taata keskeytyksettä. Pumput ja varaavat sähkölämmitykset kun eivät ilahduta kovin kauaa jos sähkölinja on poikki, tarvitaan joko varageneraattori sähkön tuottamiseen tai sitten lämmönlähde joka ei ole riippuvainen sähkön saamisesta. Tosin jälleen puhutaan todennäköisesti riskialueillakin vain muutamista päivistä vuodessa, mutta voi tulla kalliita päiviä jos koko talo pääsee jäähtymään. Puhumattakaan epämukavista.
Lattialämmitys itsessään on minun mielestäni hyvä lämmönjakotapa, mutta sähkövastuksilla toteuttaminen sitoo sitten oikeastaan sähkölämmittämiseenkin eikä avaa mahdollisuuksia vaihtoehtoisille lämmittämistavoille, kuten esim. vesikiertoinen - tai ilmakiertoinen lattialämmitys. Minua rakentamista suunnitellessa on toki kiehtonut omalla tavallaan ilmakiertoinen
Legalett-perustus mutta taitaa olla hieman harvinainen vielä Suomalaisessa pientalorakentamisessa ja näinollen ehkä sisältää riskejä rakentajan kannalta. Ruotsissa on kai käytetty enemmän, mutta enpä jaksa lähteä tutkimaan ruotsalaisten tyytyväisyyttä ratkaisuun.
Pumppuihin kuitenkin pääasiallisena lämmönlähteenä itse kallistuisin. Maalämpö on se mun juttu joka varmaan olisi valinta (sikäli että mahdollista toteuttaa järkevällä hyötysuhteella tontille) rakentaessani, vanhaa järjestelmää päivittäessä saattaisi sopiva ilmalämpöpumppu olla parempi ratkaisu. Sähköenergian hintaan täytyy myös ottaa huomioon se, että en itse ainakaan äkkiä muista milloin sähkön myyntihinta olisi painunut alaspäin ja todennäköisenä pidän että vastaava trendi on voimassa myös jatkossa ja valtio kaavailee lisää erilaisia maksuja sähkölämmittäjälle. Lisäksi kuvittelen (en ole aiheeseen sen erityisemmin tutustunut) että nykyajan aurinkopaneeleilla voisi parantaa vielä entisestään talon riippumattomuutta sähkön toimittamisesta, kaiketi noissakin tuo energian keruu on tehostunut viime vuosikymmenen aikana melko mukavasti. Rakentamista suunnitellessani, saattaisin ehkä suunnitella jatkossa aurinkopaneelien asentamista silmälläpitäen ja tehdä varauksia mm. vaadittavalle asennustekniikalle ja johdotukselle jo rakennusvaiheessa.
Lisäksi rakentamisessa on kuitenkin tähdättävä mihin tarkoitukseen talo rakennetaan, jos talo vetäistään pystyyn myyntimielessä parin vuoden kuluttua, on minun nähdäkseni melko tyypillistä että tähdätään tämmöisiin mahdollisimman edullisiin perustamiskustannuksiin ja uusi asuja saa sitten osaltaan miettä haluaako mahdollisesti kenties sijoittaa lisää talon lämmitysjärjestelmän päivittämiseen. Tähtäimellä että talo olisi edullinen asua sitten vanhemmalla iällä perustamiskustannusten merkityksen pienentyessä vuosi vuodelta, on mielestäni taas luonnollisempaa kallistua pitkän tähtäimen ratkaisuihin. Toki pidän myös ipa rules ratkaisua ihan hyvänä jossa on perustamiskustannuksilta edullinen peruslämmitystapa jota hyvin sitten tukemassa vaihtoehtoinen pumppu sekä siltä varalta että kateellinen naapuri katkoo sähköjohdot, myös riippumaton toissijainen (vai kolmossijainen...) lämmönlähde. Takan yhteydessä mahdollisesti olevassa leivinuunissa paistuvat myös sitten ne astetta paremmat pizzat ja uunipuurot, mutta nämä asiat kuten myös tunnelmanluonti ovat merkitykseltään varsin vaihtelevia riippuen siitä keneltä kysytään.
Lisäksi tietenkin energiataloudellinen suunnittelu alusta lähtien sekä normit ylittävä talon eristäminen vähentää lämmön hävikkiä ja tätä kautta näkyy lämmityskustannuksissa mutta nämä varmaan koskee etupäässä uuden talon rakentamista. Eipä sitten tämän jälkeen muuta kuin valvomaan montako kertaa ovea avataan päivän mittaan ja vahtimaan miten isolla ne tuuletusluukut ovat... ;)
