Oletko kusipäämulkku, joka tuulettaa maaleja vastustajan kannattajia kohti?

[Hippi Hiiri]

Kategorisoin henkilöt, jotka tuulettavat oman joukkueensa maalia kääntäen selän kentälle ja etsien vastustajajoukkueen kannattajia katseellaan, automaattisesti mulkuiksi. Hyvän tyypin ajatuksenjuoksu ei kulje siten, että oman ilon hetkellä suurin riemu on jonkun toisen pettymys.

Minusta kusipäitä tulisi koulia tarpeen vaatiessa väkivalloin kohti parempaa ihmisyyttä, jossa suurin onni ei ole toisen epäonni. Käytännössä toimivampi sovellus tosin lienee täydellinen ignorointi. Tuollaisen toiminnan harjoittajaa ei voine pitää moraalisesti ihmiseksi kehittyneenä, joten hänen reaktionsa voi ohittaa samanlaisella säälivällä ymmärryksellä kuin tolppaa astuvan koiran.

 

[Pavlovin Koira]

En ole.

Aika pitkälti samaa mieltä ehdottamistasi toimenpiteistä. Tosin säästäisin tuolta koulimiselta lapset, koska suurin osa heistä kehittyy ihan kunnollisiksi kansalaisiksi.

 

[Hippi Hiiri]

Aika pitkälti samaa mieltä ehdottamistasi toimenpiteistä. Tosin säästäisin tuolta koulimiselta lapset, koska suurin osa heistä kehittyy ihan kunnollisiksi kansalaisiksi.

Pienet pojat ovat tosiaan tämän lajin innokkaita harrastajia. William Goulding tiesi mistä kirjoitti Kärpästen herrassa.

 

[TosiFani]

En ole.

Yleensä kusipäät pysyvät kusipäinä, mutta kyllähän heitä voi aina välillä "kouluttaa". Toisaalta katsomoissa ja vastustajissa löytyy myös herkkiä mielensäpahoittajia, jotka näkevät myös tahattomissa tilanteissa kusipäisyyttä.

 

[Hippi Hiiri]

Yleensä kusipäät pysyvät kusipäinä, mutta kyllähän heitä voi aina välillä "kouluttaa". Toisaalta katsomoissa ja vastustajissa löytyy myös herkkiä mielensäpahoittajia, jotka näkevät myös tahattomissa tilanteissa kusipäisyyttä.

Totta. On tilanteita, joissa tuuletetaan vahingossa vastustajan kannattajan suuntaan, eikä siinä ole tietenkään mitään tuomittavaa. Sitten on selviä tapauksia, joissa siansilmät kiiluen tullaan hyppimään puolen metrin päähän.

Espoossa on vieraskatsomon vieressä baari, josta peliä voi katsoa. Eräs herrasmies luuli, että katsomokäyttäytymiseen kuuluu maalin tuuletus vastustajan kannattajia kohti. Hänen ilkkuessaan suuntaani osoitin etu- ja keskisormellani ensin omiin silmiini, sitten iloisen vittuilijan silmiin. Hänen vieressään seisonut tyttöystävä ymmärsi tästä vihjeestä katsomokäyttäytymisen etikettiä sen verran, että raahasi apinansa naama norsunvitulla pois elämöimästä loppupelin ajaksi.

Edit: Oulussa oli myös tällä kaudella vanhempi, päälle päin tyylikkään oloinen herrasmies, joka Kärppien maalien jälkeen tuuletti innokkaasti vastustajan kannattajille. Pelin jälkeen mies tuli vielä hallin käytävällä kertomaan minulle, että "vittu SaiPa on paska". Siinä vaiheessa näin asiakseni todeta naisensa kanssa liikkuneelle herralle, että minua hävettäisi olla noin täysi kusipää naisseurassa. Siihen ei sitten vastannut mitään.

Mistä näitä sikiää?

 

[Vanha Len]

En tuuleta vatustajan kannattajiin päin. En muutenkaan hirveästi tuuleta vaan pikeminkin taputan ja voin huudahtaa spontaanisti jotain tyyliin "jes" tai "perkele". Usein taputan myös vastustajan maaleille ja varsinkin hienoille. Kuten myös vastustajan veskarille jos suorittaa upean seivin.

 

[Kourujärven Ponnistus]

Pata kattilaa soimaan. Sä vaikutat KiVi itse todella fiksulta kaverilta.

Mitä tulee itse kysymykseen, niin en muista tuuletelleeni.

 

[Hippi Hiiri]

Pata kattilaa soimaan. Sä vaikutat KiVi itse todella fiksulta kaverilta.

Siinä mielessä olen hyvin tyhmä, että provosoidun kun provosoidaan.

 

[Kourujärven Ponnistus]

Siinä mielessä olen hyvin tyhmä, että provosoidun kun provosoidaan.

Et sä tyhmä ole, mutta älä provosoidu! Niele vittuuntuminen ja huuda takaisin vaikka, että "Kiitos, tiedän Saipan olevan paska, mutta ainakin me ollaan paskuudessamme hyviä!" Yleensä vastapuoli tajuu idioottimaisuutensa tässä vaiheessa ja sitä vituttaa, kun et vittuuntunut/provosoitunut.

 

[V-G-]

Mä muistan kahdesti olleeni kusipäämulkku. Kerran tällä kaudella parin metrin päässä takanani aitiossa huudelleille ja roskia heitelleille keski-ikäisille SaiPa-faneille, kun Jere teki johtomaalin. Toisen kerran tapahtui viime kaudella kun samassa aitiossa oli aivan sanoinkuvailemattoman kusipäistä menoa ylläpitäneet kireisiin turkooseihin t-paitoihin pukeutuneet pelsumiehet saatiin Moseksen maalilla hiljaiseksi.

Muuten olen hyvin fairplay.

 

[Pavlovin Koira]

Espoossa on vieraskatsomon vieressä baari, josta peliä voi katsoa. Eräs herrasmies luuli, että katsomokäyttäytymiseen kuuluu maalin tuuletus vastustajan kannattajia kohti.

Espoon kannattajakatsomon takana on pöytiä joista voi katsoa peliä bisseä juoden. Siellä on usein vieraskannattajia joiden mielestä on hyvä juttu huudella kannattajakatsomoon päin. Yhdessä jyppimatsissa eräs tuollainen vieraskannattaja oli kovin tuohtunut kannattajakatsomossa heiluvista lipuista. Kun hänelle vastatattiin ettei sinne baarin puolelle myydä paikkalippuja joten liput voivat kyllä hänen edessään heilua oli tyypin kommentti "kato tulostaulua" (Jyppi johti peliä). Vittu mikä spede.

 

[Hippi Hiiri]

Niele vittuuntuminen ja huuda takaisin vaikka, että "Kiitos, tiedän Saipan olevan paska, mutta ainakin me ollaan paskuudessamme hyviä!" Yleensä vastapuoli tajuu idioottimaisuutensa tässä vaiheessa ja sitä vituttaa, kun et vittuuntunut/provosoitunut.

Minusta tässä on puolet totta. Provosoijaa tosiaan alkaa vituttaa, jos hänet jätetään täysin huomiotta. Siihen en kuitenkaan usko hetkeäkään, että yksikään tajuaisi olleensa idiootti. Tiedän kyllä senkin, ettei yksikään tajua olleensa idiootti, vaikka päätä hakkaisi asfalttiin.

Sietämisraja on mielenkiintoinen pointti. Jotkut nielevät kaiken, mitä päälle kaadetaan, ja jotkut eivät mitään. Keskimäärin ne ovat mukavamman oloisia ihmisiä, joilla se raja menee aika kaukana. Minun on vaikea sulattaa _puhdasta_ ilkeyttä ja pahansuopuutta yhtään. Paljon se tietysti riippuu päivästäkin, kuinka paljon jaksaa ottaa vastaan.

 

[Hande75]

En, mutta joskus saatan vahingoniloisesti tai vittuuntuneesti tuulettaa vastustajan maalille, että "hyvä hyvä", jos oman joukkueen suoritus sitä edellyttää.

 

[Pavlovin Koira]

En, mutta joskus saatan vahingoniloisesti tai vittuuntuneesti tuulettaa vastustajan maalille, että "hyvä hyvä", jos oman joukkueen suoritus sitä edellyttää.

eli teet "Summaset".

 

[Ruutuässä]

En ole, sillä mielestäni se ei kuulu hyviin tapoihin. Voiton jälkeen mieluummin juttelee vastustajan fanien kanssa kuin ilkkuu tappiosta, sillä jotta voi olla hyvä häviäjä, pitää olla myös hyvä voittaja.

Lisäksi arvostan ennen kaikkia sellaisia kannattajia, jotka seisovat jengin takana vuodesta toiseen ja joilla oman jengin tappio pilaa päivän ja voitto pelastaa sen. Oli jengi mikä tahansa, kunhan sen kannattamisessa ollaan täysillä mukana ja silti pystytään keskustelemaan myös objektiivisesti. Kaikkein vähiten arvostan näitä "faneja", jotka eivät seuraa lajia, mutta oman jengin voittaessa vaikka talviklassikon jakavat uutisia facessa. Yhtä lailla, vaikka oma suosikkini NHL:ssä on Boston, olisi loukkaus todellisia faneja kohtaan kutsua itseäni faniksi. Bostonin menestys kun ei vaan vaikuta tunteisiin samalla tavalla kuin Jokerien.

Mentiin vähän aiheesta ohi, mutta osin sitä sivuten en myöskään buuaa vastustajan pelaajille heidän tullessaan jäälle tai heiluttele sentteriä ja huuda kirosanoja. Enkä luonnollisestikaan heitä herjaa vastustajan faneille missään tilanteessa provosoimistarkoituksessa. Tosin tällä ruumiinrakenteella se on jo itsesuojelumekanismi.

 

[MustatKortit]

Kyllä mä joskus olen näinkin tuuletellut, jos jostain syystä on samassa katsomonosassa istunut vastavuoroisesti kusipäistä porukkaa.

Omalta kohdaltani ärsyttävin muisto liittyy erääseen Blues-Ässät-peliin, jossa pertti perusinsinöörin näköinen espoolaismies istui suoraan takanani ja käytännössä potki minua selkään Bluesin tehdessä maalin.

Ai että kun rupesi vituttamaan. Tuuletin kyllä hetkeä myöhemmin Ässien maalia hänen naamansa edessä samaten.

 

[TQoFE]

En, mutta joskus saatan vahingoniloisesti tai vittuuntuneesti tuulettaa vastustajan maalille, että "hyvä hyvä", jos oman joukkueen suoritus sitä edellyttää.

Teen tätä samaa. Sen sijaan vastustajalle ilkkuminen voiton jälkeen kuuluu ala-asteen pihalle, ei aikuisten ihmisten käytökseen. Jos IFK sattuu voittamaan ja peliä on pakko kommentoida vastustajaa kannattavaan kaverin kanssa, pyrin paljon analyyttisempaan tarkasteluun kuin oman joukkueen kannattajien kanssa ja nostan keskusteluun hyviä asioita vastustajan pelistä.

Pari viikkoa sitten kaupan kassajonossa takanani ollut, tuntematon mies otti asiakseen todeta, että "onpa sulla ruma kortti" kun maksoin IFK-logollisella kortilla. Mikäli satut lukemaan tätä palstaa niin terveisiä vaan. Kommenttisi kertoi enemmän sivistyksesi tasosta kuin minusta, luottokortistani tai kannattamastani seurasta.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

En ole, sillä mielestäni se ei kuulu hyviin tapoihin. Voiton jälkeen mieluummin juttelee vastustajan fanien kanssa kuin ilkkuu tappiosta, sillä jotta voi olla hyvä häviäjä, pitää olla myös hyvä voittaja.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Voittoja ja tappioita tulee kaikille, ennen pitkää. Voimasuhteet vaihtuvat suuntaan ja toiseen, kun vain riittävän pitkään odotetaan. Voiton hetkellä hävinneille ilkkuminen tai tappion hetkellä voittajille kiukutteleminen on suuressa kokonaisuudessa ala-arvoista käytöstä, jolla tulee vain osoittaneeksi pienuutensa ihmisenä.

Jäähalleilla näkee kyllä kaikenlaista jääkiekon ystävää. Vierasjoukkueen kannattajille omien maalin tuulettamisen tai jopa keskisormen näyttämisen vielä ymmärrän, jos tekijä on max. jotain 10-vuotias. Silloinkaan keskenkasvuisen kotiväki ei saa tuosta toiminnasta ihan täysiä pisteitä, ellei havaittua väärinkäsitystä oikaista saman tien. Aikuisen ihmisen kohdalla moinen käytös on säälittävää, jatkuessaan jo anteeksiantamatonta.

 

[kalkkifredi]

Katsomossa en koskaan juhli maaleja vastustajan leiriä kohti, koska se nyt on totaalisen typerää jo siitä syystä, että maalin syntyyn ei ole itse vaikuttanut millään tavalla. Useampikin vastustajan kannattaja on vuosien saatossa tuuletellut maaleja mua kohti ja koittanut esitellä verbaalista nerouttaan hallien ja stadikoitten käytävillä, mutta yleensä en ole näitä tyyppejä kohti katsettani osoittanut, jonka johdosta se homma on päättynyt heti alkuunsa.

Toisaalta kentän puolella nuorempana, kun tuli vielä pelattua ihan tosissaan, oli tapanani ajoittain tuulettaa maaleja suoraan vastustajan nenän edessä - poikkeuksena tietysti tilanteet, jos kyseessä oli esim.7-1 -kavennusmaali, joka ei paljoa jaksanut sytyttää. Eli pelaajana minut pystyi kategorioimaan kusipäämulkkujen lokeroon.

 

[Hippi Hiiri]

Toisaalta kentän puolella nuorempana, kun tuli vielä pelattua ihan tosissaan, oli tapanani ajoittain tuulettaa maaleja suoraan vastustajan nenän edessä - poikkeuksena tietysti tilanteet, jos kyseessä oli esim.7-1 -kavennusmaali, joka ei paljoa jaksanut sytyttää. Eli pelaajana minut pystyi kategorioimaan kusipäämulkkujen lokeroon.

Teko ei ole tyylikäs kentän puolellakaan, mutta silloin on kuitenkin mahdollista, että motiivina on jokin ylevämpi kuin yritys pahoittaa muiden mieltä. Ottelun voittamisessa kun auttaa kummasti, jos toinen joukkue keskittyy johonkin muuhun kuin peliin.

 

[Freddie Freeloader]

Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän olen huomannut sulkevani itseni ikäänkuin hermeettisesti kannattaja-vastustaja -asetelman ulkopuolelle ja seuraan peliä yhä enemmän sen itsensä takia. Minulle nykyään yhä enemmän hienot suoritukset kaukalossa ovat hienoa viihdettä ja huonot suoritukset huonoa viihdettä, tekipä ne sitten kumman joukkueen edustaja tahansa.

Penkkiurheilua ilman lajin harrastamista ylipäänsä en ole muutenkaan koskaan oikein oppinut ymmärtämään.

 

[Leelian Lepotuoli]

Kyllä mä joskus olen näinkin tuuletellut, jos jostain syystä on samassa katsomonosassa istunut vastavuoroisesti kusipäistä porukkaa.

Omalta kohdaltani ärsyttävin muisto liittyy erääseen Blues-Ässät-peliin, jossa pertti perusinsinöörin näköinen espoolaismies istui suoraan takanani ja käytännössä potki minua selkään Bluesin tehdessä maalin.

Ai että kun rupesi vituttamaan. Tuuletin kyllä hetkeä myöhemmin Ässien maalia hänen naamansa edessä samaten.

Tää on kyllä ihan mielenkiintoinen ilmiö. Parastahan tässä koko touhussa on, kun adrenaliinitasot nousee sfääreihin ja oma joukkue pelaa hyvin. Vielä lauantai-ilta ja pari lonkeroa erätauolla :) Toisilla purkautuu energiat vastustajalle vittuiluun ja toisilla hyvään viilikseen.

Yleensä ei mitään ongelmaa ole, varsinkin kun muksun kanssa olen pelejä katsomassa. Kerran on syljetty selkään ja yläpuolelta pörrötetty huolella laittaamaani kampausta, kun on maaleja tullut. Useimmin käytävällä joku "vahingossa" tönäisee päin seinää. Nämäkin näitä varsin juopuneita herrasmiehiä. Näin Lukon kannattajana parhaat lauantait on kyllä vietetty IFK:n matseissa, hyviä tyyppejä niin katsomossa kuin erätaukotiloissa.

 

[Squit]

En tuulettele vastustajiin pain aloitteellisesti ikina. Mutta jos vastustajalta joka on aloittanut tuulettelemaan minua kohti niin annan takaisin. En provosoidu, mutta yleensa nailla ko. henkiloilla on huono kasetin kesto ja siita mina nautin, kun kusipaa mulkun paa leikkaa kiinni. Eli voisin olla vastaamattakin. Kestan huutelua ja vaikka mita ja pystyn aina sanomaan havion jalkeen etta parempi voitti. Mielestani kusipaita vain tarvii kohdella kusipaisesti, jos vaikka oppisivat, yleensa ei opi, mutta mahdollisuus siihenkin on. Mikaan ei ole parempaa kuin karman laki. Itse pyrin elemassani elamaan ohjenuoran "kohtele muita, kuin toivoisit itseasi kohdeltavan" mukaan. En ole ehka taydellisesti sen mukaan aina mennyt, mutta yritan parhaani. Jos kohtelen muita kusipaisesti ja saan sen takaisin, niin kylla ymmarran sen ja olen ansainnut sen.

 

[sladdi#17]

On muuten ollut hauska huomata mikä ero on täällä Espoossa ja sitten kun menee vaikka Lahteen yleisössä. Espoossa on aina yksittäisiä vierasjoukkueen kannattajia oli pelipäivä sitten mikä tahansa ja jengi mikä vaan. Ja se on hieno homma. Kaikkein hauskempia jamppoja ovat juuri sellaiset alta kymmenen vanhat sällit, miksei tytötkin, jotka ovat lakista lenkkareihin pukeutuneet hieman liian isoihin fanikamoihin ja hirmu ylpeänä niitä kantavat päällään. Oli ne värit mitä tahansa. Se ilo ja suru pelin tapahtumista on niin aidosti läsnä touhussa. Saahan sitä oman jengin maaliaankin tuuletella, vaikka kuinka estotta katsomossa. Miten se multa olisi pois? Ja jokainen vieraskannattaja on yhtä arvokas kuin kotikannattajakin lipputuloissa mitattuna.

Lahdessa käyn noin kerran kaudessa omatoimimatkalla katsomassa peliä. Siellä heti, kun astuu halliin sisään niin koen olevani jonkin sortin nähtävyys, jos päällä on esimerkiksi blegin pelipaita. Nuoret aikuiset (voiko niin sanoa) hieman kolaavat kaikki käytävillä pikkuisen ruuhkassa päin vahingossa jne. Tänä vuonna olin sitä jotain tiistai peliä katsomassa (oisko 5-1 ollut kotijoukkueelle). Joka ikisen pelsu maalin aikaan sellaiset kymmenen vuotiaat nassikat oli pomppimassa siinä kymmenen sentin päässä naamasta juuri sellaiset pienet sian silmät kiiluen. Pikku hämmennystä kyllä aiheutti kun oma reagointi oli sellaista "ihan hieno maalin teki" kommentti tasoa. Heidän vanhempansa tyytyivät taputtelemaan pikku pettereitä olkapäälle palkinnoksi hienoista suorituksista. Kun Blues tasoitti vahingossa pelin lukemiin 1-1 ja nousin spontaanisti ylös taputtamaan niin jo heti joku "isäntä Orimattilasta" sieltä takaa jostain huusi kovalla äänellä "istu homo alas" tjsp. Ja kovan naurun remakan sai vielä lähikatsojissa aikaan tällä nerokkaalla viiltävällä lohkaisullaan. Sellaista se on meno siellä maalla. Erilaista. Niin kauan kun se fyysinen koskemattomuus ei ole uhattuna niin senkus tuulettavat mitä tuulettavat. Ihan kuka tahansa. Huomaa, että vieraskatsojiin ei ole tuolla totuttu.

 

[alwahla]

Olen se kusipäämulkku, joka ei pahemmin näytä tunteitaan ja joka pysyy hiljaa suurimman osan ajasta. Kaukalossa pitäisi tapahtua ihme ennen kuin reagoisin asiaan. Sama juttu on oikeastaan myös kotikatsomossa, tosin sillä erotuksella, että saatan jopa ilmaista tunteeni puoliääneen.