Omakohtaisia kokemuksia omituisista naapureista

[Baldrick]

1) nainen, joka käy ryyppäämässä jatkuvasti ja ilmeisesti vähintään joka toinen kerta unohtaa avaimensa kotiin -> hakkaa ikkunaani (asun katutasossa) että voinko tulla avaamaan alaoven, yleensä keskellä yötä ja täysin viikonpäivästä välittämättä. No on se sen verran nätti typsy kuitenkin etten ole pahemmin valittanut vaan mukisematta herännyt avaamaan joka kerta.

2) mies, joka myöskin hakkaa ikkunaani milloin mistäkin syystä. Useimmiten lainatakseen rahaa (ei siinä mitään, aina maksaa takaisin) tai pummatakseen tupakkaa. Aina kaljoissa ja haisee pahalle. Mukava ukko kuitenkin.

Eikös tämä ole sitä kuuluisaa yhteisöllisyyttä? Olisi muuten mielenkiintoista tietää, että minkälainen asetelma teidän välillänne oli tämän tapaus nro. 2:sen kanssa silloin, kun lainasit hänelle ensimmäisen kerran rahaa?

 

[Silkkeri]

Eikös tämä ole sitä kuuluisaa yhteisöllisyyttä? Olisi muuten mielenkiintoista tietää, että minkälainen asetelma teidän välillänne oli tämän tapaus nro. 2:sen kanssa silloin, kun lainasit hänelle ensimmäisen kerran rahaa?

Onhan se, enkä oikeastaan valitakaan. Kummastuttaa tosin vähän, kun kaikki yhteydenotot naapureilta tulee ikkunaan hakkaamalla mutta se ovikello on vissiin ihan koristeena vaan. Oman lisänsä tuovat tietysti hieman liikaa juoneet kaverit ja puolitutut, jotka tulevat ympäripäissään yöllä hakkaamaan ikkunaa että "pääseeks nukkumaan, ei oo rahaa taksiin". On muuten vika kerta kun asun katutasossa.

Asetelma oli se, että taisin olla 17-vuotias silloin ja muutaman kerran olin miehen kanssa jäänyt suustani kiinni tuossa pihalla ja oltiin sovittu että kun täytän 18 niin lähdetään yhdessä baariin ja hän tarjoaa koko illan. Noh, tästä on noin 5 vuotta ja kyseinen baari-ilta ei ole vieläkään tullut vastaan. Sen sijaan mies kyllä koputtelee ikkunaan tasaisin väliajoin lainan tarpeessa ja mikäs siinä niin kauan kun maksaa takaisin ja vielä useimmiten heittää vähän ylimääräistäkin vaivanpalkaksi.

Pari kertaa kyllä ollut vähän huono hetki tuolle, esim. jos on naisseuraa yökylässä ja siinä kesken hommien äijä alkaa jyskyttää niin että ikkuna helisee. Jollain saakelin taikatempulla se vielä aina tietää milloin olen kotona, eikä tuo ikkunan rummutus taukoa mihinkään. Parhaassa tapauksessa kerkesin juuri pukea päälleni, käydä vippaamassa ukolle kaljarahat, tulla takaisin, riisua uudestaan ja juuri kun oltiin pääsemässä takaisin asiaan niin tämä akka vuorostaan tulee huutamaan että AVAA OVI VITTU TÄÄL ON KYLMÄ. No niin oli kyllä kumppaninikin tämän jälkeen että kiitti vaan. Kerran tuo naapurin eukko kiipesi jopa parvekkeen kautta sisään kun en kuullut koputtelua toisesta huoneesta. Ja meinasi sammua mun sohvalle, saatana.

 

[Noitarumpu]

Olen luonteeltani sellainen, että kykenen asumaan kyllä missä vain, mutta täytyy sanoa ,että viimeisessä kerrostalossa, jossa asuin, ennen omaan taloon muuttoa, oli ikävä asua. Vanha häirikköjuoppo terrorisoi koko taloa ja lapset eivät uskaltaneet mennä ulos leikkimään ilman vanhemman jatkuvaa valvontaa. Ainut kerta, kun sain tarpeekseni ja äijä häädettiin nimilistan keruulla. Jälkeenpäin kuulin, että on ahdistellut lapsia heidän diskoissaankin. Kamala kuvatus!

Sitten yläkerran äijä piti tapanaan pitää meidän parveketta tuhkakuppinaan ja kun tuli tarpeeksi kännissä yöllä kotiin, niin potki meidän ovea sen verran, että herätti perheen.Ei kai saanut sanoa siitä tupakantumppien pudottelusta.Pahoinpiteli myös omaa perhettään ja kerran soitin poliisille, kun tilanne kuulosti niin karmealta. Pieniin tappeluääniin en kyllä puuttunut, se kuuluu elämään, samoin kuin vessan vetämiset yms. Lapsellista puuttua sellaiseen. Pohjoisessa asuessani ei kerrostaloissakaan ollut mitään ongelmaa kohdallani, joten sattui vain tämä yksi onneton kokemus elämässäni eteen.

Paljon enemmän on kyllä mukavia kokemuksia naapureista.

 

[cyclone]

Omalla kohdallani hieman omalaatuinen alakerran naapuri aiheutti muutamia tilanteita edellisessä kämpässäni.

Ensimmäisellä kerralla tulimme kaverini kanssa baarista jatkoille luokseni ja valvoimme vielä noin tunnin verran välillä tupakalla käyden (äänentaso kieltämättä oli normaalia voimakkaampi humalatilasta johtuen). Seuraavana aamuna postiluukusta tipahti kirje, jossa annettiin palautetta jatkuvasta esineiden särkemisestä lattiaan sekä uhattiin soittaa poliisit ellen lopeta vaimoni päivittäistä pahoinpitelyä. Asia ihmetytti, sillä olin asunnossa asumani kolmen vuoden aikana rikkonut yhden juomalasin vahingossa ja avokkikin oli tuossa vaiheessa ollut puoli vuotta vaihdossa ulkomailla eikä luonani vieraita ollut käynyt käytännössä ollenkaan.

Edellisestä vuoden verran eteenpäin talonyhtiömme isännöitsijä soittaa ja ilmoittaa valituksesta, jonka naapuri on tehnyt asunnostamme kuuluneesta riitelystä, musiikista ja pahoinpitelyn äänistä. Tarkemmin kyseltyäni totesin että häiriintynyt naapurini on tehnyt ilmoituksen äänistä kun makoilimme paremman puoliskoni kanssa Kreikan auringossa ja asuntomme oli tyhjillään. Pyydettyäni isännöitsijää välittämään "ystävälliset" terveiset vittumaiselle naapurille saimme asua viimeisen puoli vuotta ennen muuttoa rauhassa ilman uusia ihmeellisiä selkkauksia.

 

[LannyMc]

Eipä noista naapureista niin ole havaintoja kun on itsellä niin kiire omalla kämpillä humalassa riehuessa, hakatessa emäntää, musiikkia huudattaessa jne.

Ihan totta puhuen, kyllä on muutamaan otteeseen ollut hermo aika kireällä naapurien takia. Yläkerran naapurina sattui asustelemaan jonkin sortin narkkari-pariskunta, ja meno oli sen mukaista. Talo oli todella vanha kaksikerroksinen ja puurunkoinen kerrostalo, jonka seinät olivat paperinohuet. Menon ollessa yläkerrassa ylimmillään tärisivät minun asunnossani kattolamput ja nukkumisesta ei tarvinnut edes haaveilla. Useamman kerran kuului yläkerrasta sellaista melskettä, että olin varma toisen taistelun osapuolen heittävän henkensä illan aikana. Mutta ei siellä sentään aina tapeltu, vaan silloin nussittiin. Kovaäänisesti.

Muutaman kerran kävi pariskunnan nainen sönköttämässä ovellani silmät päässä seisoen hepreaa milloin mitäkin kysellen. Parkkipaikoista useimmiten. Ne tuntuivat kovasti häntä huolettavan. Pariskunnan koira juoksenteli useaan otteeseen pimeässä rappukäytävässä ja niinä kertoina olin todella lähellä soittaa poliisit paikalle. Sääliksi kävi kyseistä luontokappaletta. Isännöitsijälle tuli soitettua pariin otteeseen, en sitten tiedä kuinka moni naapureista soitteli sinne suuntaan säännöllisesti narkkareiden edesottamuksista. Yhden varoituksen sain minäkin heidän siivellään (tiedustelin asiaa isännöitsijältä ja pystyin todistamaan etten ollut aiheuttanut valituksessa mainittua häiriötä kyseisellä ajanhetkellä).

Aikani tätä sirkusta tahtomatta seurattuani loppui kärsivällisyys ja muutin pois. Mittani kyseiseen kämppään oli muutenkin täynnä, joten maiseman vaihto teki hyvää. Noin vuosi muuttoni jälkeen törmäsin sattumalta silloiseen vuokraisäntääni, joka kertoi pariskunnan saaneen häädön suurin piirtein kuukausi lähtöni jälkeen. Eipä tuo suuresti ihmetyttänyt. Onneksi ei noiden kokemuksien jälkeen ole ollut naapureista huomauttamista.