Ottaa vain perkeleesti luonnolle, että muutaman hyvän kauden jälkeen rakastamani seura lähtee toistamaan vuosien 2008-2012 virheitä ikäänkuin mitään ei olisi opittu. Näitä virheitä on tehty jo nyt: keskinkertainen päävalmentajavalinta ja liian myöhäinen herääminen joukkueen rakennukseen. Seuraava askel tässä alataloistamisessa olisi riman laskeminen pelaajahankinnoissa. Mikkolan paluu on jo vähän siihen suuntaan, mutta menettelee kunhan syksymmällä ei aleta tehdä taannoisten Toni Dahlman ja Tatu Backman -hakujen kaltaisia täysosumia.
Tulevassa kaudessa on sikäli yhtymäkohtia kauteen 2008-2009, että valmentaja vaihtuu ja pelaajia lähtee. On tässä kuitenkin eroavaisuuttakin.
Keväällä 2008 päävalmentaja halusi lähteä toisen liigajoukkueen valmentajaksi, nyt päävalmentaja lähti etsimään kansainvälistä uraa maajoukkueen valmentajana. Keväällä 2008 tilalle otettiin ihan lupaavia otteita antanut, mutta ilman meriittejä jäänyt valmentaja. Nyt tilalle otettiin valmentaja, jolla on jo kaksi suomenmestaruutta altavastaajajoukkueiden ruorissa.
Keväällä 2008 joukkueesta lähti seitsemän runkosarjan top 10 pelaajaa. Nämä seitsemän pelaajaa olivat Kärppien pelillinen sydän, kaikki sijoittuivat myös playoffien top10:iin, ja pari heistä teki playoffeissa ihan tilastoennätyksiä.
Nyt joukkueesta on lähtemässä kahdeksan runkosarjan top 10 pelaajaa. Neljä noista kahdeksasta pelaajista ei mahtunut playoffien top 10:iin, kolme niistä (neljästä) flopahti aivan totaalisesti keväällä, yhdellä (Junttila) oli loukkantumisia alla. Kaksi (Aho&Pulju) ei ole lähtenyt vielä minnekkään, vaikka NHL on aika todennäköinen. Yhdellä (Hirso) on optio seuraavasta kaudesta. Mikäli Hirsoa ei lasketa Kärppien top 10 pelaajaksi, silloin siitä top 10:stä lähtee vähemmän pelaajia ja pistepotentiaalia kuin vuonna 2008. Yksi niistä kahdeksasta (Pirnes) on lopettamasta uraansa, joka on ollut hieman alasuunnassa, paitsi jos ei lopeta niin on varmaan taas Kärppien käytettävissä.
Vuonna 2008 Kärppäorganisaation syntinä oli se että annettiin toisen liigaseuran ostaa mestarivalmentaja, sekä se ettei avainpelaajille sorvattu aikanaan kunnon sopimuksia. Tuo sopimusten kanssa pihtailu kärjistyi lopulta case Granlundiin, joka ei kuitenkaan mene ihan pelkästään Kärppien piikkiin.
Nyt Kärppäorganisaatio ei estänyt valmentajan lähtöä maajoukkueeseen, pitänyt tarpeeksi kiinni keväällä flopanneista pelaajista, estänyt pelaajien lähtöä NHL:ään, eikä ole ollut tarpeeksi aktiivinen hiipuvien tähtien pitämisessä.
Ei tämän kauden tilanne ole vielä mitään vuoden 2008 huonoiluun verrattuna, nyt menee paljon paremmin. Kauden 2008-2009 päätteeksi oltiin vielä loppuottelussa. Mikäli loppuottelupaikan hinta on se, että rosteria pitää paikkailla niillä hemmetin Dahlmaneilla ja Backmaneilla ja se tulee uudella piristävällä pelityylillä, niin tervetuloa vain minun puolestani Toni ja Tatu!
Ne varsinaiset organisaation virheet tulivat kuitenkin vasta tuon kauden 2008-2009 jälkeen. Case Granlundin jälkipuinnit. "Ei joka ylivoimalla voi päästä vastustajan päätyyn!". Saunakavereiden pyöritys organisatiossa. Aho urheilutoimenjohtajaksi, Haapakoski valmentajaksi. Aravirran palkkaaminen 2010 oli jo tavallaan askel oikeaan suuntaan, mutta sekin oli liian vähän ja liian myöhään. Eipä ollut Aravirrasta yksin nostamaan organisaatiota. Syöksykierre saatiin pysähtymään vasta Marjamäen tuloon.
Ei ole mitään merkkejä siitä, että Kärpät olisi vajoamassa vuosien 2008-2012 korpivaellukseen. Siihen hopeaa tuottaneen kauden 2008-2009 toisintoonkin Kärppäorganisaation pitää tehdä vielä paljon tyhmiä virheitä. Tällä rosterilla Kärpät ei ole kuitenkaan mestarisuosikki, eikä hyökkäys riitä edes runkosarjaan, joten vahvistuksia on pakko löytää. Siinä Kärpät on onnistunut joka kaudella ainakin kohtalaisesti. Jopa vuoden 2008-2012 joukkueisiin, joissa "kukaan ei halua ikinä pelata", löytyi Rosan, Kasparin ja Humlin kaltaisia huippupelaajia. En mitenkään jaksa uskoa, että tämänhetkinen pelaajatilanne tarkoittaa automaattisesti sitä, että Kärpät on seuraavat neljä kautta liigan heikoin seura. Siihen tarvitaan paljon muutakin.