Mielenkiintoiset ketjut. Pakkiparien osalta ajatuksemme Erkan kanssa osuivat aivan yksi yhteen, katsotaan tuleeko vielä se neljän hyökkääjän ylivoima toiseen yv-ketjuun. Pakkiparit ovat mielestäni hyvin tasapainossa, joku oli huolestunut ykkösparin koosta, mutta uskon että isossa kaukalossa toimii mainiosti. Kokemus on jaettu kahteen pariin ja kätisyydet saadaan samalla kohdilleen. Juuri näin!
Hyökkääjien osalta rohkeat ketjut, joista en saanut yhtäkään tismalleen oikein. Ketjuissa korostuu se, että mennään todella tasaisella peluutuksella. Barkov ja Selänne eivät voi vetää sellaisia minuutteja mitä Koivu-Filppula pari olisi pelannut. Lisäksi voi huomata, että katsotaan ihan viimeisen päälle tarkasti peluutusta myös vastustajan sekä erikoistilanteiden mukaan. O.Jokisen ketjua pystyy peluuttamaan vastustajan parhaita vastaan paljon, voi olla että riippuu paljon ketä vastaan pelataan, mikä ketju pelaa eniten. Nelonenkin toimii kuitenkin siinä mielessä hyvin, että Immonen on hyvä aloittaja ja Komarov on niin monipuolinen pelaaja että on jo melkein liian hyvä neloseen. Lehterän voi vaihtaa Pihlstömiin kovan pelinopeuden omaavia vastustajia vastaan kuten USA. Kontiolan ketjussa on paljon pistepotentiaalia varsinkin ylivoimalla ja ketjun hommaa voi vähän helpottaa katsomalla ketä vastaan laittaa tasakentällisin jäälle.
Erkka selvästi pyrkii taktiikan ja peluutuksen avulla paikkaamaan rosterin puutteita niin hyvin kuin vain mitenkään pystyy ja auttamaan pelaajien tuloksentekoa, mikä on täysin oikein. Ei voi sanoa että olisi todellakaan lyöty vain nimien ja tilastojen perusteella ketjut kasaan ja toivottu parasta. Ja niin, onhan tuossa ykkösessä jotain maagista, puhuin ennen kisoja jotakin perinnön siirtämisestä seuraaville sukupolville ja toivon sydämestäni että tämä ketju onnistuu.