naps - Kyllä olin
Suomen voitettua puolivälierässä USAn sovin faijan kanssa että tämä show olisi hyvä katsoa loppuun paikan päällä. Seuraavana iltana oltiin ruotsinlaivassa, siis välieräpäivän aamuna perillä Tukholmassa. Suoraan laivaterminaalista Globenille lippuja hakemaan, tiskiltä oli kaikki loppuunmyyty. Alkoi kiertely pimeillä markkinoilla, muutaman hävyttömän tarjouksen jälkeen tulikin jo muuhun tarjontaan nähden kohtuullinen tarjous: kaksi lippua alakatsomoon yhteensä 1.000 kruunulla. Nämä liput tarjosi PAF jonka korttipöydästä kannoin maihin 1.200 mk, joten hinta ei tuntunut kovin erikoiselta. Liput olivat todellakin hyviltä paikoilta, tyyppi oli hommannut kontakteiltaan Ruotsin maajoukkueen vapaalippuja. Siellä sitten istuin keskellä Kolmen Kruunun maajoukkuepelaajia Suomea kannustaen :p
Finaalipäiväksi piti jälleen hiippailla mustaan pörssiin, isäntäjoukkueenkin osallistuessa finaaliin lippujen hintoihin tarjottiin aika herkulliset bonukset. No kun leikkiin oli lähdetty ei sitä kehdannut keskenkään jättää. Eli kaikki fyrkat kehiin ja finaalilippu taskuun 1.000 markalla. Ja paikka oli vieläkin parempi, D33-katsomossa 11. rivi jään pinnasta, aivan keskeltä maaliviivaa. Kyseessä tälläkin kerralla jonkun sortin VIP-katsomo, samassa blokissa istui paljon kiekkoagentteja sekä muutamia suomalaisia kiekkovaikuttajia (Kummola, Hietarinta)
Finaalin päätyttyä ei omasta katsomosta oikein löytynyt juhlaseuraa riemuitsemaan Suomen ensimmäisestä maailman mestaruudesta, joten kipaisin käytävien kautta yläkertaan suurimman suomalaisjoukon katsomoon. Siellä vähän pomppimista ja huutamista sekä tottakai paatoksellinen Maamme yhteislauluna. Sitten taas pihan puolelle loikkimaan ja juoksemaan ja hillumaan, kunnes juhlinta siirtyi Sergelintorille keskustaan.
Kaupungilla kierteli jo huomattava määrä ruotsalaisten autoja joiden ikkunoista heiluteltiin Suomen lippuja ja juhlittiin suomalaisten mestaruutta. Torillakin oli paljon ruotsalaisia iloitsemassa mukana, ja jokainen onnitteli iloisesti kaikkia Suomen voitosta. Siinä tilanteessa kuvittelin miten suomalaiset suhtautuisivat Ruotsin maajoukkueen kannattajiin Rautatientorilla, enkä ihan pystynyt kuvittelemaan yhtä mukavaa ilmapiiriä... :rolleyes:
Ainut hetki, jolloin fiilikset eivät olleet taivaissa oli sitten finaalin jälkeisen päivän iltana kun laivan pienistä telkkareista katselin Kauppatorin mestaruusjuhlia. Olisi kelvannut osallistua siihenkin kokemukseen, mutta olin myös varma etten haluaisi vaihtaa pois paikan päältä näkemiäni otteluita.
Kiitokset kisamatkan sponsoroinnista myös ruotsalaiselle veikkausyhtiölle Oddsetille joka osallistui finaalilipun kustannuksiin loppuottelun tulosvedosta voittamillani 1.380 kruunulla :D